53. sotasairaala (53. SotaS) perustettiin 17.-19. kesäkuuta 1941 Helsingin suojeluskuntapiirin kirjeen perusteella. Sotasairaalassa hoidettiin myös siviilipotilaita sekä saksalaisia sotilaita. Sairaalan rungon muodosti Tilkkanakin tunnettu KSS 1.
Sotasairaala muodostui osastoista, joiden toimintaan vaikuttivat hoidettavat sairaudet ja niiden vaikeusaste. A-osastot ja sairaalat oli tarkoitettu vaikeille kirurgisille tapauksille, joiden hoitoon tarvittiin leikkaussalia, röntgeniä ja laboratoriota. B-osastoilla hoidettiin lievemmin haavoittuneita ja järjestettiin kirurgisten potilaiden kuntoutus. Lisäksi siellä hoidettiin sisätautien potilaita ja tartuntatauteja sairastavia.
53. SotaS:n päällikkölääkärinä toimi KSS 1:n lääkäri, lääkintäeversti Martin Savolin. Sairaalan hammaslääkärinä toimi Iily Rivas. Ylihoitajana toimi KSS 1:n ylihoitaja Hilda Willeberg. KSS 1:n henkilökunta jäi sotasairaalan palvelukseen ja sitä täydennettiin tarpeen mukaan. Sairaaan myöhemmin liitetyn Kiljavan parantolan henkilökunta siirtyi 53. SotaS:n palvelukseen. Sairaalassa työskenteli myös lääkintälottia, Punaisen Ristin apusisaria, sairaanhoitajia, pastoreita, kansliahenkilökuntaa, lääkintävoimistelijoita, taloudenhoitajia, lähettejä, varastonhoitajia, apumiehiä, siivoajia ja lämmittäjiä.
Välineistönä (röntgenlaitteet, instrumentit, kalusto ja muu välineistö) käytettiin KSS 1:n, Kirurgisen sairaalan, Nasitenklinikan, lakkautetun Helsingin varuskuntapataljoonan sairaalan, Helsingin yliopiston korvaklinikan, Helsingin yleisen sairaalan ihotautiosaston, silmäklinikan ja sisätautiosaston välineitä.
Sairaala toimi seuraavissa tiloissa: +53. sotasairaala toimi seuraavissa tiloissa (19.6.1941-28.2.1943):OsastoSijaintiKuvaSairaansijatEsikuntaKSS 1pienoiskuvaIKSS 1pienoiskuva Keskussotilasairaalassa oli 250 sairaansijaa. Sairaansijojen lukumäärä nostettiin 324:ään. Näistä 100 oli sisätautien ja neurologian sairaansijaa, 150 kirurgista sairaansijaa, 30 plastiikkakirurgista sairaansijaa, 20 silmätautien sairaansijaa ja 23 korvapotilaille.ISuomenlinna, KSS:n iho- ja sukupuolitautiosastopienoiskuva Suomenlinnan osasto muutti Mustialan maanviljeysopistoon 24.6.1941, mutta palasi sieltä 16.9.1941. Sairaala toimi siellä osana 18. sotasairaalaa. 170 ihotautien sairaansijaa Suomenlinnaan Rannikkoprikaatin sairaalaan perustettu 20 paikkainen kuriosasto alistettiin Suomenlinnan osastolle 12.3.1942. Sairaansijojen lukumäärä nostettiin 250:een 9.7.1942. Sairaansijojen lukumäärä nostettiin edelleen 300:aan 1.1.1943.IIHelsingin yleinen sairaala, Kirurginen sairaalapienoiskuva 200 sairaansijaa (sijaitsi osoitteessa Kasarminkatu 11-13). Sairaansijojen lukumäärää vähennettiin 10.1.1942 100:aan (60 rintavamma-, 30 leukavamma- ja 10 virtsatievammapotilaille). Sairaalalle alistettiin 4.12.1942 Tähtitorninvuoreen louhittuun pommisuojaan sijoitettu kalliosairaala, joka oli tarkoitettu ilmapommitusten uhreille ja siinä oli 60 sairaansijaa. Sairaala siirtyi osastonumerolla XI osaksi 1. sotasairaalaa 1.3.1943.IIIHelsingin yleinen sairaala, Naistenklinikkapienoiskuva Aluksi 200 sairaansijaa, mutta 28.8.1941 sairaansijojen lukumäärä nostettiin 500:aan. 15.12.1941 siviilipotilaille luovutetiin 40 sairaansijaa kun Bembölen kansakouluun sijoitettu siviileille tarkoitettu osasto jouduttiin sulkemaan koulujen alettua. Sairaalan piti aluksi toimia B-kirurgisena osastona, mutta sinne sijoitettiin myös 40 reisiluumurtumapotilasta, pommitusten sekä miinojen vammauttamia.IVRauhanaikanen Helsingin varuskunnan sairaalapienoiskuva 85 sairaansijaa. Aluksi veneerisiä potilaita ja lisäksi sisätautipotilaita. Maaliskuussa 1942 perustettiin rintavammaosasto. 8.4.1942 perustetiin 20 sairaansijan urologinen osasto. Sairaala luovutettiin 24.10.1942 54. sotasairaalalle IVRuotsalainen kansakoulupienoiskuva Muuton jälkeen 14.10.1942 perustettiin 52 sairaansijaa urologisille- ja rintavammapotilaille. IVLapilahden sairaala pienoiskuva 10 sairaansijaa psykiatrisille potilailleVHelsingin yleinen sairaala, iho- ja sukupuolitautiklinikkapienoiskuva 50 sairaansijaa 15.12.1941 asti ja tämän jälkeen 75. Sairaansijoja korkeimillaan 80-90 ylimääräiset paikat mukaan luettuna. Hoidettu iho- ja sukupuolitauteja sairastavia. Toiminta loppui 23.1.1943 ja potilaat määrättiin siirrettävksi 53. SotaS:n I:n Suomenlinnan osastoon. Tiloihin jäi vielä polklinikka.VHelsingin yleinen sairaala, silmäklinikka 20 sairaansijaa siviileille ja 60 sairaansijaa sotilaille sekä kirurgisille silmäpotilaille että silmätautien potilailleVHelsingin yliopisto, I sisätautiklinikkapienoiskuva Aluksi 100 sairaansijaa sotilaille, myöhemmin paikkaluku laskettiin 84:ään. VIHelsingin yliopisto, korva-, nenä- ja kurkkutautiklinikkapienoiskuva 75 sairaansijaa sekä siviileille että sotilaille toiminta loppui 28.2.1943, jolloin potilaat ja henkilökunta siirrettiin 1.3.1943 1. sotasairaalaan osastolle 13. VIHelsingin yliopiston Sädehoitolaitospienoiskuva Teoreettisesti 67 B-kirurgista sairaansijaa, mutta sovittiin 8:sta sairaansijasta, joilla hoidettiin sädehoitoa tarvitsevia potilaita. Toiminta loppui 28.2.1943 ja potilaat siirrettiin 53. SotaS:n sisätautiosastolle II.VIHelsingin yleinen sairaala, sisätautiklinikka IIpienoiskuva Aluksi 70 sairaansijaa sisätautien potilaille, mutta myöhemmin sairaansijojen lukumäärä nostettiin 110:een. Näistä 35 varttu siviilipotilaille. Sairaalan toiminta lopetettiin päämajan lääkintäosasto II:n kirjelmän perusteella 28. helmikuuta 1943, jolloin useat eri osastot erotettiin sotasairaalasta. Jäljelle toimintaan jääneet osastot olivat seuraavat: +53. sotasairaala toimi seuraavissa tiloissa (28.2.1943-30.11.1944):OsastoSijaintiKuvaSairaansijatEsikuntaKSS 1pienoiskuvaIKSS 1pienoiskuvaIIKiljavan parantolapienoiskuva 12.2.1944 annettiin 53. sotasairaalalle määräys siirtää osa toiminnoista Kiljavan parantolaan ja jonka paikat tuli varata pommitusten uhrien hoitamiseen Aluksi 240 sairaansijaa, joista 100 A-kirurgista sairaansijaa, 40 B-kirurgista sairaansijaa, 40 sisätautisairaansijaa, 30 korva-, nenä- ja kurkkutautien sairaansijaa ja 30 silmätautien sairaansija. 3.7.1944 määrättiin sairaansijojen nosto 500:aan. Parantola tyhjennettiin kaikista tuberkuloosipotilaista lastenosastoa lukuun ottamatta ja tilat henkilökuntineen luovutettiin 53. SotaS:n käyttöön. 53. sotasairaalan toiminta lopetettiin päämajan lääkintäosaston määräyksellä 30. marraskuuta 1944.
Lähteet
Luokka:Jatkosota Luokka:Helsingin entiset sairaalat Luokka:Helsingin sotahistoria Luokka:Helsinki 1900-luvulla