Aqua Alexandrina (myös Aqua Alexandriana) oli antiikin aikainen akvedukti Rooman kaupungissa Italiassa. Sen pituus oli noin 22 kilometriä ja se toi kaupunkiin vettä idästä Gabiin suunnasta.
Historia
Aqua Alexandrinan rakennutti keisari Severus Alexander, josta ja se nimensä.Historia Augusta, Alexander Severus 25; Notitia urbis Romae, appendix (engl. käännös); Polemius Silvius: Laterculus 545, 546. Se valmistui vuonna 226. Akvedukti oli tarkoitettu pääasiassa palvelemaan Alexanderin kylpylää, jonka Alexander laajensi Neron kylpylästä. Koska Aqua Alexandrina valmistui vasta Frontinuksen ajan jälkeen, se tunnetaan monia muita akvedukteja huonommin. Se säilyi käytössä ainakin 700-luvulle saakka. Näyttää siltä, että akveduktiin viitataan nimellä Forma Jovi eräässä asiakirjassa vuodelta 993. Paavi Sixtus V käytti Aqua Alexandrinan lähteitä Acqua Feliceen (1585–1587), mutta akveduktin koko reitti tunnistettiin vasta 1600-luvulla.
pienoiskuva|vasen|Aqua Alexandrinan jäänteitä Parco Giovanni Palatuccissa. pienoiskuva|pysty=1.06|Aqua Alexandrinan (punaisella) reitti. Rakennelma
Aqua Alexandrinan lähteet sijaitsivat Tusculumin alueella Gabiin ja Regillus-järven välisellä alueella, roomalaisen mailin eli noin 1,5 kilometriä etelään Via Praenestinan neljännentoista mailin eli noin 21 kilometrin kohdalta. Akveduktin pituus oli noin 22,4 kilometriä. Se tuli Roomaan maan pinnan tasolla lähellä Spes vetusta. Se, että akvedukti oli tarkoitettu lähinnä Alexanderin kylpylälle, käy ilmi sen matalasta korkeudesta; kylpylä sijaitsi alavalla maalla Campus Martiuksella.
Nymphaeum Alexandri, joka nykyisin tunnetaan nimellä Trofei di Mario, ei nimestään huolimatta ollut Aqua Alexandrinan vaan Aqua Julian päätesuihkulähde. Vigna Contin piscina, joka yleensä yhdistetään Helenan kylpylään, on kuitenkin saattanut kuulua tähän akveduktiin.
Lähteet
Aiheesta muualla
Alexandrina