pienoiskuva|Valtaistuin näytillä Kansallismuseossa Keisarillinen valtaistuin on Suomen suuriruhtinaskunnan perustamisen aikana Venäjän keisari Aleksanteri I:n Pietarista vuoden 1809 Porvoon valtiopäiville tuoma valtaistuimen kopio. Keisarillinen valtaistuin on muistomerkki ja historiallinen harvinaisuus, jolla oli suuri symbolinen merkitys Suomen suuriruhtinaskunnassa. Valtaistuin on valmistettu Pietarissa vuonna 1797 kullatusta lehmuksesta. Suomessa valtaistuin esiintyy lukuisissa valtiopäivämaalauksissa. Nykyisin valtaistuin on nähtävillä Suomen kansallismuseossa.
Suomen kansallismuseossa oleva valtaistuin on nykyisin ainoa jäljellä Venäjän ulkopuolella olevasta istuinkopioista.
Historia Suomen sodan alkamisesta helmikuussa 1808 Venäjän keisari Aleksanteri I ilmoitti ukaasillaan liittävänsä Ruotsin kuningaskunnalta valloitetut alueet osaksi Venäjän keisarikuntaa. 5. tammikuuta 1809 (jul. 24. joulukuuta 1808) Aleksanteri I ilmoitti Suomen lähetyskunnalle liittäneensä valloitetut alueet osaksi Venäjää ja ottaneensa käyttöön arvonimen ”Suomen suuriruhtinas”, sillä Venäjän keisarit omaksuivat korkeimman arvonimen käytettäväksi valloitetuilla alueilla.
Suomen suuriruhtinaskunnan ensimmäiset säätyvaltiopäivät kokoontuivat 22. maaliskuuta 1809 valtiopäiväjärjestyksen mukaisesti Porvoossa. Aleksanteri I:n saavuttua Porvooseen 27. maaliskuuta hän allekirjoitti suomen säätyjä koskevan vakuutusasiakirjan, seuraavana päivänä järjestettiin avajaisjuhlat jumalanpalveluksella Porvoon tuomiokirkossa ja tämän jälkeen tanssiaiset. Säädyt vannoivat Porvoon tuomiokirkossa 29. maaliskuuta pidetyssä tilaisuudessa uskollisuudenvalan keisarille, minkä jälkeen keisari vahvisti hallitsijanvakuutuksensa.
Valtaistuimen tausta Hollantilaissyntyinen, Lontoossa toiminut hopeaseppä Nicholas Clausen oli valmistanut vuonna 1731 Venäjän keisarinna Anna Ivanovnaa varten ns. hopeavaltaistuimen, josta keisari Paavali I teetti 1790-luvulla kuusi kopiota. Nämä kullatusta puusta valmistetut istuimet oli tarkoitus sijoittaa eri puolille valtakuntaa keisarin vallan ja läsnäolon symboleiksi. Porvooseen tuotu valtaistuin on yksi näistä. Kaksi muuta istuinta on Moskovan Kremlissä, yksi Pietarissa Talvipalatsin Pyhän Yrjön salissa.
Maapäivien jälkeen valtaistuin jätettiin Porvoon tuomiokirkkoon, mutta pian se siirrettiin Suomen suuriruhtinaskunnan uuden hallintoelimen, hallituskonseljin tiloihin Turkuun ja myöhemmin Keisarillisen Suomen Senaatin istuntosaliin Helsinkiin. Valtaistuin symboloi keisarin läsnäoloa ja valtiopäivien avajaisia.
Vuodesta 1863 lähtien valtaistuin siirrettiin keisarillisen palatsin valtiosaliin. Valtaistuimen edessä kenraalikuvernööri luki ääneen tilaisuutta varten kirjoitetun keisarin puheen, ns. valtaistuinpuheen.
Galleria
Katso myös
Valtaistuin
Lähteet Luokka:Suomen suuriruhtinaskunta Luokka:Suomen hallitsijat Luokka:Porvoon valtiopäivät Luokka:1809
Aiheesta muualla Kansallismuseon kokoelmat, valtaistuin (YouTube)