right|thumb|Hollolan keskiaikainen kivikirkko on rakennettu 1500-luvun vaihteessa. Tämä artikkeli käsittelee Päijät-Hämeen uskontoa ja uskonnollisia yhteisöjä, pois lukien Lahden kaupunki, jota käsitellään Lahden uskontoa käsittelevässä artikkelissa. Päijät-Hämeen maakunnan asukkaista 69,4 prosenttia kuuluu Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon, kun koko maassa vastaava luku on 63,6 prosenttia (2023). Muihin uskontokuntiin kuuluu 1,8 prosenttia väestöstä ja uskontokuntiin kuulumattomia on 28,8 prosenttia väestöstä.

Tilastot Maantieteellinen uskonnollinen jakauma Päijät-Hämeessä evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluu 61,7 % väestöstä, mikä on hyvin lähellä maan keskiarvoa. Muihin uskontokuntiin kuuluvien osuus on 2,5 %, hieman alle valtakunnallisen tason, ja uskontokuntiin kuulumattomia on 35,8 %, käytännössä sama osuus kuin koko maassa. Päijät-Hämeen uskonnollinen rakenne on näin hyvin tyypillinen suomalainen maakuntaprofiili.

Kaupunkimaisissa kunnissa uskonnollinen sitoutumattomuus on selvästi muuta maakuntaa yleisempää. Kirkkoon kuuluu keskimäärin 58,9 % väestöstä ja uskontokuntiin kuulumattomia on 38,3 %. Lahdessa kirkkoon kuuluu 58,0 % väestöstä ja kuulumattomia on 38,3 %, mikä vastaa kuntaryhmän keskiarvoa ja kuvastaa selkeää kaupunkimaista rakennetta. Heinolassa kirkkoon kuuluminen on selvästi korkeampaa (65,1 %) ja kuulumattomuus matalampaa (33,3 %), mikä vie rakennetta lähemmäs taajaan asuttujen kuntien tasoa.

Taajaan asutuissa kunnissa uskonnollinen rakenne on keskimääräistä perinteisempi. Kirkkoon kuuluu keskimäärin 66,7 % väestöstä ja uskontokuntiin kuulumattomia on 31,3 %. Orimattilassa kirkkoon kuuluu 67,6 % väestöstä, mikä on hieman kuntaryhmän keskiarvoa korkeampi.

Maaseutumaisissa kunnissa uskonnollinen rakenne on kaikkein perinteisin. Evankelis‑luterilaiseen kirkkoon kuuluu keskimäärin 70,5 % väestöstä ja uskontokuntiin kuulumattomia on 27,8 %. Muihin uskontokuntiin kuuluu 1,7 %, mikä on alhaisempi osuus kuin muissa kuntaryhmissä. Iitissä kirkkoon kuuluu 73,8 % väestöstä, mikä edustaa vahvaa perinteistä sitoutumista. Kärkölä erottuu selvästi: kirkkoon kuuluu vain 64,3 % ja uskontokuntiin kuulumattomia on 34,4 %, mikä lähestyy taajaan asuttujen kuntien tasoa.

+ Uskontokuntiin kuuluminen Päijät-Hämeessä kunnittain (2025) Kunta Ev. Lut. Muut uskonnot Usk. kuulumattomat Päijät-Häme 61,7 % 2,5 % 35,8 % Kaupunkimaiset kunnat 58,9 % 2,7 % 38,3 % Heinola 65,1 % 1,6 % 33,3 % Lahti 58,0 % 2,9 % 38,3 % Taajaan asutut kunnat 66,7 % 2,1 % 31,3 % Asikkala 65,8 % 2,2 % 32,0 % Hollola 66,3 % 2,2 % 31,5 % Orimattila 67,6 % 1,8 % 30,6 % Maaseutumaiset kunnat 70,5 % 1,7 % 27,8 % Hartola 69,8 % 2,3 % 27,9 % Iitti 73,8 % 1,9 % 24,3 % Kärkölä 64,3 % 1,3 % 34,4 % Padasjoki 70,4 % 1,3 % 28,2 % Sysmä 72,4 % 1,5 % 26,1 % Historia Katolinen aika Kristilliseen hautaustapaan siirryttiin Hämeen alueella noin vuonna 1150. Päijät-Hämeen yhteys Ruotsin valtapiiriin ja sen kirkolliseen toimintaan lujittui 1200-luvulla, kun alueelle tehtiin toinen katolinen ristiretki.

Ensimmäisenä alueelle perustettiin Hollolan seurakunta vuonna 1231. Hämeen seutu oli 1200-luvulla lännen ja idän kirkkojen raja-aluetta. Novgorodilaisten ja hämäläisten väliset yhteenotot olivat kuumimmillaan vuosina 1226–1228 roomalaiskatolisen käännytystyön onnistuttua. Hämäläiset ryhtyivät kapinaan kirkkoa vastaan 1237, jonka kukisti piispa Tuomas. Birger-jaarli teki myöhemmin retken Hämeeseen.

Katolisella ajalla Päijät-Häme oli kirkonrakentamisen painopistealuetta erityisesti nuoremman kirkkosukupolven aikana vuosina 1480–1550. Päijät-Hämeeseen rakentui kivikirkot Hollolaan ja Sysmään sekä sakaristo Padasjoelle.

Luterilainen aika Vuonna 1554 totutetussa hiippakuntajaossa Päijät-Hämeen Hollolan alue tuli kuuluvaksi muodostettuun Viipurin hiippakuntaan. Viipurin hiippakunnan piispat tekivät tarkastusmatkoja maakuntaan 1600-luvun puolivälissä. Aikakaudella papin virat periytyivät voimakkaasti. Esimerkiksi Tönnerukset hoitivat Orimattilan papin virkaa lähes sadan vuoden ajan.

Uskonnollisen vapauden aika Uskonnollinen vapaus lisääntyi vuonna 1869, kun vapaan seuratoiminnan kieltänyt konventikkeliplakaatti kumottiin. Vuonna 1889 sallittiin myös siirtyminen pois luterilaisesta kirkosta. Lestadiolaisuus saavutti Päijät-Hämeen kokonaisuudessaan 1880- ja 1890-luvulla lukuun ottamatta itäisen osan Hartolaa ja Nastolaa.

Baptismi vaikutti hetkellisesti Päijät-Hämeessä 1920-luvun alussa alueellisesti Vääksyn seudulla Hannes Sarlinin ja Vilho Murtosen kautta. Adventismi sai jossain määrin 1920-luvulla kannatusta Lahden ympäristössä ja Heinolaan perustettiin lähetysyhdistys.

Protestantismi Luterilaisuus

Evankelis-luterilainen kirkko Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piirissä Päijät-Hämeessä toimii Mikkelin hiippakunta. Päijät-Hämeen alue kuuluu kokonaisuudessaan Päijät-Hämeen rovastikuntaan. Päijät-Hämeessä toimivia seurakuntia ovat Asikkalan seurakunta, Heinolan seurakunta, Hollolan seurakunta, Iitin seurakunta, Orimattilan seurakunta sekä Tainionvirran seurakunta Hartolassa ja Sysmässä.

Herätysliikkeet Lahden seudulla on voimakkaasti vaikuttaneet sekä evankelinen herätysliike että esikoislestadiolaisuus. Lahden seutu on myös uuspietismi voimakasta tukialuetta. Esikoislestadiolaisilla on rukoushuoneet Padasjoella ja Heinolassa. Myös Esikoiset järjestävät seuroja Padasjoella.

Evankelista herätysliikettä edustavalla Suomen Luterilaisella Evankeliumiyhdistyksellä on myös kesäkoti Hollolan Tuohirannassa. Päijät-Hämeen Kansanlähetys järjestää toimintaa muun muassa Heinolassa ja Orimattilassa.

Vapaakirkollisuus Päijät-Hämeessä toimii neljä Suomen Vapaakirkkoon kuuluvaa vapaaseurakuntaa. Lahden jälkeen merkittävin vapaaseurakunta on Heinolan vapaaseurakunta. Lisäksi Päijät-Hämeessä toimivat myös Asikkalan vapaaseurakunta ja Orimattilan vapaaseurakunta.

Vapaakirkollisuus sai kannatusta Lahden ympäristössä, joskin Hämeenkoskella liike otettiin tylysti vastaan. Vapaakirkollisuuden piirissä syntynyt skutnabbilaisuus sai puolestaan 1900-luvun alussa kannatusta Iitin ja Heinolan alueella.

Helluntaiherätys Suhteelliselta kannatukseltaan Päijät-Häme kuuluu helluntailaisten keskimääräisiin maakuntiin. Vuonna 2016 helluntaiseurakuntiin kuului prosentti maakunnan asukkaista.

Lahden ympäristöön on syntynyt useita keskikokoisia helluntaiseurakuntia. Lahdesta käsin tehdyn työn ja osittain vanhemman työn tuloksena muun muassa Orimattilaan (jossa Naimi Ahvenainen toimi pitkään), Nastolaan ja Vääksyyn. Vääksyn helluntaiseurakunta muodostettiin Vääksyn ja Padasjoen rukouspiirien lisäksi vanhemmista Asikkalan ja Kalkkisten seurakunnista. Idempänä ovat Hartolan ja Sysmän pienemmät seurakunnat sekä keskikokoinen Heinolan helluntaiseurakunta. Heinolassa tunnettu johtohahmo on ollut Antero Lehtinen. Päijät-Hämeessä toimii myös Hollolan (1993) ja Padasjoen (1981) helluntaiseurakunnat.

Ortodoksinen kirkko pienoiskuva|Heinolan ortodoksinen kirkko. Konstantinopolin patriarkaattiin kuuluvan Suomen ortodoksisen kirkon alaisuudessa Päijät-Hämeessä toimii Helsingin ortodoksinen seurakunta. Päijät-Hämeen ortodoksisia pyhäkköjä ovat Heinolan Kristuksen taivaaseen astumisen kirkko, Kausalan tsasouna Iitissä sekä Orimattilan tsasouna.

Kulttuuri Tapahtumat Päijät-Hämeessä on järjestetty useita kristillisiä suurtapahtumia. Herätysliikkeiden tapahtumista Päijät-Hämeessä on järjestetty vanhoillislestadiolaisten Suviseuroja Hollolassa kaksi kertaa vuosina 1974 ja 1984. Kansanlähetyspäivät on järjestetty Heinolassa vuonna 1975.

Katso myös Uskonto Lahdessa

Lähteet

Päijät-Häme Luokka:Päijät-Häme