Alppipunaherukka (Ribes petraeum) on herukkakasvien heimoon kuuluva kasvilaji. Se kasvaa luonnonvaraisena Keski-Euroopassa pääasiassa Schwarzwaldissa, Vogeeseilla, Sudeeteilla ja Keski-Alpeilla humusrikkaalla, vähäkalkkisella maaperällä. Euroopan ulkopuolella lajin levinneisyysalue ulottuu myös Aasiaan ja Afrikkaan.
Tuntomerkit Kasvi on kesävihanta pensas, joka voi saavuttaa 2,8 metrin korkeuden. Lähisukuisesta taikinamarjasta kasvin erottaa suojuslehdistään, jotka ovat lyhyempiä kuin kukkaperät, verholehdistä, jotka pysyvät usein kiinni kypsissä marjoissa ja joita peittävät noin 0,1-0,2 millimetriä pitkät valkoiset karvat, sekä hedelmäaikana roikkuvista tertuista. Marjat maistuvat erittäin happamilta.Gustav Hegi: Illustrierte Flora von Mitteleuropa, Band IV, P. Parey, Berliini ja Hampuri 1975, s. 49 Lehtikanta on usein lehteä pidempi.
Alppipunaherukan kromosomiluku on 2n = 16.Jaakko Jalas, Juha Suominen, Raino Lampinen, Arto Kurtto: Atlas florae europaeae. Osa 12 (Resedaceae to Platanaceae). Sivu 232, Helsinki 1999. Erich Oberdorfer: Pflanzensoziologische Exkursionsflora für Deutschland und angrenzende Gebiete. Eugen Ulmer, Stuttgart (Hohenheim) 2001, , s. 495. thumb|left|Piirros kasvista.
Kasvupaikat Kasvi suosii vähäkalkkisia vuoristoja ja humuspitoista maaperää 800 metrin korkeudesta noin 2450 metriin. Sitä esiintyy kuitenkin myös kalkkipitoisissa Schwabenin Jurassa ja Sveitsin Jurassa.Hess, Landolt, Hirzel: Flora der Schweiz und angrenzender Gebiete, Band 2, Birkhäuser, Basel 1977, S. 305 Kasvupaikkoja on myös Mangfallgebirgessä Nördliche Kalkalpen -vuoristossa; paikallinen maaperän PH-arvo on välillä 4,8-5,5 eli se on voimakkaasti hapanta maata, jossa on korkea humuspitoisuus. Tyypillisiä kasvupaikkoja ovat alppiympäristön vuoristosekametsät ja pensaikot.
Tutkimushistoria Lajin kuvasi ensimmäisenä belgradilaissyntyinen vapaaherra Franz Xaver von Wulfen vuonna 1728. Hän löysi pensaan Lienzin läheisyydestä ja antoi sille vuonna 1781 nimen Ribes petraeum.Karl Wilhelm von Dalla Torre, Ludwig von Sarnthein: Flora der gefürsteten Grafschaft Tirol, Band I, Wagner, Innsbruck 1900, S. 332 Nimi on peräisin kreikan sanasta πεταιος, joka tarkoittaa "kallioilla kasvavaa".Helmut Genaust: Etymologisches Wörterbuch der botanischen Pflanzennamen. Birkhäuser, Basel/Boston/Berlin 1996, ().
Lähteet
Aiheesta muualla Laji.fi: Alppipunaherukka (Ribes petraeum) Kassu – Kasvien suomenkieliset nimet: Alppipunaherukka (Ribes petraeum) UniProt: Taxonomy - Ribes petraeum Global Biodiversity Information Facility (GBIF): Ribes petraeum
Luokka:Herukat