pienoiskuva|Hermit Toivo Pylväläinen Toivo Pylväläinen (10. heinäkuuta 1894 Leivonmäki – 5. huhtikuuta 1979 Kuhmoinen)Elämänmeno: "Kyllähän maailmalta saa hyvääki, joka ottaa", Jämsän Seutu, 2016, No 51, sivu 14, julkaistu 4.7.2016 (Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot) oli nimellä ”Päijänteen erakko” tunnettu suomalainen kalastaja ja vaapuntekijä. Hän asui noin 40 vuotta Koreakoivun saaressa keskellä Päijännettä, elättäen itsensä kalastuksella ja tullen tunnetuksi tarinoistaan ja käsintehdyistä vaapuistaan.
Elämä
Pylväläinen syntyi Leivonmäellä vuonna 1894. Hänen äitinsä kuoli vuonna 1902, minkä jälkeen Toivo lähti nuorena kiertämään Etelä-Suomea tehden sekalaisia töitä.
Sotapalvelus ja työura
Vuonna 1918 Pylväläinen astui vapaaehtoisena asepalvelukseen ja osallistui sisällissodan taisteluihin Vuoksen rintamalla. Armeija-aikana hän sai ainoan koulutuksensa hevosmieheksi. Sodan jälkeen hän työskenteli Rautatiehallituksen palveluksessa noin kymmenen vuotta, toimien muun muassa työnjohtajana Heinolan rautatiesiltatyömaalla.
Erakoituminen Päijänteelle
1920-luvun lopulla Pylväläinen katosi yllättäen työmaalta ja hänen luultiin hukkuneen Kymen virtaan. Todellisuudessa hän siirtyi Päijänteen alueelle, asettuen aluksi Liuhtolan taloon ja myöhemmin eri saariin kalastaen ja tehden metsätöitä. Vuonna 1936 hän muutti Koreakoivun saareen, jossa hän asui lähes 40 vuotta. Erakoitumisen syyksi on arveltu henkilökohtaisia ihmissuhdeongelmia, erityisesti naisiin liittyviä pettymyksiä. Erään tarinan mukaan hän oli seurustellut kanttiinityöntekijän kanssa, joka tuli raskaaksi, mikä saattoi vaikuttaa hänen päätökseensä vetäytyä yhteiskunnasta.
Vaapuntekijä ja kalastaja pienoiskuva|Toivon valmistama vaappu ”Pylväläinen”. Pylväläinen oli yksi Suomen ensimmäisistä vaapunvalmistajista ja merkittävä hahmo suomalaisen vapaa-ajan kalastuksen kehityksessä. Hän aloitti vaappujen tekemisen omiin kalastustarkoituksiinsa, mutta pian hänen vaappunsa herättivät kiinnostusta myös muissa kalastajissa. Pylväläisen vaappuja pidettiin poikkeuksellisen tehokkaina ja ne toimivat edelläkävijöinä suomalaisessa vaapunvalmistuksessa. Pylväläisellä oli jo varhain ymmärrys siitä, miltä vaapun tulee näyttää ja kuinka sen tulee uida, jotta se olisi mahdollisimman kalastava.
Pylväläisen vaikutuksesta lähiseudulle syntyi useita vappuja valmistavia pajoja ja hänen tekeleensä toimi inspiraationa myös Lauri Rapalalle, joka oli Toivon kalakaveri. Lauri päätti kaupallistaa vaappujen valmistuksen ja hän perusti liiketoimintaosaamisensa turvin yrityksen, josta myöhemmin kasvoi maailmanlaajuisesti tunnettu Rapala. Laurin kerrotaan omaksuneen vaapunvalmistuksen taidon osittain Pylväläiseltä. Toivon käyttämät innovaatiot vaikuttivat merkittävästi Rapalan omaan uistinmalliin Rapala Original Floater, josta kehittyi kansainvälinen menestystuote.
Elämäntapa ja perintö
Vaikka Pylväläistä kutsuttiin erakoksi, hänellä oli laaja ystäväpiiri ja hän oli tunnettu tarinankertojana. Hänen vaatimaton mökkinsä Koreakoivussa on nykyään monille kalastajille lähes pyhiinvaelluspaikka, ja se kunnostettiin vuonna 2011 matkailutarkoituksiin.
Pylväläisen elämästä on kirjoitettu kirja "Toivo Pylväläinen: Päijänteen erakko", jonka on toimittanut Markku Lepistö.
Pylväläinen kuoli vuonna 1979 Kuhmoisten vanhainkodissa.
Lähteet
Luokka:Suomalaiset erakot Luokka:Vuonna 1894 syntyneet Luokka:Vuonna 1979 kuolleet