Hanhitaipale eli Hanhitaival on kylä Rautalammin kunnan eteläosassa, Hankaveden ja Konneveden välisellä alueella. Harvaan asuttu kylä sijaitsee niin kutsutulla Rautalammin vuoriseudulla, Etelä-Konneveden ja Hankaveden välisellä mäkisellä, kallioisella alueella.Linkola, Martti: Rautalampi – maisemallinen katsaus. Rautalammin kirja, s. 44.
Hanhitaipale eli Hanhitaival on ollut yksi Rautalammin virallisista rekisterikylistä, jonka osia kuuluu myös Konneveden ja Hankasalmen kuntiin.
Ympäristö ja luonto Hanhitaipale sijaitsee Konneveden saarisen, suurelta osin Etelä-Konneveden kansallispuistoon kuuluvan kaakkoisosan itäpuolella. Konneveden ja Hankaveden lisäksi kylän lähistöllä on useita pienempiä järviä ja lampia, kuten Kalajanjärvi, Pikku-Kalaja ja Hankalampi.
Hanhitaipaleen kantatalon ympärys on luokiteltu maakunnallisesti arvokkaaksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi.
Historiaa Ennen nykyisen asutuksen syntymistä Hanhitaipaleen alueella oli Pälkäneen pitäjäläisten Hanhitaipaleensuun erämaa sekä Kulsialan erämaita Vahvasen ympärillä.Saloheimo 1959, s. 18.
Ensimmäinen talo Hanhitaipaleen alueella oli Antti Häkkisen perustama Häkkilä.Saloheimo 1959, s. 29-30. Talo perustettiin jo vuonna 1548 ja on täten koko Rautalammin vanhin pysyvä asuinpaikka.Saloheimo 1986, s. 151-154. 1570-luvulla Hanhitaipaleesta tuli Lepaan kartanon rälssiomistus,Saloheimo 1959, s. 37. jonka jälkeen kylään perustettiin Hanhitaipaleen talo, ensimmäisenä lampuotinaan Heikki Valkonen. Samoihin aikoihin Häkkilän Häkkiset perustivat Paakkolan ja Riuttalan talot, kylässä oli neljä lampuotitilaa ainakin jo vuonna 1620.Saloheimo 1959, s. 76-77. Vahvasen itärannalla sijainneet Häkkilän talot muodostivat jo varhain erillisen asutuskylänsä, Hanhitaipaleen talon sijaitessa pohjoisempana Konneveden ja Hankaveden välisellä kannaksella.
Hanhitaipaleen rälssimaa siirtyi myöhemmin Uggla-suvulle, joille se kuului ainakin jo vuonna 1683.Saloheimo 1959, s. 78. Vuonna 1790 everstiluutnantti Zacharias Ugglan kuoleman jälkeen maat myytiin Pieksämäen Meijerhovin omistaneelle Tigerstedt-suvulle. Hanhitaipaleen aatelisomistus päättyi 1810-luvulla, kun Tigerstedtit joutuivat huutokauppaamaan maat taloudellisten ongelmien takia ja alueen osti suonenjokelainen talonpoika Pekka Jalkanen.Saloheimo 1959, s. 177-181.
Hanhitaipaleen rekisterikylän alueella oli vuonna 1910 seitsemän taloa, joista suurin oli 3 084 hehtaarin kokoinen Hanhitaipaleen talo, jolla oli tuolloin 10 torppaa sekä 18 mäkitupaa. Torpparivapautuksen jälkeen vuonna 1930 talolle jäi 1 547 hehtaaria maata.Kupiainen, Heikki: Pientilallisten esiinmarssi. Rautalammin maanomistusolot 1890-1939. Rautalammin kirja, s. 175.
Vuonna 1919 Hanhitaipaleen rekisterikylään kuulunut Lummukan alue määrättiin liitettäväksi perustettavaan Konneveden seurakuntaan. Itsenäinen seurakunnallinen ja hallinnollinen toiminta Konnevedellä alkoi vuonna 1922.Saloheimo 1959, s. 503-504.
Kansakoulu Hanhitaipaleen-Ihalaiskylän koulupiiri perustettiin vuonna 1896. Koulu toimi aluksi Paakkolan talon tiloissa, oman rakennuksen koulu sai vuonna 1899.Saloheimo 1959, s. 433. Vuonna 1922 Konneveden kunnan perustamisen jälkeen Rautalammin koulupiirit jaettiin uudelleen. Vanha koulu jäi toimimaan uudessa Häkkilän koulupiirissä, kun taas Hanhitaipaleelle piti perustaa oma koulu. Perustamismääräys annettiin jo vuonna 1928, mutta Hanhitaipaleen koulu aloitti toimintansa vasta vuonna 1935.Saloheimo 1959, s. 508-509. Rakennus koululle saatiin vuonna 1949.Koivu, Vesa: Rautalammin kunnalliselämä valtuustokaudella 1919-1980. Rautalammin kirja, s. 322. Koulupiiri laajeni hieman vuonna 1966, kun Konnekosken koulu lakkautettiin. Tästä huolimatta koulu oli käynyt liian pieneksi ja lakkautettiin vuonna 1971.Hyvönen, Timo: Rautalammin koulutoimen linjoja. Rautalammin kirja, s. 390.
Lähteet
Saloheimo, Veijo: Rautalammin asutushistoriaa vanhan pitäjänkartan valossa. Teoksessa: Rautalammin kirja, s. 150-166. Viitteet
Luokka:Rautalammin kylät