Karl Rudolf Sjögren, sukunimi aik. Runeberg (27. marraskuuta 1835 Vaasa – 20. joulukuuta 1891 Kokkola) oli suomalainen säveltäjä, pianisti ja laulunopettaja.Tuntemattoman sotamarssin jäljillä, Suomen Kuvalehti, 23.02.1935, nro 8, s. 42, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 16.02.2025Dödsfall, Hufvudstadsbladet, 21.12.1891, nro 347, s. 2, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 16.02.2025Rudolf Sjögren - en återupptäckt tonsättare, Österbottningen, 24.12.1940, nro 148, s. 3, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 16.02.2025
Rudolf Sjögrenin vanhemmat olivat merikapteeni Nestor Runeberg ja erään Tukholmaan asettuneen ranskalaisen aatelismiehen Gouletten tytär, Josephine Caroline Goulette. Hänen isänsä hukkui pojan ollessa parivuotias ja taloudellisista syistä hän meni asumaan isänsä veljen, runoilija Johan Ludvig Runebergin luo Porvooseen. Runeberg ei kuitenkaan pystynyt kauaa pitämään poikaa luonaan, vaan pyysi hyvää ystäväänsä, rikasta ja lapsetonta raatimies Sjögreniä ottamaan Rudolfin ottolapsekseen.
Sjögrenin musikaaliset taipumukset huomattiin pian ja hän sai opiskella ensin Helsingissä eri opettajain johdolla ja sitten Kuninkaallisessa musiikkiakatemiassa Tukholmassa. Sjögren opiskeli lisäksi vielä 1852 pianisti Th. Steinin johdolla Tallinnassa. 24 vuoden ikäisenä hän johti vuonna 1859 orkesteria Helsingin teatterissa. Vuonna 1861 hän otti laulunopettajan paikan Kokkolassa. Sjögren perusti Kokkolassa suurehkon sekakuoron sekä mieskvartetin toimien jälkimmäisen johtajana. Vuonna 1865 Sjögren sai director cantus-arvonimen.
Maaherra, prokuraattori ja hovimies C. J. Walleen, Aurora Karamzinin isäpuoli oli Sjögrenin ystävä ja hänen esittelijänsä hovissa. Professori Richard Faltin oli myös Sjögrenin ystävä jo nuoruusvuosista lähtien ja he olivat kirjeenvaihdossa.
Vuonna 1854 Sjögren sävelsi Fält marschin nimellä tunnetun sotamarssin Sakari Topeliuksen sanoihin. Marssin syntyyn sai aiheen Suomen poikien lähtö Helsingistä Pietariin ottamaan osaan Itämaiseen sotaan.
Sävellyksiä Laulukupletti Hjertät (Sydän) 1851 toinen painos samasta laulukupletista sekä kupletti Cylinderuret (Silinterikello) 1852 Ny dansmusik för år 1853 Hafvets flicka (Meren tyttö) Topeliuksen sanoihin Fältmarsch Topeliuksen sanoihin 1851 Yliopiston lunastama En af de 12,000 tecknade polkor 1855 Aurora polka tillegnad Fröken Aurora Möllersvärd 1856 Tvenne sångar vid piano: 1) Barndoms minnen (Runebergin sanoihin) ja 2) Den unga sångarens hälsning (Nikanderin sanoihin) 1857 Fyra sånger vid piano 1857 Minnen från Suomi, Kantele klang även för manskvartett 1860 March de Parade, omistettu Nikolai Aleksandrowitshille, mistä hän sai keisari Aleksanteri II:lta kultakellon ketjuineen ja avaimineen vuonna 1863 Parola march 1863 Kokkola polska 1863 Kosinta Säveliä Kolmesta Suomalaisesta Kansanlaulusta: 1) Sydämestä rakastan sua, 2) Ah mun rakas lintusein, 3) Minun kultani 1864 Den femte Juli (Runebergin sanoihin) 1867 Jag minnes dig ( Nervanderin sanoihin. Otettu teokseen Det sjungande Finland I) Vuosi 1873 (otettu Kyläkirjastoon N:o 12) Marche de Parade II omistettu suuriruhtinaa Nikolai Aleksandrowitshille vuonna 1882, jonka johdosta keisari Aleksanteri III antoi hänelle timanttisormuksen Gamla-Karleby brandkårsmarsch ja suuriruhtinatar Xenia Aleksandrownalle omistettu marssi, josta hänelle annettiin jalokivillä varustettu rintaneula
Lähteet
Luokka: Suomalaiset säveltäjät Luokka: Vuonna 1835 syntyneet Luokka: Vuonna 1891 kuolleet