pienoiskuva|Sashiko-tekniikalla koristeltua kimonokangasta. Ylempänä on hitomizashi-tyylistä sashikoa ja alempana yksinkertaisempaa sashikoa. Sashiko () on vanha japanilainen kirjontatekniikka, jota on käytetty sekä vaatteiden paikkaukseen ja vahvistamiseen että koristeluun. Sashiko voi myös viitata sashiko-tekniikalla valmistettuun työhön. Myös japanilaiset boro-tekstiilit on tehty kiinnittämällä monia kangastilkkuja yhteen tikkaamalla ne sashiko-tekniikalla limittäin ja kerroksittain.
Tekniikka syntyi Japanin köyhissä yhteisöissä Edo-kaudella, koska ihmisillä oli tarve paikata vaatteita ja kodintekstiilejä. Sashikoa käytettiin tuolloin myös vaatteiden koristeluun, koska Edo-kaudella kansan oli sallittua pukeutua ainoastaan mustan, tummansinisen ja harmaan sävyihin. Uskottiin, että sashikoa osaavilla naisilla tulisi olemaan onnellinen avioliitto. Nuorilla naimattomilla naisilla olikin miehiä houkutellakseen tapana pukea ulos sashikolla koristelemansa vaatteet.
Historiallisesti sashikoa ei pidetty kovin arvostettuna tekniikkana, sillä se on yhdistetty köyhyyteen ja naisiin. Sittemmin sen arvostus on kuitenkin noussut. Esimerkiksi vuonna 1973 muotisuunnittelija Issey Miyake otti tekniikan käyttöön töissään. Näkyvän paikkauksen tultua 2010-luvun lopulla muotiin myös sashikosta on tullut suositumpi paikkaustekniikka. Suosituksi sashiko on tullut, koska käsityöläiset pitävät sillä saatua tulosta kauniina.
Alun perin sashikomallit olivat yksinkertaisia, mutta sittemmin kirjojat ovat kehitelleet myös koristeellisia ja monimutkaisia malleja. Joillain kuvioilla on nimet ja merkitykset. Asanohalla (hampun tai pellavan lehdet) uskottiin olevan paholaista karkottava vaikutus. Shippo (seitsemän buddhalaisissa teksteissä mainittua arvokasta ainetta) kuvastaa rikkautta, ja kakinohana (persimoninkukat) kuvastaa hyödyllisyyttä.
Sashiko-pistoja on erilaisia. Unshin tarkoittaa etupistoa, hitomezashi kuviota, joka muodostetaan tekemällä etupistoja kahteen eri suuntaan, koginzashi yhtä tekemättä jätettyä pistoa ja hishizashi kahta tekemättä jätettyä pistoa. Kahta viimeisintä tekniikkaa käytettiin ennen vain Tohokun alueella Koillis-Japanissa.
Lähteet
Aiheesta muualla
Luokka:Kirjonta Luokka:Japanilainen kansanperinne