Kulttuurityön Keskus

Kulttuurityön Keskus (KtK) oli suomalainen vasemmistolaisten toimitilojen (kuten työväen-, kulttuuri- ja järjestötalojen, tanssilavojen, huvipuistojen, lomakeskusten, kansanpuistojen, ravintoloiden ja kahviloiden) kulttuuri-, valistus- ja tukitoimintaa koordinoinut järjestö.

2000-luvulla yhdistys on osallistunut muun muassa Vasemmistoliiton vaalirahoitukseen.

Historia Tukiyhdistyksestä keskusjärjestöksi Työväen-, kulttuuri- ja kansantalojen Tuki perustettiin 28. helmikuuta 1955 kansandemokraattisten toimitalojen rakentamisen tukemista varten. TKKT otti vastaan lahjoituksia, järjesti tukikeräyksiä sekä arpajaisia ja myi esimerkiksi rintamerkkejä. Ensimmäinen keskeinen tukikohde oli Helsingin Kulttuuritalo, jonka rakentamishankkeen yhteydessä yhdistys perustettiin. TKKT organisoi muun muassa Kulttuuritalon rakentamisen talkootoiminnan, johon osallistui yli 5 000 henkilöä. Vuonna 1956 yhdistyksellä oli kuusi täysiaikaista ja yksi osa-aikainen työntekijä.

Yhdistyksen hallintoa johtivat alussa Toivo Kujala ja Risto Hölttä. Ensimmäiseen hallitukseen kuuluivat myös muun muassa Antti Aaltonen, Matti Janhunen, Lars Junttila, Paavo Koskinen, Kusti Kulo ja August Niemistö. Järjestön toimisto sijaitsi aluksi Kotkankadun Lehdistötalossa, ja 1950-luvun lopusta alkaen Koiton talossa. Sosialidemokraattisessa työväenliikkeessä vastaavia asioita hoiti 1950-luvulla Työväentalojen takausosakeyhtiö.

Huhtikuun 1956 lopussa TKKT:hen kuului 496 jäsenyhdistystä. Kansandemokraattisten yhdistysten ohella järjestöön kuuluivat kuljetus-, kutoma-, muurari- ja rakennustyöläisten liitot ja niiden osastoja. Toukokuun 1956 vuosikokouksessa yhdistyksen puheenjohtajaksi valittiin Toivo Kujala ja sihteeriksi Hemmi Pääkkönen. Toiminnanjohtajana jatkoi Toivo Vuorela. Vuosikokouksessa 1958 järjestö vaati alennusta huviveroon, jonka suuruus TKKT:n mukaan tukahdutti toimitilojen kulttuuritoimintaa. Rakennustoiminnan tukemisen ohella TKKT alkoi pian perustamisensa jälkeen tukea myös tiloissa tapahtunutta kulttuuritoimintaa ja vuonna 1959 järjestön nimeksi vaihdettiin Kulttuurityön Keskus. Huomion kiinnittäminen talojen kulttuurityöhön johtui muun muassa seurakuntien lisääntyneestä nuorisotoiminnasta, jonka pelättiin vieroittavan nuorisoa työväenliikkeestä.

Toimenkuvan muutokset 1960-luvulla

Toukokuusta 1960 alkaen KtK järjesti opetuskursseja talojen toimihenkilöille. Kansan Talojen Liitto päätti vuoden 1960 liittokokouksessaan yhdistää toimistonsa KtK:n kanssa ja KTL liittyi keskuksen jäsenyhdistykseksi. KtK:hon muodostettiin rakennus-, valistus- ja kiinteistöosastot, joille siirrettiin osa KTL:n toiminnoista.ks. Liittojen edustajakokoukset pidettiin seuraavina vuosina samanaikaisesti. KtK julkaisi Kansantalo-järjestölehteä vuosina 1961–1968.

1960-luvulla KtK järjesti muun muassa neuvostoliittolaisten ja länsimaisten vasemmistolaisten taiteilijoiden ja tutkijoiden Suomen kiertueita,; ; ; ; työväentaloilla toimineiden harrastelijanäyttämöiden näytelmämestaruuskilpailuja, kaitafilmikilpailuja, kuvataide-, valokuva- ja muita näyttelyitä sekä elokuvanvuokrausta ja laitehuoltoa. KtK teki läheistä yhteistyötä sosialististen maiden ystävyysseurojen kanssa.

Liiton järjestöverkoston laajennuttua perustettiin 1960-luvun alussa piirijärjestöt. SKDL:n piirien näyttämöjaostot siirrettiin KtK:n alaisuuteen. Vuonna 1963 KtK:n vuosikokoukseen osallistui 65 henkilöä, jotka edustivat noin 400 toimitilaa. Vuonna 1963 KtK:hon yhdistettiin Ohjelmatyö-yhdistys, jonka vastuulla oli ollut muun muassa esiintyjien ja ohjelma-aineistojen välittäminen kansandemokraattisille järjestöille. KtK:n valistusosasto järjesti Ohjelmatyön kanssa myös muun muassa kulttuurikilpailuja ja keskustelutilaisuuksia.

Vuonna 1964 perustettiin Kansan Sivistystyön Liitto, jolle siirrettiin muun muassa KtK:n valistustoiminta. Työväen Virkistys- ja Lomakeskusliitto puolestaan johti vuodesta 1965 alkaen kansandemokraattien loma- ja virkistystoimintaa. KtK:n toiminta-alue supistui ja keskittyi liikkeen järjestötyön toimintaedellytysten kuten taloudenhoidon parantamiseen. Vuonna 1965 KtK:lla oli yhdeksän työntekijää ja toimistovirkailijoita, jotka olivat Kansan Keskus-Kassan palkkalistoilla.Historiaa KSL.KTK (KSL 2007) Joulukuussa 1965 KtK lahjoitti omistamansa Raittiustalo Oy Koiton osakkeet SKP:lle.Hannu Miettunen: Kuinka korroosio eteni – ja vei Koitosta Koittoon (pro gradu, Turun yliopisto 2020), s. 53, 57, 103.

KtK omisti muun muassa idänkauppaa harjoittaneen Feximan osakkeita, jotka vuonna 1974 siirrettiin Eastern Export Holding -osakeyhtiölle.

Paluu tukiyhdistykseksi

KtK:n toiminta entisessä muodossaan (keskusjärjestönä) päättyi 1980-luvun lopussa.Tomi Venho: Piilotettua julkisuutta. Suomalaisen puolue- ja vaalirahoituksen avoimuusintressi normeissa ja käytännössä (väitöskirja, Turun yliopisto 2008), s. 334. KtK oli KSL:n jäsenyhdistys vuoteen 1995 asti.Kansan Sivistystyön Liitto KSL ry:n toimintakertomukset 1964-2002 (KSL) 2000-luvulla KtK on ollut (aiemmin KtK:n sisällä toimineen) Ohjelmatyön jäsenyhdistys. Ohjelmatyön tavoin KtK on osallistunut Vasemmistoliiton ja sen ehdokkaiden vaalirahoitukseen esimerkiksi eurovaaleissa 2004, kunnallisvaaleissa 2008 ja eduskuntavaaleissa 2023.

Johto Puheenjohtajat Toivo Kujala 1955–195x Hugo Manninen 195x–196x

Varapuheenjohtajat Yrjö Sivonen 1955–195x Pentti Leväpuro 195x Eino Halme 196x

Sihteerit Risto Hölttä 1955–195x Hemmi Pääkkönen 195x Eeva Ahonen 195x–19xx Mauri Reutsalo 196x Åke Ahremaa 196x Taisto Johteinen 196x–1966 Jaakko Aalto 1966–198x

Toiminnanjohtajat Toivo Vuorela 1955–196x Mauri Reutsalo 196x

Lähteet

Luokka:Suomalaiset kulttuurijärjestöt Luokka:Suomen Kansan Demokraattinen Liitto Luokka:Työväentalot Luokka:Vasemmistoliitto