Filokhoros (, ; n. 340–260 eaa.) oli antiikin kreikkalainen historioitsija, joka oli kotoisin Ateenasta. Hänet tunnetaan ennen kaikkea teoksestaan Atthis, joka käsitteli Attikan mytologiaa, muinaistapoja ja historiaa.

Elämä

Filokhoros oli Sudan mukaan ateenalainen, Kyknoksen poika, näkijä ja ennusmerkkien tulkitsija (). Hänen vaimonsa oli Arkhestrate. Suda väittää, että Filokhoros oli Eratostheneen aikalainen, mutta sanoo tämän olleen jo vanha hänen ollessaan vielä nuori. Makedonian ”Antigonos” surmautti hänet, koska häntä syytettiin myötämielisyydestä Ptolemaios II:ta kohtaan.

Nämä tiedot eivät kuitenkaan pidä paikkaansa ainakaan Filokhoroksen ajoituksen osalta. Viimeinen Antigonos, Antigonos III, kuoli vuonna 221 eaa., kun taas Eratosthenes, joka kuoli noin vuonna 196 eaa. kahdeksankymmentävuotiaana, oli mainitun kuninkaan kuollessa vasta 56-vuotias. Jos siis uskomme Sudaa, Filokhoros olisi surmattu nuorena miehenä, mikä on hyvin epätodennäköistä, ottaen huomioon hänen lukuisat teoksensa ja tärkeän asemansa kotikaupungissaan. Emme kuitenkaan ole pelkän todennäköisyyden varassa: Filokhoros itse kertoo toimineensa Ateenassa hieroskopoksen virassa vuonna 306 eaa., jolloin hän tulkitsi Akropoliilla näkyneen enneilmiön.Dionysios Halikarnassoslainen: Deinarkhos 100.3. Hänen on siis täytynyt olla jo kypsässä iässä kyseisenä vuonna. Näyttää siis siltä, että Suda, tavalliseen tapaansa huolimattomana, on sekoittanut Filokhoroksen ja Eratostheneen iät.

Sudan kertomuksen jälkimmäinen osa, jonka mukaan joku Antigonos surmautti Filokhoroksen, ei kuitenkaan ole kyseenalainen. Suda kertoo, että Filokhoroksen Atthis ulottui Antiokhos II:een, joka alkoi hallita vuonna 261 eaa. Juuri näihin aikoihin Antigonos II valtasi Ateenan, joka oli saanut tukea Makedoniaa vastaan Ptolemaios II:lta. Näin ollen Filokhoros, joka oli Ptolemaioksen kannattaja, surmattiin oletettavasti pian tämän jälkeen Antigonoksen käskystä. Voimme siis päätellä Filokhoroksen toimineen aktiivisesti noin vuosina 306–260 eaa.

Nämä vähäiset tiedot ovat kaikki mitä tiedämme Filokhoroksen elämästä, mutta ne riittävät osoittamaan, että hän oli merkittävä henkilö Ateenassa. Hän näyttää pyrkineen puolustamaan Ateenan itsenäisyyttä makedonialaisia kuninkaita vastaan, mutta joutui lopulta uhriksi tässä pyrkimyksessään.

Teokset

Filokhoros kirjoitti lukuisia teoksia, joista tunnetaan seuraavien nimet; monet niistä vain Sudassa olevan maininnan kautta. Teokset eivät ole säilyneet nykyaikaan.

Atthis () – Teos, jota kutsuttiin myös nimillä Atthides () ja Historiai (), käsitti seitsemäntoista kirjaa ja käsitteli Attikan historiaa varhaisimmista ajoista Antiokhos II:n aikaan saakka. Kaksi ensimmäistä kirjaa käsittelivät myyttistä aikakautta ja antoivat yksityiskohtaisen kuvauksen jumalten palvontaan liittyvistä asioista. Varsinainen historiallinen esitys sisältyi viiteentoista viimeiseen kirjaan, joista ensimmäiset neljä (kirjat III–VI) käsittelivät aikaa Filokhoroksen omaan aikaan saakka, ja loput yksitoista (VII–XVII) käsittelivät vuosia 319–261 eaa. eli hänen omaa aikakauttaan. Yhteenveto omasta teoksesta Atthis () – Suda mainitsee myös, että suuresta teoksesta tehtiin tiivistelmä. Sen laati Asinius Pollio Trallianus, joka oli mahdollisesti Gaius Asinius Pollion vapautettu.Suda, . On pidetty todennäköisenä, että tiivistelmä, jonka sanottiin olevan Filokhoroksen tekemä, olikin todellisuudessa Pollion laatima. Vastine Demonin Atthikseen () – Teos mainitaan myös nimellä Vastakirjoitus Demonille ().Harpokration, . Jotkut nykytutkijat ovat esittäneet, että Filokhoros olisi kirjoittanut koko Atthiksensa Demonin samannimistä teosta vastaan, mutta tähän ei ole kunnollista tukea Sudan tai Harpokrationin sanoista. Näyttää pikemminkin siltä, että Filokhoros laati erillisen tutkielman, jossa hän osoitti Demonin virheitä. Alkmanista () Ateenalaisista mysteereistä () Ateenassa hallinneista Sokratideesta Apollodorokseen () – Sokratides oli arkontti vuonna 374 eaa.; Apollodoros-nimisiä arkontteja oli kaksi, vuosina 350 ja 319 eaa. Näistä jälkimmäinen lienee tässä tarkoitettu, sillä vuodesta 319 eaa. alkaa Filokhoroksen teoksen omaan aikaan ulottuva osuus. Tämän teoksen tarkoituksena oli luultavasti selventää kyseisen ajanjakson kronologisia vaikeuksia ja näin toimia esityönä varsinaiselle historiateokselle. Ateenassa pidetyistä kisoista, seitsemäntoista kirjaa ()Vrt. Krause, Olympia, s. xi. Attikalaiset epigrammit () – Kokoelma attikalaisia piirtokirjoituksia, jotka todennäköisesti liittyivät erityisesti Attikan historian selventämiseen.Vrt. Böckh, Corpus Inscriptionum I, s. viii. Deloksen historia, kaksi kirjaa () – Teos koskien Delosta.Klemens Aleksandrialainen: Admonitio ad gentes, s. 18d, 30d, ed. Sylburg. Dionysioksen kirjoituksen tiivistelmä pyhistä asioista () – Ei tiedetä varmasti, kuka tämä Dionysios oli. Ennustamisesta, neljä kirja () – Filokhoros kokosi vanhoja oraakkelinlausumia ja selitti erilaisia ennustamisen muotoja.Klemens Aleksandrialainen: Stromateis I s. 334d, ed. Sylburg; Athenaios: Deipnosofistai 14.648d. Suda mainitsee myös teoksen Symbola () erillisenä, mutta sitä on arveltu osaksi tätä teosta, sillä symbolat olivat vain yksi ennustamisen laji. Euripideestä () – Sisälsi kertomuksen Euripideen elämästä, puolusti tätä häntä vastaan kohdistetuilta syytöksiltä ja selitti hänen tragedioidensa rakenteen periaatteet.Suda, ; Diogenes Laertios: Merkittävien filosfofien elämät ja opit 2.44, 9.55; Aulus Gellius: Attikan öitä 15.20. Epeiroksen historia () – Teos koskien Epeirosta. Suda ei mainitse tätä teosta Filokhoroksen teosluettelossa, mutta mainitsee sen toisaalla.Suda, ; vrt. Strabon: Geografika 7.379. Juhlista () – Suda ei mainitse teosta, mutta Harpokration viittaa siihen.Harpokration, . Kirje Alytokselle () – Näyttää käsitelleen jumalien palvontaan liittyviä asioita.Fotios, leksikon, . Naissankareiden kokoelma eli pythagoralaiset naiset () – Sisälsi todennäköisesti elämäkerrat tunnetuista pythagoralaisista naisista, kuten Theano ja Melissa. Neljästä kaupungista () – Attikan Tetrapoliista eli kaupungeista Oinoe, Marathon, Probalinthos ja Trikorythos.Athenaios: Deipnosofistai 6.235d; Suda, ; Skolia Sofokleen tragediaan Oidipus Kolonoksessa 1102. Olympiadit kahdessa kirjassa () – Filokhoros ei käyttänyt olympiadeja ajanlaskuna Atthiksessaan, mutta koska hän kiinnitti erityistä huomiota kronologiaan, hän laati tämän teoksen todennäköisesti Timaioksen esimerkin innoittamana. Puhdistamisista () – Sisälsi todennäköisesti kokoelman puhdistus- tai sovitusriittejä (katharmoi), joita Musaioksen ja Orfeuksen sanotaan kehittäneen. Päivistä () – Myös tämän teoksen Suda jättää mainitsematta. Teos käsitteli pyhiä päiviä ja selitti niiden pyhyyden syyt.Proklos, selitys Hesiodoksen eepokseen Työt ja päivät 770. Salamiin perustaminen () – Salamiin kaupungista. Sofokleen myyteistä, viisi kirjaa () – Myyteistä Sofokleen tragedioissa. Uhreista, yksi kirja () – Samankaltainen kuin Päivistä, käsitteli uhreja.

Lähteet

Luokka:Antiikin kreikkalaiset historioitsijat