Hermann Wilhelm SouchonLars Westerlund: Itsetehostuksesta nöyryyteen: suomensaksalaiset 1933–46, s. 78–79, 181. Kansallisarkisto, Helsinki 2011. Teoksen verkkoversio (Internet Archive) (2. tammikuuta 1895 Bromberg, Saksan keisarikuntaSouchon, Hermann Landesarchiv Baden-Württemberg. Viitattu 9.6.2024. – 1982Souchon, Hermann W. Das Bundesarchiv. Viitattu 9.6.2024.) oli saksalainen Freikorps-vapaajoukkojen upseeri, joka osallistui vasemmistopoliitikko Rosa Luxemburgin murhaan Berliinissä tammikuussa 1919 ja tiettävästi ampui tappavan laukauksen. Hän asui myöhemmin 15 vuotta Suomessa.
Hermann Souchon oli amiraali Wilhelm Souchonin veljenpoika.Sebastian Unbehauen: Rosa Luxemburgs Mörder lebte in Crailsheim Südwest Presse 15.1.2019. Viitattu 9.6.2024. Souchon osallistui ensimmäiseen maailmansotaan Saksan kenttätykistössä ja vuodesta 1915 merivoimissa. Hän sai vuonna 1915 meriväen luutnantin (Leutnant zur See) sotilasarvon. Sodan jälkeen hän palveli kaartinratsuväen kivääridivisioonan (Garde-Kavallerie Schützen-Division) esikunnassa Berliinissä. Samassa esikunnassa toiminut Waldemar Pabst antoi tammikuussa 1919 Freikorps-joukoille määräyksen surmata tunnetut spartakistijohtajat Rosa Luxemburg ja Karl Liebknecht. Määräyksen toimeenpanijoihin kuulunut Souchon ampui Luxemburgia päähän revolverilla liikkuvassa autossa.”Luxemburgin murhasta syytettynä etsitään kapteeni Pabstia!” (tilaajille) Helsingin Sanomat 17.1.1969, s. 18, HS Aikakone. Viitattu 9.6.2024. Sotilastuomioistuin tuomitsi murhaan osallisuudesta vain sotamies Otto Rungen, joka oli pahoinpidellyt Luxemburgia hieman ennen murhaa. Myöhemmin ampujana pidettiin pitkään yliluutnantti Kurt Vogelia.
Souchon pakeni vuonna 1920 Suomeen, jossa hän työskenteli muun muassa pankkialalla. Hän haki vuonna 1921 Suomen kansalaisuutta, mutta hakemus hylättiin.Uusia Suomen kansalaisia. Uusi Suomi 18.9.1921, s. 6. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 9.6.2024. Suomen Etsivän Keskuspoliisin mukaan Souchon toimi 1920-luvulla Saksan Helsingin-lähetystön salaisena sotilasasiamiehenä ja edusti saksalaisia oikeistojärjestöjä kuten Stahlhelmiä Suomessa. Hänellä oli lisäksi peitetyö autoalan yrityksessä. Myöhemmin hän oli yksi Saksan kansallissosialistisen työväenpuolueen (NSDAP) Suomen-osaston ensimmäisistä johtajista. Vuonna 1933 hänen raportoitiin olevan Adolf Hitlerin ”Suomen-tukikohdan” (Stützpunkt Finnland) johtaja, Hermann Göringin ja Joseph Goebbelsin henkilökohtainen ystävä sekä Junkers- ja Bofors-yhtiöiden edustaja.
Souchon palasi Suomesta Saksaan vuonna 1935. Toisen maailmansodan aikana hän palveli Luftwaffessa everstinä. Sodan jälkeen hän asui Crailsheimissa ja vuodesta 1959 Bad Godesbergissa Länsi-Saksassa. Souchonin osuus Luxemburgin murhassa tuli yleiseen tietoon vasta 1960-luvulla televisiotoimittaja Dieter Ertelin tutkimusten ansiosta. Kun ARD-yleisradioverkkoon kuulunut Süddeutscher Rundfunk esitti vuonna 1969 Ertelin tekemän televisiodokumentin aiheesta, Souchon nosti yleisradioyhtiötä vastaan kunnianloukkaussyytteen. Oikeus määräsi poistamaan dokumentista maininnan Souchonin syyllisyydestä, mutta kanava esitti sen silti leikkaamattomana.
Lähteet
Luokka:Saksalaiset sotilaat Luokka:Saksalaiset murhaajat Luokka:NSDAP:n poliitikot Luokka:Vuonna 1895 syntyneet Luokka:Vuonna 1982 kuolleet