pienoiskuva|Minskin metron hallintorakennus vuodelta 1984, suunnittelijoinaan arkkitehdit J. Grigorjev ja D. Kudrjavtsev. pienoiskuva| Laiturinäkymä toiselta asemalta. pienoiskuva| Akademija Navukin asemaa ruuhka-aikaan. pienoiskuva| Sisänäkymä keskeiseltä Kastrytšnitskajan eli Oktjabrskajan metroasemalta. Tällä asemalla räjähti laukkupommi huhtikuun 11. päivänä 2011. pienoiskuva| Metrolinjasto Minskin alueellisella kartalla, suunnitellun kolmannen, vihreällä merkityn metrolinjan kanssa.

Minskin metro (, ) on metrojärjestelmä Minskissä Valko-Venäjällä. Se avattiin vuonna 1984. Minskin metro koostuu tällä hetkellä kolmesta linjasta ja 36 asemasta. Linjojen pituus yhteensä on 45 kilometriä.

Metrolinjat ja niiden asemat

Minskin metro liikennöi kolmea linjaa: 40x40px Maskouskajan ("Moskovan") linja (, ). Metrolinja 1 käynnisti Minskin metron vuonna 1984. Linjalla on 14 asemaa. Reittiä ollaan jatkamassa lounaaseen. Maskouskajan linjan asemat ovat:

Urutštša (, ) Barysauski trakt (, ) Ush’od (, ) Maskouskaja (, ); läheisellä Moskovan linja-autoasemalla liityntä kaukoliikenteen linja-autoille Park Tšaljuskintsau (, ) Akademija Navuk (, ) Ploštša Jakuba Kolasa (, ) Ploštša Peramohi (, ) Kastrytšnitskaja (, ) Ploštša Lenina (, ) Instytut kultury (, ); liityntä Kulttuuri-instituutin rautatieasemalle Grušauka (, , avattu 2012) Mih’alova (, , avattu 2012) Pjatrouštšyna (, , avattu 2012) Malinauka (, )

40x40px Autazavodskajan ("Autotehtaan") linja (, ). Toinen linja käynnistyi 1990 ja on pituudeltaan 18,1 kilometriä. Reitillä on 14 metroasemaa. Autazavodskajan metrolinjan eli kakkoslinjan (punainen) asemat ovat:

Kamennaja Horka (, ) Kuntsauštšyna (, ) Spartyunaja (, ) Puškinskaja (, ) Maladzjožnaja (, ) Frunzenskaja (, ) Njamiha (, ) Kupalauskaja (, ) Peršamaiskaja (, ) Praletarskaja (, ); liityntä rautatieasemalle Minsk-Itäinen Traktarny zavod (, ) Partyzanskaja (, ) Autazavodzkaja (, ) Mahiljouskaja (, )

40x40px 3. Zelenalužskajan linja (, ). Kolmas linja käynnistyi 2020 ja on pituudeltaan tällä hetkellä 3,5 kilometriä. Tällä hetkellä on avattu neljä asemaa, joista kaksi on vaihtoasemia.

Kolmannen (vihreä) metrolinjan laajennus on käynnissä, linjan ensimmäiset asemat avattiin liikenteelle 2020. Sen rakentaminen on aloitettiin 2011, linjan avaus 3 ensimmäisen aseman osalta tapahtui marraskuussa 2020.

Jubileinaja ploštša (, ) Ploštša Frantsiška Bahuševitša (, ) Vakzalnaja (, ) Kavalskaja Slabada (, )

Neljäs linja Myös neljättä linjaa on hahmoteltu, ja rakentaminen olisi tarkoitus käynnistää kolmannen linjan valmistuttua.

Hallinto Minskin metron hallintorakennus sijaitsee ydinkeskustassa Itsenäisyyden aukion laidalla. Tämän vuonna 1984 valmistuneen rakennuksen suunnittelivat arkkitehdit J. Grigorjev ja D. Kudrjavtsev. Rakennuksen katutasosta johtaa käytävä metron Leninin aukion metroasemalle.

Liikennöinti ja matkaliput Metrojunat lähtevät reiteilleen päivittäin kello 5.32-1.02. Junia kulkee 2–10 minuutin välein, harvimmillaan vuoroväli on yöllä. Maksu suoritetaan muovisilla poleteilla tai sarjalipuilla, joita saa ostaa metroasemien lipunmyynnistä. Yksi poletti maksoi vuoden 2020 keväällä 0,50 ruplaa (vajaa 0,20 euroa).

Minskin metroräjähdys 2011

Minskin ydinkeskustassa sijaitsevalla Kastrytšnitskaja- eli Oktjabrskaja-metroasemalla (, ) sattui maanantaina 11. huhtikuuta 2011 kello 17.56 (UTC+3) räjähdys. Räjähdyksen seurauksena loukkaantui ainakin 191 henkilöä ja kuoli 15 henkeä. Paikalle saapui nopeasti useita ambulansseja, paloautoja ja poliisi. Illan kuluessa myös Valko-Venäjän presidentti kävi tapahtumapaikalla.

Virallisen kannan mukaan räjähdyksen syy oli alkuvaiheessa tuntematon. Varsin nopeasti syyksi arvioitiin terrori-iskua ja Valko-Venäjälle luvattiin onnettomuuden tutkinnan asiantuntija-apua Venäjältä. Silminnäkijäkertomusten mukaan räjähdys tapahtui laiturialueen keskivaiheilla metron saapuessa asemalle. Asiantuntija-arvioiden perusteella räjähdyksen synnytti laiturialueen penkin luo jätettyyn laukkuun sijoitettu, noin 5 kilogramman trotyylimäärää vastaava pommi, joka sisälsi myös henkilövahinkoja lisääviä pieniä metallinauloja ja kuulia. Räjähde laukaistiin kauko-ohjauksella. Räjähdyksen seurauksena asemarakenteita sortui. Osa uhreista kuoli romahtaneiden rakenteiden alle jäätyään. Valko-Venäjän turvallisuusviranomaiset ovat näyttäneet valvontakameroiden videomateriaalia pommin tuomisesta ja pidättäneet viisi henkilöä räjähdyksestä tai sen avustamisesta epäiltynä. Marraskuun 30. päivänä 2011 kaksi henkilöä todettiin syylliseksi sekä 15 henkeä surmanneen Minskin metropommi-iskun että kahden aiemman, pienemmän pommiräjäytyksen toteuttamiseen. Tuomituille langetettiin nykypäivän Euroopassa harvinainen kuolemanrangaistus ilman valitusoikeutta terrorismin ja sen avustamisen nimikkeellä. Metroasemalle ja -järjestelmälle aiheutuneiden taloudellisen vahinkojen kerrottiin ylittäneen 2 miljardia ruplaa (30.marraskuuta 2011 kurssin mukaan 174 000 euroa).

Kastrytšnitskaja (Oktjabrskaja) on Minskin kaksilinjaisen metroverkon sinisen linjan keskeisimpiä asemia. Se liittyy maanalaisella käytävällä punaisen linjan Kupalauskajan asemaan. Asemapari oli tuolloin ainoa Minskin metrolinjoja yhdistävä risteyskohta. Pommi-iskun jälkeen Maskouskajan metrolinjan liikenne oli jonkin aikaa pysähdyksissä. Uudelleenkäynnistyksen jälkeen metrojunat eivät kuitenkaan aluksi pysähtyneet pommi-iskun tapahtumapaikalla eli Kastrytšnitskajan (Oktjabrskaja) asemalla.

Lähteet

Aiheesta muualla

Minskin metron sivut (minsk-metro.net) Minskin liikenteen yleissivut - bussit (reitteineen), johdinautot (trollikat), metron historia, jne. (minsktrans.by) Metroverkon asemien sijainti Google Maps -karttapalvelussa Minskin metrosta

* Luokka:Minskin rakennukset ja rakennelmat