Turun ja Suomen arkkipiispa

Turun ja Suomen arkkipiispaKirkon organisaatio: Arkkipiispa ja piispat. Evl.fi (vuoteen 1817 Turun piispa) on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piispa. Arkkipiispalla ei ole muihin piispoihin nähden esimiesasemaa vaan hän on ensimmäinen vertaistensa joukossa (). Luterilaisista kirkoista vain Suomen, Ruotsin, Latvian ja Viron kirkoilla on arkkipiispa. Tapio Luoma on ollut arkkipiispa 1. kesäkuuta 2018 alkaen, kun Kari Mäkinen jäi eläkkeelle.Tapio Luoma on seuraava arkkipiispa, Ylen uutiset 1.3.2018 Tapio Luoma on järjestyksessä 56:s piispa Turussa Piispa Henrikin jälkeen ja Suomen 15:s arkkipiispa.

Perimätiedon mukaan ensimmäinen Turun piispa oli 1100-luvulla elänyt piispa Henrik. Alun perin Turun piispat olivat katolisen kirkon piispoja. Ruotsin kuningaskunnan toinen Suomessa oleva piispanvirka perustettiin luterilaisen uskonpuhdistuksen jälkeen 1554 Viipurin hiippakuntaan. Uudenkaupungin rauhan jälkeen 1724 Viipurin hiippakunta siirrettiin Porvooseen Porvoon hiippakunnaksi, josta vuonna 1923 tuli uuden hiippakuntajaon myötä Tampereen hiippakunta. 1800-luvun alussa Turun piispan hallitsemaan hiippakuntaan kuului kaksi kolmasosaa Suomen evankelis-luterilaisista seurakunnista. Tämä alue pieneni 1851, kun Kuopion läänin ja Oulun läänin alueelle perustettiin Kuopion hiippakunta, jonka keskus siirtyi vuonna 1900 Ouluun ja hiippakunnan nimeksi tuli vuonna 1923 Oulun hiippakunta.http://www.evl.fi/kirkko/historiikki.html Porvoon hiippakunta sai lisäalueita Turun hiippakunnalta sen itäisistä osista 1897, muun muassa Uudenmaan lääniin ja Hämeen lääniin kuuluvat alueet sekä osia Vaasan lääniin kuuluvista Hämeen ja Satakunnan alueista.

Historia

Katolinen kristinusko sai jalansijaa nykyisen Suomen alueella viimeistään 1000-luvulla. Ruotsin yhteyteen Etelä-Suomi tulee selkeästi vuodesta 1249 lähtien. Piispanistuin sijaitsi varhaisimmassa vaiheessaan Nousiaisissa, mistä se siirrettiin vuoden 1229 jälkeen KoroisiinSeppänen 2003 s. 42. Turkuun piispanistuin siirrettiin 1200-luvun lopulla, viimeistään tuomiokirkon vihkimisen myötä vuonna 1300.

Piispa Henrik mainitaan legendassa Uppsalan piispana, käsitys hänen Suomen piispuudestaan on myöhäsyntyinen. Ruotsalaisissa annaaleissa ja Pyhän Botvidin legendassa 1200-luvulta mainitaan vuonna 1129 Uppsalan piispa Henrik. Hän sai surmansa Fotevikin taistelussa 1134. Palmsköldin katkelman vanhemmassa osassa 1400-luvun alusta Henrikin kuolinvuodeksi on annettu 1151. Myöhempi historiantutkimus on sitten sirotellut kuolinvuosia pitkin 1150-lukua, suosituimpia ovat olleet vuodet 1156 ja 1158, mutta muitakin on yritetty.

Käsitys siitä, että vuosina 1249–1286 Suomen hiippakuntaa olisi johtanut kolme kansleripiispaa on erehdys, joka perustuu Paavali Juustenin Suomen piispainkronikkaan 1500-luvulla tekemiin epähistoriallisiin lisäyksiin.Schück, Herman: ”Kansler och capella regis under folkungatiden”, Historisk tidskrift 2/1963 Tosin 1400-luvun alusta peräisin oleva niin sanottu Palmsköldin katkelma nimittää Beroa kuninkaan kansleriksi, mutta Schückin mukaan nimityksellä on tarkoitettu kuninkaan kappalaista. Nämä Koroisissa asuneet piispat olivat Bero (Björn), Ragvald I ja Catillus (Kettil). Heistä ainakin Beron näyttää maallinen valta Ruotsissa paavin vuodelta 1250 peräisin olevan moitekirjeen mukaan nimittäneen piispaksi vastoin kanonisen oikeuden määräyksiä. Piispa Catillus on ensimmäinen, joka mainitaan eräissä 1270-luvun lähteissä Turun piispaksi (episcopus aboensis).Lehtonen & Joutsivuo 2002, s. 106

Protestanttisessa uskonpuhdistuksessa 1527 Ruotsin kuningas Kustaa Vaasa irrotti – taloudellisista ja poliittisista syistä johtuen – maan kirkon paavin alaisuudesta ja perusti Ruotsin kirkon. Uskonpuhdistuksen toimeenpanijana Suomessa oli Mikael Agricola, joka toimi myös vuodesta 1554 Turun piispana.

Suomen sodan jälkeen Suomesta tuli Suomen suuriruhtinaskunta osana Venäjää, joka tunnusti luterilaisen kirkon. Vuonna 1817 Suomeen nimitettiin arkkipiispa Suomen luterilaisen kirkon johtoon. Suomen itsenäistyessä 1917 luterilaisesta kirkko sai virallisen tunnustetun aseman yhdessä ortodoksisen kirkon kanssa.

Nykyään Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa on arkkipiispan lisäksi erillinen Turun arkkihiippakunnan piispan virka. Sen ensimmäinen viranhaltija oli Ilkka Kantola (1998–2005), ja häntä ovat seuranneet Kari Mäkinen (2006–2010), Kaarlo Kalliala (2011–2021) ja Mari Leppänen (2021–).

Luettelo piispoista Lähteet: Katoliset piispat

piispavirka-aikalisätietoa99px Henrik 1134–1158 Uppsalan piispa, historiallisuus epävarmaRodolfus 1202?–1209?historiallisuus epävarmaFolkvinus 1210?–1234?historiallisuus epävarmaTuomas 1234?–1245Bero I (Björn I) 1248 tai 1249–1258Ragvald I 1258–126699pxCatillus 1266–1286Johannes 1286–1290Maunu I 1291–1308Ragvald II 1309–1321Pentti Gregoriuksenpoika 1321–133899pxHemming 1338–1366Henrik Hartmaninpoika 1366–1367Johannes Pietarinpoika 1367–1370Johannes Westfal 1370–138599pxBero Balk 1385–141299px Maunu Olavinpoika Tavast 1412–1450Olavi Maununpoika 1450–1460tiettävästi ainut keskiajan piispoista, joka oli opiskellut yliopistossa eritysesti teologiaaKonrad Bitz 1460–148999pxMaunu III Särkilahti 1489–1500Lauri Suurpää 1500–1506Johannes Olavinpoika 1506–1510Arvid Kurki 1510–1522 Luterilaisen ajan jälkeisistä katolisista piispoista, ks. Helsingin katoliset piispat.

Ei-katoliset piispat ja luterilaiset piispat

piispavirka-aikaEricus Svenonius1523–1527Martti Skytte1528–155099px Mikael Agricola 1554–1557Pietari Follingius 1558–1563Paavali Juusten 1563–1575Ericus Erici Sorolainen 1583–162599px Isaacus Rothovius 1627–1652Aeschillus Petraeus 1652–165799pxJohannes Terserus 1658–166499px Johannes Gezelius vanhempi 1664–169099px Johannes Gezelius nuorempi 1690–171899pxHerman Witte 1721–1728Lars Tammelin 1728–1733Jonas Fahlenius 1734–174899px Johan Browallius 1748–175599px Karl Fredrik Mennander 1757–177599pxJakob Haartman 1776–178899px Jakob Gadolin 1788–180299pxJakob Tengström 1803–1817

Luterilaiset arkkipiispat

arkkipiispavirka-aika99px Jakob Tengström 1817–183299px Erik Gabriel Melartin 1833–184799px Edvard Bergenheim 1850–188499pxTorsten Thure Renvall 1884–189899pxGustaf Johansson 1899–193099px Lauri Ingman 1930–193499pxErkki Kaila 1935–194499pxAleksi Lehtonen 1945–195199px Ilmari Salomies 1951–196499px Martti Simojoki 1964–1978Mikko Juva 1978–198299pxJohn Vikström 1982–199899pxJukka Paarma 1998–201099px Kari Mäkinen 2010–2018 Tapio Luoma 2018–

Lähteet

Viitteet

Kirjallisuutta

Heininen, Simo Turun piispat Pyhästä Henrikistä Mikko Juvaan. Edita. Helsinki, 2008 Gardberg, C. J; Heininen, Simo; Welin, P. O. Nationalhelgedomen Åbo Domkyrka 1300-2000. Tammi förlag, Helsingfors 2000.

Aiheesta muualla

Luokka:Kristinuskon historia Suomessa Arkkipiispa * Luokka:Luettelot piispoista