Kurkkukasvit (Cucurbitaceae) on kaksisirkkaisiin kuuluva kasviheimo. Lajeja on noin 800, ja niitä esiintyy etupäässä trooppisella ja subtrooppisella vyöhykkeellä. Heimoon kuuluu monia tärkeitä ruokakasveja, kuten kurkut, melonit ja kurpitsat. Suurin osa lajeista on ruohomaisia kärhillä kiipeileviä köynnöskasveja, joilla on melko suuret ja näyttävät kukinnot.
Tuntomerkit Kurkkukasvit ovat kiipeileviä köynnöksiä, jopa puuvartisia liaaneja, joilla on lehtihankaisia tuen ympärille kiertyviä kärhiä. Sekundaarinen aineenvaihdunta tuottaa muun muassa alkaloideja, triterpenoideja, sitrulliini-aminohappoa, saponiineja ja oksalaattikiteitä. Kasveja peittää karkea karvoitus, jonka soluseinät ovat kalkkeutuneita ja soluissa on usein kystoliitteja; karvat ovat usein myös erittäviä. Lehdet ovat korvakkeettomia ja kourasuonisia. Lehdissä saattaa olla mesirauhasia. Kasvit ovat yleensä kaksikotisia (hede- ja emikasvi erikseen), harvoin yksikotisia. Kukinto sijaitsee lehtihangassa, jossa sen lisäksi ovat myös hankasilmu ja kärhi tai vielä monimutkaisempi rakenne. Kukat ovat 3–7-lukuisia, tavallisesti kuitenkin viisilukuisia, ja niiden pohjus on tavallisesti maljamainen hypanthium tai verhiön ja teriön yhteenkasvu muodostaa putken. Verhiö on usein yhdislehtinen, harvoin se puuttuu; terälehdetkin ovat kasvaneet yhteen keltaiseksi tai toisinaan punaiseksi torveksi. Hedekukissa on eri tavoin yhteen kasvanut tai erilehtinen hetiö, joka on erillinen myös hypanthiumista. Heteenponnet ovat kiertyneitä ja yksiteekaisia, eikä hedekukassa ole emiön jäännettä. Emikukissa sen sijaan on joutoheteitä ja kehänalainen sikiäin, joka muodostuu 1–5 emilehdestä, ja jossa on turvonneet laitaistukat. Niissä on riippuvia siemenaiheita. Hedelmä on kota, joka avautuu kärjestään. Siemenet ovat tavallisesti litteitä ja vailla ravintovarastoa eli endospermiä.Stevens 2001–, Viittaus 14.12.2014.
Levinneisyys Kurkkukasvit kasvavat enimmäkseen tropiikissa ja subtropiikissa, jonkin verran myös lauhkealla vyöhykkeellä.http://www.mobot.org/mobot/research/apweb/maps/Cucurbitaceae.gif Suomessa on tavattu muutamia kurkkukasveja satunnaisesti viljelykarkulaisina tai -jäänteinä, esimerkiksi vesimelonia (Citrullus lanatus), kurkkua (Cucumis sativus) ja kurpitsaa (Cucurbita pepo).Hämet-Ahti ym. 1998: 162. Mustakoiranköynnös (Bryonia alba) on Suomessa ainoa vakiintunut kurkkukasvi.Kurtto, A., Lampinen, R., Piirainen, M. & Uotila, P. 2019: Checklist of the vascular plants of Finland. Suomen putkilokasvien luettelo. — Norrlinia 34: 1–206. (s. 66)
Luokittelu Kurkkukasvit kuuluvat Cucurbitales-lahkossa kladiin, jossa ovat myös heimot Tetramelaceae, Datiscaceae ja Begoniaceae eli begoniakasvit. Kladia luonnehtivat muun muassa ruohovartisuus, monivuotisuus, kukurbitasiini-triterpeenit, hampaiset lehtilaidat, lehtien korvakkeettomuus, kukkien yksineuvoisuus, laitaistukat, sikiäimen laitaan kiinnittyvät vartalot, kookkaat luotit ja hedelmän monisiemenisyys.
Kurkkukasvien heimossa on viisi kehityslinjaa eli kladia: 1. Gomphogyneae Bentham & J.D.Hooker Kladissa on kuusi sukua ja 56 lajia Kiinassa ja Kaakkois-Aasiasta Australiaan ja Fidžisaarille ulottuvalla alueella. Kasvien kukissa on monisoluisten karvojen muodostamia mesirauhasia teriössä. Heteteitä on viisi, ja ne kiinnittyvät teriön tyveen ja ovat kasvaneet sen kanssa yhteen teriön puoliväliin asti. Hedelmä on joskus marja, ja siemenissä saattaa olla kalvomainen siipi. Runsaslajisin suku on Hemsleya, jossa on 30 lajia. 2. Triceratieae A.Richard Sukuja on viisi, lajeja 24 enimmäkseen trooppisessa Amerikassa, yksi suku (Cyclanthopseris) Etelä- ja Itä-Afrikassa sekä Madagaskarissa. Teriössä on monisoluisia mesikarvoja, ja heteet kiinnittyvät sen tyveen. Emikukissa on viisi joutohedettä. Hedelmä on kansikota, siivellinen pähkylä eli samara tai luumarjamainen. 3. Zanonieae Bentham & J.D.Hooker Sukuja on neljä, lajeja 12 tropiikissa. Heteitä on viisi, harvoin neljä, ja ne ovat kasvaneet yhteen teriötorven kanssa sen puoliväliin asti. Siemenissä on kalvomainen siipi. 4. Actinostemmateae H.Schaefer & S.S.Renner Vain suku Actinostemma, jossa on kolme lajia, jotka kasvavat Keski- ja Itä-Aasiassa. Teriössä on monisoluisia mesikarvoja, ja viisi hedettä on kiinnittynyt teriön tyveen. Vartaloita on yksi, ja sikiäimessä kahdesta neljään riippuvaa siemenaihetta. Hedelmä on kansikota, siemenet toisinaan siivellisiä. 5. Cucurbitoideae Eaton Kladin lajit ovat moni- tai yksivuotisia köynnöksiä, harvoin liaaneja tai mehevätyvisiä mehikasveja. Kärhet ovat monihaaraisia ja tavallisesti ainoastaan haarat kiertyviä. Lehtihangassa on hedekukinnon, yhden emikukan, silmun ja kärhen muodostama rakenne. Kasvit ovat yksikotisia. Mesiäinen on perussolukkoinen eli parenkymaattinen ja siinä on ilmarakoja. Hedekukissa on hyvin kehittynyt hypanthium ja enintään viisi hedettä. Ponnet ovat hyvin taipuneita tai kiertyneitä. Emikukissa on yksi vartalo, joka voi olla lyhythaarainen. Hedelmä on enemmän tai vähemmän mehevä, joskus epäsäännöllisesti avautuva. Siemenet ovat siivettömiä. Kladissa on 82 sukua ja 880 lajia tropiikissa ja lämpimillä seuduilla. Runsaslajisimmat suvut ovat käärmekurkut (Trichosanthes, 100 lajia), karvakurkut (Sicyos, 75 lajia), karvaskurkut (Momordica, 60 lajia), hiirenkurkut (Zehneria, 60 lajia), kurkut (Cucumis, 55 lajia), Cayaponia (55 lajia), hyppykurkut (Cyclanthera, 40 lajia) ja Gurania (37 lajia).
Suvut
Kurkkukasveihin kuuluu 98 sukua ja niihin 975 lajia.http://data.kew.org/cgi-bin/vpfg1992/genlist.pl?CUCURBITACEAE
Abobra Naudin Acanthosicyos Welw. ex Hook.f. – narakurpitsat Actinostemma Griff. Alsomitra (Blume) M.Roem. – mitraliaanit Alternasemina Silva Manso Ampelosicyos Thouars Anacaona Alain Apatzingania Dieterle Apodanthera Arn. Bambekea Cogn. Benincasa Savi – vahakurpitsat Biswarea Cogn. Bolbostemma Franquet Brandegea Cogn. Bryonia L. – koiranköynnökset Calycophysum H.Karst. & Triana Cayaponia Silva Manso Cephalopentandra Chiov. Ceratosanthes Burm. ex Adans. Chalema Dieterle Cionosicyos Griseb. Citrullus Schrad. ex Eckl. & Zeyh. – liuskamelonit eli vesimelonit Coccinia Wight & Arn. – tulikurpitsat Cogniauxia Baill. Corallocarpus Welw. ex Hook.f. Cremastopus Paul G.Wilson Ctenolepis Hook.f. Cucumella Chiov. Cucumeropsis Naudin Cucumis L. – kurkut eli satokurkut Cucurbita L. – kurpitsat eli aitokurpitsat Cucurbitella Walp. Cyclanthera Schrad. – hyppykurkut Cyclantheropsis Harms Dactyliandra (Hook.f.) Hook.f. Dendrosicyos Balf.f. Dicoelospermum C.B.Clarke Dieterlea Lott Diplocyclos (Endl.) Post & Kuntze – namuköynnökset Doyerea Grosourdy Ecballium A.Rich. – ruiskukurkut Echinocystis Torr. & A.Gray – piikkikurkut Echinopepon Naudin Edgaria C.B.Clarke Elateriopsis Ernst Eureiandra Hook.f. Fevillea L. Gerrardanthus Harv. ex Hook.f. – pallojalat Gomphogyne Griff. Gurania (Schltdl.) Cogn. Guraniopsis Cogn. Gymnopetalum Arn. Gynostemma Blume – rypälekurkut Halosicyos Mart.Crov. Hanburia Seem. Helmontia Cogn. Hemsleya Cogn. ex F.B.Forbes & Hemsl. Herpetospermum Wall. ex Hook.f. Hodgsonia Hook.f. & Thomson Ibervillea Greene Indofevillea Chatterjee Kedrostis Medik. Lagenaria Ser. – pullokurpitsat Lemurosicyos Keraudren Luffa Mill. – pesusienikurkut eli sienikurkut Marah Kellogg – neulakurkut Melancium Naudin Melothria L. – viidakkokurkut Melothrianthus Mart.Crov. Microsechium Naudin Momordica L. – karvaskurkut Muellerargia Cogn. Mukia Arn. Myrmecosicyos C.Jeffrey Neoalsomitra Hutch. Nothoalsomitra Telford Odosicyos Keraudren Oreosyce Hook.f. – harjaskurkut Parasicyos Dieterle Penelopeia Urb. Peponium Engl. – afrikankurpitsat Peponopsis Naudin Polyclathra Bertol. Posadaea Cogn. Praecitrullus Pangalo Pseudocyclanthera Mart.Crov. Pseudosicydium Harms Psiguria Neck. ex Arn. Pteropepon (Cogn.) Cogn. Pterosicyos Brandegee Raphidiocystis Hook.f. Ruthalicia C.Jeffrey Rytidostylis Hook. & Arn. Schizocarpum Schrad. Schizopepon Maxim. Sechiopsis Naudin Sechium P.Browne – kajottikurpitsat Selysia Cogn. Seyrigia Keraudren Sicana Naudin Sicydium Schltdl. Sicyos L. – karvakurkut Sicyosperma A.Gray Siolmatra Baill. Siraitia Merr. Solena Lour. Tecunumania Standl. & Steyerm. Telfairia Hook. Thladiantha Bunge – kiinankurkut Trichosanthes L. – käärmekurkut Tricyclandra Keraudren Trochomeria Hook.f. Trochomeriopsis Cogn. Tumacoca Rose Vaseyanthus Cogn. Wilbrandia Silva Manso Xerosicyos Humbert – mehikurkut Zanonia L. Zehneria Endl. – hiirenkurkut Zombitsia Keraudren Zygosicyos Humbert – mukulakurkut
Lähteet Hämet-Ahti, L., Suominen, J., Ulvinen, T. & Uotila, P. (toim.) 1998: Retkeilykasvio. 4. täysin uudistettu painos. - Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo. Helsinki. . Stevens, P. F. (2001 onwards). Angiosperm Phylogeny Website. Version 12, July 2012 [and more or less continuously updated since]. http://www.mobot.org/MOBOT/research/APweb/.
Viitteet
Aiheesta muualla Finto: Kassu – Kasvien suomenkieliset nimet: Kurkkukasvit (Cucurbitaceae) Suomen Lajitietokeskus: Kurkkukasvit – Cucurbitaceae ITIS: Cucurbitaceae Flora of China: Cucurbitaceae Anat Avital and Harry S. Paris, 2014, 'Cucurbits depicted in Byzantine mosaics from Israel, 350–600 CE', Annals of Botany 114: pp. 203-22.
* Luokka:Kasviheimot Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit