Kiihtelysvaaran kirkko on Kuopion hiippakuntaan kuuluvan Vaara-Karjalan seurakunnan kirkko, joka valmistui vuonna 2024. Kirkko sijaitsee Kiihtelysvaarassa, joka kuuluu nykyään Joensuuhun. Kirkko rakennettiin korvaamaan samalle paikalle vuonna 1770 valmistunut ja vuonna 2018 tuhopoltettu samanniminen kirkko.
Kirkon ympärillä sijaitsee vanha kirkkopiha sekä aiemman kirkon palosta säästynyt kellotapuli ja lämpökeskus. Kirkkopihalta avautuu vaaramaisema. Vanhan kirkon viinikellari on säilytetty osana uutta kirkkoa. Pihalle sijoitetaan myös vanhan kirkon muistelupaikka. Palaneen kirkon paikalle tulipalon jälkeen rakennetun tilapäisen rauniokirkon penkkejä on sijoitettu kirkkomaalle.
Historia
Joensuun seurakuntayhtymä päätti joulukuussa 2018, että muutama kuukausi aiemmin palanut kirkko korvataan uudella. Uuden kirkon rakennusprojektia ohjaamaan valittiin tällöin suunnittelutoimikunta. Vuonna 2020 yhteinen kirkkovaltuusto päätti uuden kirkon keskeisistä piirteistä. Uuden kirkon pinta-alaksi määriteltiin 510 neliömetriä ja kirkkosalin paikkaluvuksi 100-125. Lisäksi edellytettiin, että kirkon tulee olla puinen ristikirkko. Hankesuunnitelmassa määriteltiin, että kirkkoon sijoitetaan myös Vaara-Karjalan seurakunnan Kiihtelysvaaran viikkotoiminta. pienoiskuva|vasen|upright|Kirkkosali nähtynä kirkon eteisestä. Maaliskuussa 2021 uutta kirkkoa suunnittelemaan valittiin oululainen Luo arkkitehdit Oy ja pääsuunnittelijaksi arkkitehti Riikka Kuittinen. Suunnittelussa kuultiin seurakunnan toiveita muun muassa erilaisilla kyselyillä. Kirkkohallitus hyväksyi joulukuussa 2022 yhteisen kirkkovaltuuston päätöksen. Kirkon rakennustyöt alkoivat 31.7.2023 peruskiven muurauksella ja kirkko valmistui marraskuussa 2024. Kuopion hiippakunnan piispa Jari Jolkkonen vihki kirkon käyttöön ensimmäisenä adventtissunnuntaina, 1. joulukuuta 2024.
Kirkon rakentamiskustannukset olivat noin 5,5 miljoonaa euroa, josta noin 800 000 euroa saatiin lahjoituksina. Liikemies Kyösti Kakkonen lahjoitti veljensä Kari Kakkosen kanssa kirkon viereen sijoitetun kuvanveistäjä Panu Patomäen suunnitteleman enkeliä esittävän patsaan. Kirkossa on myös taiteilija Harri Turusen kattolyhtyyn ja ulko-oviin suunnittelema taideteos.
Arkkitehtuuri
Kirkko muistuttaa osittain ulkoasultaan vanhaa kirkkoa, sillä se on hirsirakenteinen ristikirkko. Sisätiloiltaan se poikkeaa kuitenkin oleellisesti vanhasta kirkosta. Kirkkosalissa on 120 paikkaa, mutta tiloja yhdistelemällä paikkaluku saadaan nostettua jopa kaksinkertaiseksi. Kirkkosalin pinnat ovat puuta. Seinissä näkyy hirsipinta, minkä lisäksi lattia on pystypuuta ja muut pinnat paneelia. Valaistuksessa hyödynnetään luonnonvaloa, joka säteilee kirkkosaliin suurista ikkunoista. Alttarikalusteet on veistetty puusta ja niiden yläpuolella on vanhasta kirkosta pelastettu alttaritaulu.
Kirkon urut on tuotu käytöstä poistuneesta Länsi-Pasilan kappelista. Suunnitteluvaiheessa pohdittiin myös digitaalisia urkuja, mutta päädyttiin etsimään kirkkoon akustiset pilliurut.
Kellotapuli pienoiskuva|pysty|Erillinen kellotapuli säästyi palolta. Kirkon kellotapuli on vuodelta 1856 ja uusittu yläosastaan vuonna 1931. Edellinen tapuli paloi salaman sytyttämänä 1813. Tapuli onnistuttiin suojaamaan vanhan kirkon palolta.
Lähteet
Aiheesta muualla
Luokka:Kiihtelysvaara Luokka:Joensuun kirkkorakennukset Luokka:Suomen puiset ristikirkot