Kansalaisopistojen liitto KoL ry, Medborgarinstitutens förbund Mif rf toimii vapaan sivistystyön, kansalaisopistojen ja opistolaisyhdistysten edunvalvojana.
Historia Suomen suurruhtinaskunnan ensimmäinen kansalaisopisto on Tampereen työväenopisto, joka perustettiin vuonna 1899. 1900-luvun alussa perustettiin Oulun työväenopisto, Vaasan työväenopisto, Viipurin työväenopisto, Turun suomenkielinen työväenopisto ja Turun ruotsinkielinen työväenopisto. Kotkan työväenopisto alkoi toimia vuonna 1911, Helsingin työväenopisto vuonna 1914 ja Kuopion kansalaisopisto vuonna 1916. Opistojen opetus perustui pitkälti iltaluentoihin ja toverielämään, ja niiden ympärille syntyivät ensimmäiset opistolaisyhdistykset. Suomen Setlementtiliitto perustettiin vuonna 1918.
1919–1999 Opistot alkoivat järjestäytyä ja vuonna 1919 toisessa Suomen työväenopistojen edustajakokouksessa päätettiin Työväenopistojen liiton perustamisesta. Sen tavoite oli edistää työväenopistoaatetta, valvoa opistojen yhteisiä etuja ja ylläpitää niiden välistä vuorovaikutusta.
Vuonna 1967 Työväenopistojen liitto vaihtoi nimekseen Kansalais- ja työväenopistojen liitto.
1970-luvun öljykriisin vuoksi julkisia menoja alettiin karsia, ja myös opistot joutuivat säästötoimiin. Hallituksen esitys valtion tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1977 kielsi uuden opistohenkilöstön palkkaamisen ja pyrki rajoittamaan ”harrastusaineiden” opiskelua. Opistot vastustivat esitystä ja Kansalais- ja työväenopistojen liitto keräsi sitä vastustavaan adressiin 261 881 allekirjoitusta. Eduskunta ei hyväksynyt hallituksen esitystä. Opistot rajoittivat menojaan omatoimisesti, eikä lainsäädännöllisiä toimenpiteitä tarvittu.
Vuonna 1992 astui voimaan kansalaisopistolaki, osana koululakien uudistusprosessia, ja kansalaisopistot alkoivat tarjota aiempaa enemmän kursseja myös lapsille ja nuorille.
2000-luku Vuonna 2009 Kansalais- ja työväenopistojen liiton uudeksi nimeksi tuli Kansalaisopistojen liitto KoL ry, Medborgarinstitutens förbund Mif rf.
Organisaatio Kansalaisopistojen liitto KoL ry:llä oli vuonna 2024 lähes 200 jäsentä, joista suurin osa ylläpiti kansalaisopistoa. Jäsenet ovat yleensä kuntia, kuntayhtymiä tai yksityisten opistojen ylläpitäjiä, kansalaisopistoja tai opistojen opiskelijayhdistyksiä.
Liiton päättävä elin on liittokokous, kun taas toimeenpanovallasta vastaa hallitus, jonka toimikausi on kolmivuotinen. Varsinainen liittokokous pidetään kesäkuussa kolmen vuoden välein. Kokouksessa valitaan hallituksen puheenjohtaja, kaksi varapuheenjohtajaa sekä kahdeksan muuta jäsentä ja näiden henkilökohtaiset varajäsenet. Vuonna 2023 hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Sannasirkku Autio, joka on Vaasan opistojen johtava rehtori.
Liitto saa toiminnalleen yleisavustuksia ja hankekohtaisesti erityisavustuksia opetus- ja kulttuuriministeriöltä.
Liitto on jäsenenä muun muassa Elinkeinoelämän keskusliitossa, Pohjola-Nordenissa, Suomen pakolaisavussa ja Vapaassa sivistystyössä.
Se tekee yhteistyö myös muun muassa Suomen Kuntaliiton, aluehallintovirastojen, ELY-keskuksien, ministeriöiden, opetushallituksen, Suomen setlementtiliiton, Opintokeskukset ry:n ja Kansallisen koulutuksen arviointikeskus Karvin kanssa.
Toiminta Kansalaisopistojen liitto toimii vapaan sivistystyön, kansalaisopistojen ja opistolaisyhdistysten edunvalvojana. Liiton tavoitteena on, että kaikki Suomessa asuvat voivat halutessaan kehittää itseään kansalaisopistojen kautta.
Liitto on vastustanut valtionosuuksien leikkauksia muun muassa keräämällä nimiä adressiin ja osallistumalla kannanottoihin muiden opetusalan järjestöjen kanssa
Liitto on myös tilannut vuonna 2018 julkaistun Itä-Suomen yliopiston aikuiskasvatustieteen professori Jyri Mannisen tekemän selvityksen. Mannisen mukaan kansalaisopistojen kursseille osallistuminen lisää hyvinvointia, itseluottamusta ja ystävyyssuhteita ja tuo arkeen ja työhön liittyvää uutta osaamista.
Lähteet
Kirjallisuutta Nyström, Samu: Unelma sivistyneestä kansakunnasta - Kansalaisopistojen liitto 100 vuotta, 2019
Aiheesta muualla Kansalaisopistojen liitto
Luokka:Suomalaiset etujärjestöt