pienoiskuva|Eagle S -tankkeri Emäsalon edustalla Suomen viranomaisten pidättämänä. Venäjän varjolaivastolla tarkoitetaan Venäjän öljynkuljetuksille tarkoitettuja tankkereita, jotka ovat alkaneet toimia Venäjän hyökkäyssodan takia pakotteiden alaisten maiden ulkopuolisten maiden lipun alla.
Varjolaivaston alusten omistussuhteita häivytetään ja ne osallistuvat pakotteiden alaisen öljyn kuljettamiseen.
Venäjän varjolaivaston alukset eivät ole useinkaan venäläisomistuksessa. Jos venäläiset omistavat ne, niiden kytkös Venäjään on pyritty peittämään. Kyse on pikemminkin Venäjän hyödyntämästä länsimaiden ulkopuolella toimivasta yhtiöverkostosta.
Vuoden 2024 alussa arvioitiin, että Venäjän öljysatamista rahdattiin raakaöljyä muun muassa Gabonin, Kamerunin, Marshallinsaarten, Cookinsaarten ja Liberian lipun alla kulkevilla tankkereilla. Greenpeace on julkaissut 192 huonokuntoisen öljyn kuljetukseen käytetyn aluksen luettelon.
Kun Tanskan useilla lentokentillä oli tehty droonihavaintoja lokakuun 2025 alussa Helsingin Sanomien toimittaja Suvi Turtiainen arveli, että drooneja on mahdollisesti lennätetty Itämerellä liikkuvilta Venäjän varjolaivaston aluksilta.
Määritelmä Merenkulkusivusto Lloyd's List määrittelee säiliöaluksen varjolaivaston osaksi, jos se on vähintään 15-vuotias, sen omistajuus on nimetön ja/tai sen yritysrakenne on suunniteltu hämärtämään tosiasiallisen omistajan löytämistä, sitä käytetään yksinomaan sanktioituihin öljykauppoihin ja se osallistuu yhteen tai useampaan Yhdysvaltain ulkoministeriön toukokuussa 2020 antamassa ohjeessa kuvattuihin petollisiin laivauskäytäntöihin. Lukuihin ei kuulu hallituksen hallinnassa olevia säiliöaluksia, kuten Venäjän Sovcomflot tai Iranin National Iranian Tanker Co, ja niitä, joille on jo asetettu pakotteita.
Ukrainan sodan seuraus Venäjän varjotankkerilaivastoa kutsutaan myös "harmaaksi" tai "pimeäksi" laivastoksi laivojen toimintatavasta riippuen. Sen äkillinen ilmaantuminen on aiheuttanut sekaannusta alalla, kun satamat, tavaroiden kauppiaat ja muut osapuolet pyrkivät päättämään, minkä alusten kanssa ne voivat laillisesti työskennellä ja minkä eivät.
Merenkulun riskienhallinnan konsulttiyrityksen Windwardin mukaan harmaa laivasto on seurausta Venäjän öljyn salakuljetuksesta. ”Harmaa laivasto on täysin uusi ilmiö, joka on kehittynyt Venäjän sodan myötä. Ulkomaisia yrityksiä on perustettu nopeasti sodan syttymisen jälkeen hämärtämään alusten alkuperää ja omistajuutta ja näyttämään lainkuuliailta.”
Yhä useampien asiantuntijoiden mukaan laajempi määritelmä kuvastaisi Venäjän käyttämiä useita keinoja kiertää pakotteet ja toisi esiin näihin toimintoihin liittyvät mahdolliset riskit. Tämä kattaa kaikki länsimaisten vakuutusten ulkopuolella olevat ja EU:n/G7+-maiden ulkopuolisten yritysten omistamat alukset.
Pakotteiden kiertämiseksi Venäjän varjolaivasto käyttää hyväkseen mukavuuslippuja ja monimutkaisia omistus- ja hallintorakenteita, sekä soveltaa erilaisia taktiikoita lastin alkuperän salaamiseksi. Niitä ovat alusten väliset siirrot, automaattisen tunnistusjärjestelmän AIS-järjestelmän pimennykset, väärät sijaintitiedot, vääristelty data sekä muut harhaanjohtavat tai jopa laittomat keinot. Varjolaivasto sekä vahvistaa Venäjän sotakassaa, että aiheuttaa merkittäviä ympäristö-, meriturvallisuus- ja turvallisuusriskejä, koska se koostuu kasvavasta määrästä vanhoja ja huonosti huollettuja aluksia, jotka toimivat sääntöjä noudattamatta.
Venäjän energiasektoriin erikoistunut tutkija arvioi, että Venäjän öljyvientiä palvelevaan varjolaivastoon kuuluu noin 250 alusta.
Riski ympäristölle Maaliskuussa 2024 uutisoitiin, että SVT löysi kuukausien ajan Gotlannin edustalla toimineen öljytankkerin, josta käsin on pumpattu polttoainetta Venäjän varjolaivastoon. Kahden kuukauden aikana jäljitettiin avoimista lähteistä 56 tankkausoperaatiota, joista 52 liittyi aluksiin, jotka olivat joko tulossa tai menossa Venäjälle.
Kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n pääsihteeri Arsenio Domínguez vieraili Suomessa helmikuussa 2024, jolloin hän tapasi Suomen meriliikenteen ja merellisten asioiden parissa työskenteleviä virkamiehiä. Keskustelun aiheina oli muun muassa varjolaivaston kasvu maailman merillä.
Vanha kalusto Itämerellä Venäjän aloittaman Ukrainan hyökkäyssodan takia länsimaiset yhtiöt eivät enää kuljeta venäläisöljyä. Suomenlahdella Venäjän öljyä kuljettavat entistä vanhemmat alukset, joista osa ei ole koskaan aikaisemmin seilannut vaikeasti navigoitavalla reitillä. Lokakuussa 2023 Ylen artikkelissa arvioitiin, että venäläisiä öljylasteja kuljettavia tankkereita on ainakin 1 000, joidenkin arvioiden mukaan jopa lähes 2 000. Varjolaivaston tankkereiden kunnosta ei tiedetä juuri mitään. Noin puolet tankkereista arvioidaan olevan yli 20 vuotta vanhoja. Tankkerin iässä 20 vuotta yleensä tarkoittaa, että laivan seuraava osoite on romuttamo.
Vanhemmassa kalustossa jopa runko voi pahimmillaan pettää, mutta useammin laivan ohjausjärjestelmiin tai koneistukseen tulee ongelmia, jolloin alus voi ajautua matalikolle. Myöskään liikaan huoleen ei ole syytä, koska merenkulun turvallisuus on kohentunut, ja öljyonnettomuudet ovat käyneet harvinaisiksi. Itämerellä turvallisuutta parantaa hyvin toimiva valvonta, ja meriliikenteen ohjauskeskus estää vuosittain useita karilleajoja seuraamalla Itämerellä seilaavien alusten reittejä.
Helsingin Sanomat tutki Venäjän varjolaivaston toimintaa talvella 2025-2026. Toimittajat loivat "punaisen listan", jonka mukaan Suomenlahdella kulkeneet riskialttiit säiliöalukset täyttävät kolme kriteeriä:
Alus on yli 15 vuotta vanha. Sitä pidetään riski-iän rajana säiliöaluksille. Yleisarvosana aluksen kunnon ja toiminnan riskeistä on punainen. Aluksella ei ole vakuutusta öljyvahingon varalle.
Tälaisia aluksia laskettiin olevan Suomenlahdella 1.12.2025 - 16.2.2026 yhteensä 97.
Suojausryhmät aluksille Naton lisättyä sotilaallista läsnäoloa Itämerellä keväällä 2025, tuli ilmi että Venäjän varjolaivaston aluksilla oli palkkasotilaita. Venäläistä öljyä kuljettavien varjolaivaston alusten miehistöihin alettiin lisätä venäläisiä henkilöitä, joilla on taustaa palkkasotilaina tai turvallisuusviranomaisten tehtävissä.
Helsingin Sanomat tunnisti yhdessä virolaisen Delfin tutkivan toimituksen ja kansainvälisen tutkivan journalismin verkoston OCCRP:n kanssa useita sotilastaustaisia henkilöitä aluksilla, jotka liikennöivät Suomenlahdella. Havainnot aluksilla toimivista suojausryhmistä vahvistivat useiden länsimaisten sotilas- ja siviilitiedusteluorganisaatioiden edustajat, mukaan lukien Suojelupoliisi.
Esimerkiksi erään Laukaansuusta lähteneen aluksen kyydissä oli entinen Wagnerin palkkasoturi ja Venäjän GRU:n erikoisjoukoissa toiminut veteraani.
Peitettyjä yrityksiä Ylen MOT-ohjelman toimittajat tutkivat alkuvuodesta 2025 sitä, miten varjolaivoja omistavat yritykset on kätketty Dubaissa vapaakauppa-alueelle, joihin on rekisteröity muun muassa öljytankkeri Eagle S ja kymmenet muut varjolaivat. Vapaakauppa-alueen toimiston osoitteessa toimii tuhansia yrityksiä, mutta vain paperilla. Virtuaalitoimisto tarjoaa yrityksille posti- ja puhelinpalvelun sekä osoitteen. Venäjän varjolaivaston kannalta Dubain oleellinen valttikortti on tiukka yrityssalaisuus. Venäjän suurimmalle varustamolle Sovcomflotille rakennetut laivat on rekisteröity luksushotelliin ja varustamon laivoja on rekisteröity myös muualle Dubaihin. Kaupungista löytyvät yhteensä lähes kahdeksankymmenen Sovcomflotille rakennetun laivan taustayhtiöt. Yhteensä Dubaista käsin hallinnoidaan lähes 150:tä Venäjän varjolaivaston alusta.
Merekulun tutkijat julkaisivat tammikuussa 2026 tietoja, joiden mukaan vähintään kymmenen pakotteiden alaista öljysäiliöalusta on käyttänyt väärennettyjä Tongan lippuja Itä- ja Etelä-Kiinan merillä. Alukset kuljettavat todennäköisesti venäläistä, iranilaista tai venezuelalaista raakaöljyä, ja ne ovat Yhdysvaltojen, Britannian ja EU:n pakotelistoilla. Tongan laivarekisteri on ollut suljettuna vuodesta 2002, joten liput ovat väistämättä väärennöksiä.
Helmikuussa 2026 julkaistussa Ylen artikkelissa käsiteltiin venäläisten varjolaivojen toimintaa Itämerellä ja lähivesillä. MOT:n selvitys löysi tiedot vähintään 175 venäläisestä öljyä kuljettaneesta aluksesta, jotka ovat kulkeneet Itämerellä ja Suomenlahdella viimeisen vuoden aikana. Nämä alukset toimivat valelippujen alla tai väärillä rekisteritiedoilla, mikä tekee niiden valvonnasta ja vastuuttamisesta vaikeaa.
Suomen viranomaiset ovat huolissaan erityisesti siitä, mitä tapahtuisi, jos tällainen alus aiheuttaisi ympäristöonnettomuuden. Vastuutahoja voi olla mahdoton selvittää. Varjolaivat ovat osa laajempaa toimintaa, jolla kiertää länsimaiden Venäjälle asettamia pakotteita ja rahoitetaan osin sotatoimia. Laivojen omistukset ovat usein piilotettuja monimutkaisten yhtiörakenteiden taakse, mikä vaikeuttaa jäljitystä.
Selvityksessä hyödynnettiin muun muassa kansainvälisiä laivarekistereitä ja tutkimustietoja alan järjestöiltä ja meriliikenteen seurantapalveluilta.
Pakotteiden kierto Lokakuun lopulla 2025 raportoitiin Liettuan yleisradioyhtiö LRT:n laajasta selvityksestä, jonka mukaan Liettuassa, Latviassa ja Virossa toimiva yritysverkosto auttaa Venäjän varjolaivastoa kiertämään pakotteita. Dubaissa rekisteröidyn, mutta baltialaiseen Fast Bunkering -yhtiöön kytkeytyvän FB Trade -yhtiön alukset Rina ja Zircone ovat toimittaneet polttoainetta merellä venäläistä öljyä kuljettaville tankkereille.
Selvityksen mukaan tämä toiminta mahdollistaa Venäjän öljykaupan jatkumisen ja tukee sen sotataloutta. Kesäkuun 2024 ja maaliskuun 2025 välillä Rina ja Zircone tankkasivat 177 alusta, joista suurin osa oli vieraillut venäläisissä satamissa. Varjoalukset kiertävät valvontaa kytkemällä pois automaattisen tunnistusjärjestelmänsä ja rekisteröimällä itsensä nimettömien yritysten alle.
Tapaus on merkittävä, koska Baltian maat ovat olleet EU:ssa Venäjän pakotteiden näkyvimpiä tukijoita.
Ankkurointi ja uhkat Suomenlahdella Suomenlahti on matala ja kapea, ja siihen nähden liikennemäärät ovat suuria. Suomenlahden merenkulun turvallisuustilanteesta oltiin huolissaan varsinkin talvella 2023-2024, kun suurin osa merestä jäätyi.
Suomen rajavartiolaitoksen meriturvallisuusjohtajan, komentaja Mikko Hirven mukaan Suomenlahdella tapahtui syksyllä 2024 neljä läheltä piti -tilannetta, joissa onnettomuus estettiin suomalaisten viranomaisten toiminnalla. Tilanteet johtuivat Venäjän harjoittamasta gps-häirinnästä, jonka vuoksi Suomenlahdella liikkuvat alukset eivät aina tiedä tarkkaa sijaintiaan. Läheltä piti tilanteessa ei ollut osallisena tankkereita, mutta niihin liittyi öljyvahingon riski, koska isoilla aluksilla on kyydissä huomattava määrä polttoainetta. Riskiä Suomenlahdella nostaa myös se, että alueelle saapuvat Venäjän varjolaivaston tankkerit ovat entistä vanhempia. Osa varjolaivaston aluksista manipuloi niin kutsuttua AIS-signaalia, joka tarkoittaa sitä, että muiden merenkävijöiden näkemä laivan reaaliaikainen sijaintieto ei pidä paikkaansa.
Suomenlahdella öljytankkerit ankkuroituvat Viron talousvyöhykkeellä aluevesien tuntumassa Naissaaren länsipuolella ja Vaindloon majakkasaaren luoteispuolella. Ne jonottavat pääsyä Venäjän öljysatamiin, Koivistoon eli Primorskiin tai Laukaansuuhun eli Ust-Lugaan. Viron infrastuktuuriministeri Vladimir Svetin mukaan ne ovat enimmäkseen laivoja, joiden vakuutukset tai kunto eivät vastaa nykyaikaisia ympäristövaatimuksia. Svet sanoi marraskuussa 2024, että ne rikkovat pakotteita, ruokkivat Putinin hallintoa ja auttavat tukemaan Venäjän sotaa Ukrainassa. Monet näistä aluksista kuuluvat varjolaivastoon.