Barium () oli antiikin aikainen kaupunki Apuliassa Italiassa. Se on kehittynyt nykyiseksi Barin kaupungiksi ja sijaitsi sen paikalla.
Maantiede
Bariumin kaupunki sijaitsi Italian niemimaan itärannikolla eli Adrianmeren rannalla 75 roomalaista mailia luoteeseen Brundisiumista ja 36 mailia itäkaakkoon Aufidus (nyk. Ofanto) -joen suusta. Strabon antaa vastaaviksi mitoiksi 700 ja 400 stadionia, mutta ne ovat kummatkin liioiteltuja.Itinerarium Antonini Augusti s. 117; Tabula Peutingeriana; Strabon: Geografika VI s. 283.
Barium oli tärkeä satamakaupunki. Sen lisäksi se sijaitsi merkittävässä teiden risteyskohdassa, jossa ristesivät Adrianmeren rannikkoa pitkin kulkenut tie sekä sisämaasta tullut tärkeä tie, joka oli ensin Via Minuciaa ja sittemmin Via Appiaa oikaissutta Via Trajanaa. Lisäksi Bariumista kulki poikkitie Italian ”saappaankoron” poikki Tarakseen eli roomalaisittain Tarentumiin. Sen pituus oli Itinerarium Antonini Augustin mukaan 60 mailia.Itinerarium Antonini Augusti s. 119.
Historia
Barium oli alun perin peuketien (Peucetii) heimon kaupunki. Se ei esiinny antiikin ajan historiankirjoituksessa ennen aikaa, jolloin roomalaiset valtasivat Apulian, eivätkä antiikin lähteet kerro myöskään sen synnystä. Kaupungin lyömät rahat kuitenkin osoittavat, että se sai jo varhain paljon kreikkalaisia vaikutteita. Vaikutteet saattoivat olla peräisin Taraksesta. Rahat myös osoittavat, että kaupunki on ollut suhteellisen merkittävä 200-luvulla eaa.
pienoiskuva|vasen|pysty=1.1|Bariumin lyömiä rahoja, 200-luku eaa. Livius mainitsee Bariumin lyhyesti.Livius: Rooman synty 40.18. Myös Horatius mainitsee sen kalastajakaupunkina.Horatius: Satiirit 1.5, 97: ”Bari moenia piscosi”. Tacituksen mukaan Barium oli asemaltaan municipium.Tacitus: Keisarillisen Rooman historia (Annales) 16.9. Sen nimi esiintyy Apulian kaupunkien joukossa myös Strabonilla, Plinius vanhemmalla ja muilla maantieteilijöillä.Strabon: Geografika VI s. 283; Plinius vanhempi: Naturalis historia 3.11 s. 16; Klaudios Ptolemaios: Geografia 3.1.15; Pomponius Mela: De situ orbis 2.4; Liber coloniarum s. 211.
Mainintojen perusteella Bariumin satama oli alueen tärkein jo 180 eaa. Roomalaisena municipiumina kaupunki luettiin Claudian tribukseen. Kaupungin asukkaasta käytettiin etnonyymiä Barinus, kreikaksi Barīnos (). Kaupungista tuli piispanistuin vuonna 347, ja sen ensimmäinen piispa oli Gervasius.
Bariumin sijainti tärkeän tien varrella sekä sen satama edesauttoivat kaupungin säilymistä, mutta se ei vaikuta nousseen tavallista municipiumia merkittävämmäksi ennen Länsi-Rooman kukistumista. Se oli pitkään langobardien, saraseenien ja bysanttilaisten kiistakapulana, mutta päätyi vuonna 875 Bysantille. Bysanttilaiset tekivät kaupungista Longobardian theman pääkaupungin, jossa hallitsi maaherrana katepano. Normannit valtasivat kaupungin vuonna 1071. Kaupunki on kehittynyt edelleen nykyiseksi Bariksi.
Rakennukset ja löydökset pienoiskuva|pysty|Antiikin aikaisia pylväitä nykyisessä Barissa.
Antiikin ajan kaupungista ei ole säilynyt kuin vähäisiä jäänteitä, koska myöhempi kaupunki on aina ollut samalla paikalla. Barin Città Vecchiassa sijaitsevan, 1100- tai 1200-luvulla rakennetun normannilinnan arvellaan sijaitsevan antiikin aikaisen akropoliin paikalla. Kaupungin löydöksiin lukeutuu muun muassa roomalaisaikaisia piirtokirjoituksia. Kaupungin ympäristöstä on löydetty paljon keramiikkaa, joka osoittaa kaupungin lyömien rahojen ohella voimakasta kreikkalaisvaikutusta.
Lähteet
Aiheesta muualla
Luokka:Barin kaupunki Luokka:Regio II Apulia et Calabrian kaupungit