pienoiskuva|500 markan seteli vuodelta 1975 Suomen presidenttinä vuosina 1956–1982 toiminut Urho Kekkonen (1900–1986) sai jo eläessään osakseen useita sellaisia kunnianosoituksia, jotka on tavallisesti varattu vain edesmenneille suurmiehille. Hänen syntymäkotinsa Lepikon torppa Pielavedellä muutettiin museoksi jo hänen toisen presidenttikautensa aikana vuonna 1966. 75-vuotispäivänsä kunniaksi hän sai kuvansa viidensadan markan seteliin. Tämä seteli laskettiin liikkeelle Kekkosen syntymäpäivänä 3. syyskuuta 1975 ja se oli käytössä vuoteen 1986 asti. Vuonna 1980, Kekkosen täyttäessä 80 vuotta, Helsingin kaupunki muutti hänen pitkäaikaisen kotikatunsa Kampinkadun nimen Urho Kekkosen kaduksi. Samanniminen katu on myös Kajaanissa ja Haminassa on Kekkosenkatu. Tampereella avattiin liikenteelle tieosuus nimeltä Kekkosentie 1970–1980-lukujen vaihteessa. Kekkosentiet ovat myös Saarijärvellä, Kankaanpäässä, Salossa ja Nurmeksessa.
Ritarikunnat
Suomalaiset
55x55px Vapaudenristin ritarikunta (Suomi, 1956, suurmestari) 55x55px Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunta (Suomi, 1956, suurmestari) 55x55px Suomen Leijonan ritarikunta (Suomi, 1956, suurmestari) 55x55px Pyhän karitsan ritarikunta (Suomen ortodoksinen kirkko)
Ulkomaalaiset
55x55px Islannin Haukan ritarikunta (Islanti, 1957) 55x55px Pyhän Olavin ritarikunta (Norja, 1960) 55x55px Asteekkikotkan ritarikunta (Meksiko, 1963) 55x55px Leninin kunniamerkki (Neuvostoliitto, 1964) 55x55px Itsenäisyyden ritarikunta (Tunisia, 1965) 55x55px Niilin ritarikunta (Egypti, 1967) 55x55px Pahlavin ritarikunta (Iran, 1970) 55x55px Paavi Pius IX:n ritarikunta (Vatikaani, 1971) 55x55px San Marinon ritarikunta (San Marino, 1971) 55x55px Italian tasavallan ansioritarikunta (Italia, 1971) 55x55px Persian valtakunnan 2500-vuotisjuhlan mitali (Iran, 1971) 55x55px Leijonan kansallinen ritarikunta (Senegal, 1973) 55x55px Isabella Katolilaisen ritarikunta (Espanja, 1975) 55x55px Kaarle III:n ritarikunta (Espanja, 1979) 55x55px Leninin kansainvälinen rauhanpalkinto (Neuvostoliitto, 1980) 55x55px Boyacá-ritarikunta (Kolumbia, 1980) 55x55px Kansojen ystävyyden kunniamerkki (Neuvostoliitto, 1973)
Patsaat ja muistomerkit
Kekkoselle pystytetyistä patsaista ja muistomerkeistä huomattavin on kuvanveistäjä Pekka Jylhän suunnittelema Urho Kekkosen muistomerkki Helsingin Hakasalmen puistossa. Muistomerkki paljastettiin Kekkosen satavuotispäivänä 3. syyskuuta 2000. Kekkosen nuoruuden kotikaupungissa Kajaanissa on kuvanveistäjä Pekka Kauhasen käsialaa oleva Kekkosen muistomerkki Suuri aika, joka paljastettiin 1990. Toistaiseksi ainoan julkisen näköispatsaansa Kekkonen on saanut Raaheen. Kuvanveistäjä Matti Peltokankaan veistämä Presidentti Urho Kaleva Kekkosen patsas paljastettiin 2008 ja kunnioittaa Kekkosen roolia Rautaruukin Raahen-tehtaan perustamisessa. Syksyllä 2009 Tallinnan kaupunki ilmoitti, että Tallinnan matkustajasataman A-terminaalin edessä oleva aukio tullaan nimeämään Helsinki-aukioksi ja sinne pystytetään Urho Kaleva Kekkosen patsas.
Lisäksi Eduskuntatalon valtiosalissa on Aimo Tukiaisen veistämä Kekkosen pronssinen rintakuva vuodelta 1966.
Kunniatohtorin arvot MaaYliopistoAjankohtaTieteenalaMoskovan yliopisto1953oikeustiedeHelsingin yliopisto1964filosofiaTurun yliopisto1965filosofiaHelsingin yliopisto1966kauppatieteetHelsingin yliopisto1966tekniikkaÅbo Akademi1968filosofiaJyväskylän yliopisto1969liikuntatiedeVarsovan yliopisto1964oikeustiedeDelhin yliopisto1965oikeustiedeBudapestin yliopisto1969oikeustiedeKaarlen yliopisto1969oikeustiedeOulun yliopisto1972filosofiaTurun yliopisto1973oikeustiedeTampereen yliopisto1975yhteiskuntatieteetTurun yliopisto1975lääketiedeUppsalan yliopisto1977oikeustiedeHelsingin yliopisto1977maatalous- ja metsätiedeKuopion yliopisto1978lääketiedeJoensuun yliopisto1979kasvatustiede Lähde:
Muita kunnianosoituksia
Otaniemen teekkarit nimittivät Kekkosen vastavalmistuneen Teknillisen korkeakoulun ylioppilaskuntatalon eli Dipolin kunniatalonmieheksi vuonna 1967.
Pohjois-Ruotsissa nimettiin 1970-luvulla eräs tunturinhuippu Kekkonen-toppeniksi.
Paasikivi-seura kutsui Urho Kekkosen kunniajäsenekseen. Vuonna 1973 seuran kerrottiin teettävän hänestä suurikokoisen muotokuvan, jonka maalasi tunnettu venäläinen taidemaalari Ilja Glazunov. Teos herätti huomiota jo keskeneräisenä ja Glazunovia alettiin kutsua ”Kekkosen hovimaalariksi”. Paasikivi-seura luovutti teoksen Finlandia-talolle, mistä se siirrettiin seuran omiin tiloihin. Nykyisin se on Urho Kekkosen museossa Tamminiemessä. Jälkeenpäin toimittaja Mauri Lintera on paljastanut maalauksen tilauksen ja ennakkokohun olleen osa uuden naistenlehden julkisuuskampanjaa.
Keväällä 1981 julkaistiin 50 markan juhlaraha Urho Kekkosen 25 vuotta kestäneen presidenttikauden kunniaksi. Kolikon suunnitteli Nina Terno.
Vuonna 1983, Kekkosen jätettyä presidentin tehtävät ja vetäydyttyä eläkkeelle, hänen mukaansa nimettiin Suomen toiseksi suurin kansallispuisto, Urho Kekkosen kansallispuisto. Kekkosen kuoltua 1986 hänen virka-asuntonsa Tamminiemi, jossa hän oli asunut kolmekymmentä vuotta, muutettiin kotimuseoksi. Vuonna 1987 Tamminiemessä avattu Urho Kekkosen museo esittelee Kekkosen henkilöhistorian lisäksi Suomen lähihistoriaa.
Lähteet
*