Northwest Airlinesin lento 85 oli Northwest Airlinesin reittilento Yhdysvaltain Detroit Metropolitanin lentoasemalta Japanin Naritan kansainväliselle lentoasemalle. Lennolla 9. joulukuuta 2002 käytetty Boeing 747-400 teki hätälaskun Alaskan Anchoragen kansainväliselle lentoasemalle.
Onnettomuus johtui ääriasentoon jumittuneesta alaperäsimestä, mikä heikensi ohjaustuntumaa merkittävästi. Seuranneessa hätälaskussa kukaan koneessa olleista ei loukkaantunut.
Lentokone ja miehistö thumb|left|Lennon 85 ohjaamomiehistön jäsenet. Onnettomuuskone oli malliltaan Boeing 747-400, rekisteritunnukseltaan N661US ja valmistenumeroltaan 23719. Koneella oli lennetty onnettomuuspäivään mennessä yhteensä 50 090 tuntia. Se oli varustettu neljällä Pratt & Whitneyn PW4056-suihkuturbiinimoottorilla.National Transportation Safety Board s. 6.
Koneessa oli neljä ohjaamomiehistön jäsentä. He olivat kokeneempi kapteeni John Hanson, toinen kapteeni Frank Geib sekä perämiehet Mike Fagan ja David Smith. Johtava matkustamohenkilökunnan jäsen oli nimeltään Kethy.
Lento Lento 85 nousi Detroit Metropolitanin lentoasemalta keskiviikkona 9. joulukuuta 2002 kohteenaan Naritan kansainvälinen lentoasema. Kyydissä oli 386 matkustajaa, neljän hengen ohjaamomiehistö ja 14 hengen matkustamohenkilökunta.
Ensimmäiset seitsemän ja puoli tuntia lennosta sujuivat normaalisti, ja päivällinen oli juuri tarjoiltu. Geib ja Fagan olivat lentovuorossa, kun Hanson ja Smith olivat levolla. Kone kallistui yhtäkkiä 35 astetta vasemmalle. Geib ajatteli sen johtuvan moottoriviasta. Lentoemäntä Kathy huomasi tilanteen ja soitti sisäpuhelimella miehistölle. Matkustajat luulivat tilannetta turbulenssiksi.
Geib yritti ohjata konetta takaisin vaakatasoon ja ilmoitti hätätilasta. Hän aloitti koneen ohjaamisen Anchoragen kansainvälistä lentoasemaa kohti. Hän onnistui saamaan lentokoneen hallintaan ja pyysi levännyttä miehistöä tulemaan ohjaamoon. Levännyt Hanson palasi ohjaamoon ja otti tilanteen haltuunsa Geibiltä yhdessä Faganin kanssa. Miehistö ei saanut yhteyttä lennonjohtoon, koska kone lensi alueella, jolla radioliikenne ei toiminut. Miehistö sai kuitenkin yhteyden toiseen Northwest Airlinesin lentokoneeseen, ja se välitti viestin eteenpäin.
Lentokoneen peräsin oli jumittunut, eikä miehistö löytänyt ratkaisua sen korjaamiseen mistään ohjaamon ohjekirjasta. He soittivat lentoyhtiölle syyn selvittämistä varten mutta tuloksetta. Miehistö päätti laskea koneen 4 200 metriin, koska sieltä koneen saisi helpommin takaisin hallintaan. Miehistö ohjasi konetta siivekkeillä, vastakkaisella yläperäsimellä ja moottoreiden työntövoimalla. Kaikki neljä lentäjää olivat ohjaamossa, ja Hanson ilmoitti hätälaskusta matkustamoon. Kone oli noin tunnin päässä Anchoragesta, ja Kethy ilmoitti muille lentoemännille hätätilasta ja matkustamon valmistelusta.
Miehistö valmistautui laskeutumaan kiitotielle 6R. Koneen lähestymisessä käytettiin differentiaalitehoa ohjaamiseen. Koneen nopeus oli laskeutuessa hieman hitaampi kuin yleensä ja se kääntyi vasemmalle kosketuksessa. Kukaan ei loukkaantunut hätälaskussa, ja evakuointia ei tapahtunut.
Tutkinta Onnettomuuden jälkeen havaittiin, että alaperäsin oli jumittunut vasemmalle.National Transportation Safety Board s. 3. Tapauksen tutki Yhdysvaltain kansallinen liikenneturvallisuuslautakunta (NTSB). Sen mukaan turman pääsyy oli väsymismurtumat alaperäsimen tehonsäätömoduulissa, mikä lukitti alaperäsimen. Kaikki lentäjät saivat Air Line Pilots Associationin myöntämän Superior Airmanship -palkinnon tammikuussa 2004.
Lähteet
Viitteet
Luokka:Lento-onnettomuudet Alaskassa Luokka:Vuoden 2002 lento-onnettomuudet