Joukkosidontapaikka (lyh. JSp) on haavoittuneita ja sairastuneita sodan aikana hoitava lääkärin johtama yksikkö, joka sijaitsee etulinjan takana. Suomalaisessa talvi- ja jatkosodan kenttäarmeijan organisaatiossa joukkosidontapaikka sijaitsi pataljoonan tasolla. Joukkosidontapaikan alapuolella kenttälääkintäjärjestelmässä tai -ketjussa eli hoitopolussa oli sidontapaikka, yläpuolella kenttäsairaala ja edelleen sotilassairaala.Mäkitie 2021, 24-25 Tämä artikkeli käsittelee historiallista näkökulmaa. Nykyaikaisessa lääkintähuollossa käytetään haavoittuneiden ja sairastuneiden hoidon järjestämisestä sodassa osittain eri käsitteitä.
Joukkosidontapaikan tehtävä käy tiivistetysti ilmi Suomen puolustusvoimat -teoksessa (1973) esitetystä "Haavoittuneen tie" -kuvauksesta: "Lähin toveri auttaa haavoittuneen suojaan, missä hän saa ensiavun ja kuljetetaan joukkosidontapaikalle, josta kuljetuskelpoiseksi saatettuna lähetetään autolla kenttäsairaalaan."Suomen puolustusvoimat 1973, 142-143 Hieman laajempi kuvaus mainitsee haavoittuneiden suojapaikan (Haav. SJp) kivääritulelta suojassa välittömästi etulinjan takana sekä sairasajoneuvoaseman (SAs.) välivaiheina ennen joukkosidontapaikkaa.Palmunen 1972, 17Mäkitie 2021, 25-26, 28
Joukkosidontapaikan henkilökunnan muodostivat talvisodan kokoonpanossa kaksi lääkäriä ja lääkintäryhmä. Jatkosodassa lääkäreitä oli yleensä yksi kullakin JSp:llä.Mäkitie 2021, 132 Lääkintäryhmään kuului kaksi lääkintäaliupseeria tai lääkintäaliupseeri ja -korpraali, neljä sairaankantajaa (lääkintämiestä) sekä neljä ajomiestä. Lääkintäryhmän vahvuus arvioitiin hyökkäysvaiheen kannalta liian pieneksi. Jatkosodan aikaisessa vahvuudessa oli lääkintämiehiä oli kahdeksan.Lääkintähuolto ja kenttäposti 2017Mäkitie 2021, 25, 29, 129 Jatkosodan 5. divisioonan esikunta määräsi huoltokäskyssään heinäkuussa 1941 joukkosidontapaikkoja hankkimaan rekiä haavoittuneiden kuljetukseen sekä antamaan koulutusta tilapäisajoneuvo purilaiden tekemiseen.Palmunen 1972, 20
Keskeisiä hoitotoimenpiteitä joukkosidontapaikalla olivat ensiavun täydentäminen, verenvuodon tyrehdyttäminen ja šokin hoito, kipulääkitys, lastoitus, jäykkäkouristusseerumin antaminen sekä paleltumien ensiapu.Mäkitie 2021, 133 Operatiivinen eli kirurginen hoito ja sekä konservatiivinen eli ilman leikkausta tapahtuva hoito, kuten esimerkiksi raajojen kipsaaminen, keskittyi kenttäsairaaloihin. Niiden tärkeimpiä tehtäviä oli akuutti kirurginen hoito.Virtanen 2005, 127
Toisinaan vaikeasti haavoittuneita menehtyi joukkosidontapaikalla tai sinne tuotaessa. Myös kaatuneita koottiin joukkosidontapaikan lähistölle ennen siirtoa kaatuneiden kokoamispaikalle (Kaatkp) ja edelleen kaatuneiden evakuointikeskukseen (KEK).Jatkosodan pikkujättiläinen 2005, 1152
Katso myös Ensihoitopaikka Ensihoitoasema Lääkintämies
Lähteet
Viitteet
Kirjallisuutta
Luokka:Sotilaslääketiede Luokka:Talvisota Luokka:Jatkosota