Petit basset griffon vendéen (lyhenne PBGV tai petit), "pieni vendéenbassetti-griffoni", on alun perin ranskalainen koirarotu, joka on suosittu seura- ja näyttelykoirana ympäri maailman. Sen alkuperäinen käyttötarkoitus metsästyskoirana on kuitenkin säilynyt hyvin näihin päiviin asti. Rotu meinasi kuolla sukupuuttoon Ranskan vallankumouksen jälkeisinä aikoina, mutta rotu saatiin pidettyä hengissä.

Vuosina 2020–2025 Suomessa syntyi petit basset griffon vendéenin pentuja muutamia kymmeniä vuosittain.

Ulkonäkö

Petit basset griffon vendéen on matalaraajainen, vahva ja pitkärunkoinen koira. Säkäkorkeus on 34–38 cm, yhden sentin poikkeama on sallittu. Koiralla on suora ja kiinteä selkä, lihaksikas lantio ja lanne. Rintakehän on oltava aika syvä, mutta ei liian leveä. Raajojen on oltava suorat, lihaksikkaat ja vahvaluustoiset, mutta suhteutettuna koiran kokoon.

Petit basset griffon vendéenin kuono on tylppä ja kalloa pidempi. Kuonon ympärillä sillä on tuuheat viikset ja parta. Kirsun väri on musta; ruskea sallitaan ainoastaan valko-oransseilla yksilöillä. Silmät ovat melko suuret ja väriltään tummat, eivätkä kulmakarvat saa peittää silmiä. Korvat ovat pitkät ja taipuisat, mutta melko kapeat ja ohuet sekä pitkäkarvaiset. Ne ovat kiinnittyneet silmien tason alapuolelle. Häntä on sapelimainen, tyvestä paksu, ja koiran liikkuessa se on ylväästi pystyssä. Koira liikkuu nopeasti esimerkiksi metsässä "loikkimalla"; liikkeet ovat hyvin vapaat ja vaivattomat.

Karvapeite on karkeaa ja pitkähköä, ei villavaa tai silkkistä. Korvissa ja kuonossa voi olla pehmeämpää karvaa. Väritykseltään rotu voi olla yksivärinen harmaa, kaksivärinen tai kolmivärinen. Kaksiväriset vaihtoehdot ovat valkoinen ja musta, musta ja kellanruskea sekä valkoinen ja oranssi. Kolmivärinen koira on väriltään kellanruskea, jossa on musta mantteli ja valkoisia läiskiä. Lisäksi hyväksytään kellanruskea mustin karvankärjin, hiekanruskea mustin karvankärjin sekä hiekanruskea mustin karvankärjin ja valkoisin läiskin. Näistä perinteisesti käytetyt nimitykset ovat riistanväri, sudenväri, mäyränväri ja villisianväri.

Luonne ja käyttäytyminen pienoiskuva|Petit basset griffon vendéen on jalostettu pienriistaa hitaasti ajavaksi roduksi.

Petit basset griffon vendéen on luonteeltaan reipas, seurallinen, valpas, ystävällinen ja älykäs. Nämä otukset ovat uteliaimpia basset-rotuisia koiria. Koiralla on myös soinnikas haukku, jolla se ottaa osaa ihmisperheensä keskusteluun. Rotumääritelmässä petit bassetia kuvataan sanoin "paholainen maastossa, enkeli kotioloissa". Nämä ovat bassetit erittäin hyviä seuralaisia aktiiviselle luonnossa liikkujalle.

Ylivoimaisesti suurin osa petit basset griffon vendéeneistä on seurakoirina, joiden kanssa myös harrastetaan jäljestystä ja satunnaisesti metsästystä. Kuitenkin osa rodun edustajista on aktiivisilla metsästäjillä jäniksen- ja toisinaan ketunajossa. Ajokoemuodot tällä rodulla ovat dreeverien ajo- ja ketunajokoe.

Suosituin koemuoto on metsästyskoirien jäljestyskoe, mejä. Petit basset griffon vendéenit soveltuvat erinomaisen hyvin tähän koemuotoon tarkan ja kohtalaisen rauhallisen jäljestämistapansa ansiosta.

Alkuperä

Rotu on peräisin Ranskasta, missä on hyvin rikas ja vanha metsästyskulttuuri. Sen juuret ulottuvat vuosisatojen taakse. Rodun syntypaikka on Länsi-Ranskassa sijaitseva Vendéen maakunta, josta ovat lähtöisin kaikki tämän ajokoirarodun neljä eri muunnosta. Kaksi niistä on bassetkokoa (petit bassetin lisäksi grand basset griffon vendéen), suurin grand griffon vendéen ja lisäksi keskikokoinen briquet griffon vendéen.

Petit basset griffon vendéen on jalostettu käyttötarkoituksen ja työskentelymaaston mukaan, sillä rodun kotimaakunnan alueella tarvittiin karkea- ja tuuheakarvaisia koiria. Niiden hidas ajotapa sopii jäniksien ja kanien metsästykseen karussa, tiheän aluskasvillisuuden peittämässä maastossa.

Alkuaikoina bassetpentueet olivat hyvin epäyhteinäisiä: saman pentueen pennut saattoivat olla hyvin erikokoisia ja karvanlaatu vaihteli huomattavasti. Jalostuksen myötä alkoi kehittyä rotu, jolla on kaksi eri kokomuunnosta, pieni- (petite taille) ja suurikokoinen (grande taille) basset griffon vendéen. Näillä kahdella rodulla oli pitkään sama rotumääritelmä, lukuun ottamatta raajojen suoruutta ja kokoa. Grandilla tuli olla suorat eturaajat ja korkeutta 38–42 cm, kun taas petiteillä hyväksyttiin myös käyrät eturaajat ja korkeutta 34–38 cm. Ajan myötä rotumääritelmä ei enää sopinut tarkoitukseensa, sillä petitit olivat liian raskasrunkoisia ja matalaraajaisia grandin mittasuhteilla. Siksi ne väsyivät helposti työskennellessään. Niinpä vuonna 1976 molemmille kokomuunnoksille hyväksyttiin omat rotumääritelmät, jotta rotujen erot korostuisivat. Vuotta myöhemmin astui voimaan rotujen risteytyskielto.

Basset griffon vendéenien leviäminen muualle Eurooppaan kiihtyi 1970-luvulla, ja myös Yhdysvaltoihin ensimmäiset rodun edustajat vietiin 1970-luvulla. Suomeen ensimmäinen petit basset griffon vendéen saapui vuonna 1977, ja ensimmäinen pentue syntyi kaksi vuotta myöhemmin.thumb|300px|Kaksi petit basset griffon vendéeniä

Terveys Petit basset griffon vendéen elää usein sangen pitkäikäiseksi. Rodun keskimääräinen elinikä on noin 12 vuotta, kun tarkastellaan vuosina 2010–2025 kuolleita rodun edustajia. Tyypillisimmät kuolinsyyt ovat vanhuus, syöpäsairaudet sekä sydänsairaudet. Petit basset griffon vendéenin tyypillisimpiä terveysongelmia ovat muun muassa muutamat silmäsairaudet, kyynärnivelen inkongruenssi, epilepsia, kipusyndrooma (steriili meningitis) ja myksomatoottinen mitraaliläpän rappeuma.

Erilaisista silmäsairauksista rodulla esiintyy glaukoomaa. Harvemmin tavataan ylimääräisiä ripsiä (distichiasis), kaihia ja sikiöaikaisten kalvojen jäänteitä iiriksessä.

Petit basset griffon vendéen on matalaraajainen koirarotu, mikä voi altistaa käyrille eturaajoille ja kyynärnivelen inkongruenssille. Käyräjalkaisuus taas voi altistaa koiran iän myötä nivelongelmille, esimerkiksi nivelrikolle.

Rodulla esiintyy jonkun verran epilepsiaa. Epilepsia on toistuvia kohtauksia aiheuttava aivojen sähköisen toiminnan häiriö. Kohtauksia on erityyppisiä ja koiralla voi olla tajunnan, motoriikan, sensorisen toiminnan, autonomisen hermoston tai käyttäytymisen muutoksia. Osa koirista on tajuttomia kohtauksen aikana mutta osa on tajuissaan. Petit basset griffon vendéeneillä esiintyy myös kipusyndroomaa (steriili meningitis) johtuu immuunivasteen heikkoudesta.

Yksi petit basset griffon vendéenin yleisimmistä kuolinsyistä ovat sydänsairaudet. Eräs koirien ja myös petit basset griffon vendéenin tyypillisimmistä sydänsairauksista on myksomatoottinen mitraaliläpän rappeuma, jota esiintyy erityisesti pienikokoisilla koiraroduilla. Sairaus alkaa usein vasta vanhemmalla iällä ja sairaus aiheuttaa edetessään sivuäänen sekä johtaa vuosien myötä sydämen vajaatoimintaan.

Yleisellä tasolla sisäsiittoisuus lisää sairastavuutta ja heikentää rodun elinvoimaa. Petit basset griffon vendéenit ovat yhtä sisäsiittoisia koirarotuja kuin muutkin. Geenitutkimuksessa vähiten sisäsiittoisen koirarodun sisäsiittoisuusluku oli hieman alle 10 %. Täysin eri sukulinjoista peräisin olevien serkusten jälkeläisen sisäsiittoisuusluku on 6,25 % ja täyssisarusten jälkeläisellä luku on vastaavasti 25 %, joka on melkein sama, mitä keskimääräisellä koirarodulla on havaittu geenitutkimuksissa. Petit basset griffon vendéenin jälkeläisen luku on geenitutkimuksissa ollut 24 %.

Katso myös

Bretagnenbassetti Basset hound

Lähteet

Kennelliiton rotumääritelmä (pdf) Suomen Bassetkerho, BassetBulletin 4/2006 Tapio Eerola, Suomen koirarodut, Kustannusosakeyhtiö Tammi 1997 Suomen Bassetkerho ry. KoiraNet-jalostustietojärjestelmä

Viitteet

Luokka:FCI 6 Ajavat ja jäljestävät koirat Luokka:Ajokoirat Luokka:Ranskalaiset koirarodut