Soranos Efesoslainen (, ; 1. vuosisata/100-luku) oli antiikin kreikkalainen lääkäri, joka oli kotoisin Efesoksesta.
Elämä
Soranoksen elämää koskeviin tietoihin liittyy sekaannusta, sillä Sudassa on samalla nimellä kaksi eri artikkelia. Niistä syntyy kuva, kuin Soranos Efesoslaisia olisi ollut kaksi, toinen vanhempi ja toinen nuorempi. Oletettavasti kyseessä on kuitenkin yksi ja sama henkilö.
Soranos oli kotoisin Efesoksesta Vähästä-Aasiasta. Hänen isänsä nimi oli Menandros ja äitinsä Foibe. Soranos harjoitti lääketiedettä ensin Aleksandriassa ja sittemmin Roomassa keisareiden Trajanus ja Hadrianus aikana, toisin sanoen noin vuosina 98–138. Soranos kuului lääketieteen metodiseen koulukuntaan ja oli sen merkittävimpiä edustajia.Pseudo-Galenos: Johdanto, eli lääkäri (Introductio sive medicus) 100.4, vol. xiv, s. 684. Hän oli Attaloksen opettaja. Muutoin Soranoksen elämästä tiedetään vain se, että hän oli jonkun aikaa Aquitaniassa hoitamassa ihosairauksia, joita seudulla tuohon aikaan esiintyi paljon.Marcellus Empiricus: De medicamentis 100.19, s. 321.
Soranos vaikuttaa olleen suuressa maineessa lääkärinä antiikin aikana, ja Augustinus kutsuu häntä nimityksellä ”tunnettu lääketieteen auktoriteetti” (medicinae auctor nobilissimus)Augustinus: Julianusta vastaan (Contra Julianum) 5.51 (engl. käännös). ja Tertullianus nimityksellä ”lääketieteen etevimpiä auktoriteetteja” (methodicae medicinae instructissimus auctor).Tertullianus: Sielusta (De anima) 100.6 (engl. käännös). Häntä lainaavat muun muassa Arkhigenes, Caelius Aurelianus, Aetios Amidalainen ja monet muut.Aetios: Kuusitoista kirjaa lääketieteestä 2.2.55, s. 277.
pienoiskuva|vasen|pysty|Sikiön asentoja kohdussa. Kuvitusta keskiaikaisessa Soranoksen gynekologiaa käsittelevän teoksen käsikirjoituksessa noin vuodelta 900. Bryssel, Bibliothèque Royale, Codex 3714, fol. 28r. Teokset
Soranokselta tai hänen nimissään on säilynyt seuraavat lääketiedettä käsittelevät teokset:
Naisten vaivoista (; lat. De arte obstetricia morbisque mulierum) – Tutkielma, joka koostuu 122 luvusta. Teksti on säilynyt nykyaikaan huonosti ja siihen on tehty paljon myöhempiä muutoksia. Teoksen editio princeps oli F. R. Dietzin ja J. F. Lobeckin laitoksessa vuonna 1838 (Regimontii Prussorum, 8vo.). Kohdusta ja naisten sukuelimistä (; lat. De utero et pudendo muliebri) – Koostettu teoksesta Naisten vaivoista, josta se muodostaa luvut 4 ja 5. Sisältää yhden parhaista antiikin ajalta säilyneistä naisten sukupuolielinten kuvauksista. Teoksen editio princeps oli Jacques Goupylin Rufos Efesoslaisen teosten laitoksessa vuonna 1554 (Pariisi, 8vo.). Luunmurtumien merkeistä (; lat. De signis fracturarum) Sidoksista (; lat. De fasciis) Hippokrateen elämä (; lat. Vita Hippocratis) – Ainoa antiikin ajalta säilynyt Hippokrateen elämäkerta, ja muutoinkin ainoa lukuun ottamatta Sudassa ja Johannes Tzetzeellä olevia. Mahdollisesti ollut alun perin osa laajempaa lääketieteellisten elämäkertojen kokoelmaa Lääkäreiden elämät (), jonka Suda mainitsee. Julkaistu mukana useissa Hippokrateen teosten laitoksissa. Johdanto lääketieteen taitoon (lat. In artem medendi isagoge) – Epäperäinen, todellisuudessa keskiaikainen latinaksi kirjoitettu teos.
Lisäksi hänen teoksikseen mainitaan myös seuraavat, joista tiedetään vain niiden nimet; osa nimistä tunnetaan vain latinankielisistä lähteistä:
Akuuteista sairauksista ()Soranos Efesoslainen: Naisten vaivoista (De arte obstetricia morbisque mulierum) s. 10, 11, 20, 23, 27, 106. Avuista (; lat. De adjutoriis) Kuumeista (lat. De febribus)Caelius Aurelianus: Akuuteista sairaiuksista (De morb. acut.) 2.29, 33; Kroonisista sairauksista (De morb. chron.) 1.3, 4.1, s. 143, 153, 289, 494. Lisääntymisestä () Luonnonvastaisista () Lääkkeidenkäytöstä () Sielusta (lat. De anima)Tertullianus: Sielusta (De anima), cc. 8, 15, 25, 44. Siemenestä () Syiden kirja (; lat. Libri causarum) Taudeista () Terveys (; lat. Salutaria praecepta) Yhteisistä (; lat. De coenotetis) Yksi kirja lääkinnästä ()
Lähteet
Aiheesta muualla
Luokka:Antiikin kreikkalaiset lääkärit