Euryfon (; ; 400-luku eaa.) oli antiikin kreikkalainen lääkäri, joka oli kotoisin Knidoksesta Kaariasta.
Elämä
Euryfon syntyi oletettavasti 400-luvun eaa. ensimmäisellä puoliskolla, sillä Soranos Efesoslainen sanoo hänen olleen Hippokrateen aikalainen mutta tätä vanhempi.Soranos Efesoslainen: Hippokrateen elämä (Vita Hippocratis), teoksessa Hippocr. Opera, vol. iii, s. 851. Soranos kertoo myös, että Euryfon ja Hippokrates olisi kerran kutsuttu Makedoniaan Perdikkas II:n hoviin hoitamaan häntä, mutta kyseinen kertomus on mahdollisesti keksitty tai ainakin Hippokrateesta kerrottuna epäperäinen. Komediakirjailija Platon mainitsee Euryfonin eräässä Galenoksen kautta säilyneessä katkelmassa.Galenos: Kommentaari Hippokrateen Aforismeihin 7.44. vol. xviii. pt. i, s. 149.
Teokset
Euryfon kirjoitti ilmeisesti useita lääketieteen alan teoksia, mutta yhtään niistä ei tiedetä täydellä varmuudella. Teoksiin saattavat lukeutua seuraavat:
Knidoslaiset mietelauseet () – Lääketieteen alan teos, jota Galenoksen mukaan pidettiin Euryfonin kirjoittamana.Galenos: Kommentaari Hippokrateen teokseen Epidemiat (De morbis popularibus tai Epidemiorum) VI, 1.29. vol. xvii. pt. i, s. 886, jossa sana tulee lukea .
Galenos sanoo myös, että Euryfonia pidettiin useiden Hippokrateen nimiin laitettujen teosten kokoelmaan Corpus Hippocraticumiin luettujen tutkielmien kirjoittajana; näitä ovat:Galenos: Kommentaari Hippokrateen teokseen Ruumiinnesteistä (In Hippocratis De humoribus) i. johdanto, vol. xvi, s. 3.
Elämäntavoista (; De diaeta tai De victus ratione)Galenos: Ruoka-aineisiin sisältyvistä kyvyistä (De alimentorum facultatibus) 1.1. vol. vi, s. 473. Terveyden aikaisesta elämäntavasta (; De salubri victus ratione)Galenos: Kommentaari Hippokrateen teokseen Ruokavaliosta akuuteissa sairauksissa (In Hippocratis De acutorum morborum victu) 1.17. vol. xv, s. 455.
Myös seuraavia hippokraattisia teoksia on ehdotettu hänen kirjoittamikseen:
Taudeista (; De morbis), kirja II – Teos kuuluu Corpus Hippocraticumiin, mutta sitä pidetään yleensä epäperäisenä ja sitä on ehdotettu Euryfonin kirjoittamaksi. Naisten luonnosta (; De natura muliebri) – Mahdollisesti Euryfonin teos, sillä Soranos vaikuttaa viittaavan teokseen lainatessaan hänen mielipiteitään.Soranos Efesoslainen: Naisten vaivoista (De arte obstetricia morbisque mulierum), s. 124.
Euryfonin teoksista ei ole säilynyt nykyaikaan muuta kuin katkelmia, elleivät sitten yllä mainitut hippokraattiset teokset todella ole hänen kirjoittamiaan. Eräästä Caelius Aurelianuksen kohdasta voidaan päätellä, että Euryfon oli tietoinen valtimoiden ja laskimoiden välisestä erosta, ja myös katsoi aivan oikein, että valtimoissa oli verta.Caelius Aurelianus: Kroonisista sairauksista (De morb. chron.) 2.10, s. 390.
Lähteet
Luokka:Antiikin kreikkalaiset lääkärit