Brief an den Vater (’Kirje isälle’) on Franz Kafkan isälleen 1919 kirjoittama laaja kirje, joka ilmestyi painettuna 1952 Neue Rundschaussa. Teksti oli alkujaan sadan käsikirjoitusliuskan mittainen, eikä siitä ollut tarkoitus tulla kirjallisuutta.
Ville Ropponen kirjoittaa, että ”kirjailijat jo Sofokleesta [lähtien – –] ovat tehneet isänmurhan kirjoittamalla. Aivan erityisesti näin tekee Franz Kafka”. Kafkan isä Herman Kafka ei lukenut kirjettä, sen sijaan äiti ja sisar lukivat sen. ”Kirjeestä” tuli julkaisunsa jälkeen Kafkan teosten tulkinnan avain.
”Kirje” luo kuvaa sekä isästä että pojasta, heidän luonteensa erilaisuudesta: isä oli "Kirjeen" mukaan käytännöllinen, vulgaari, itsekeskeinen. Isä taas piti poikaansa Franzia ”yläpilviin haihatteluihin karkaavana vätyksenä”. ”Kirjeestä” saa kuvan mielivaltaisesta isästä, joka ei rohkaissut poikaansa vaan lannisti, nauroi ivallisesti ja käytti rumaa kieltä: ”revin sinut kappaleiksi kuin kalan”.
”Kirje” on jatkumoa sukupolvien väliselle ikiaikaiselle konfliktille, mutta siinä Kafka oli edellä aikaansa, että hän kritisoi isäänsä, sillä 1900-luvun alkuvuosina sellainen ei tullut kuuloonkaan, vaikka sinänsä vanhempien arvomaailma saatettiin torjua, joskin harvoin samalla ehdottomuudella kuin Kafka ”Kirjeessä”. Kun valtaosa ikäpolven juutalaisista asetti toiveensa sionismiin tai sosialismiin, Kafka kallistui sosialismiin. Hän oli ”metafyysinen anarkisti”, sanoo Ropponen. Kafka samastui heikompiosaisiin, mutta siteet käytännön politiikkaan olivat kuitenkin ohuet.
”Kirje” antaa Kafkasta kuvan psykoanalyysin esimerkkitapauksena, mutta Ropponen näkee että se on vienyt Kafkan teosten tulkintalinjat ylikierroksille. OIdipus-kompleksin tyylisen ristiriidan taustalla on kuitenkin luokka-asetelmasta: Isä-Kafka oli lähtöisin köyhyydestä, nousi omin voimin keskiluokkaan sen prototyypiksi, rehenteleväksi nousukkaaksi., ja "Kirjeessä" Kafka pitää isää luokka-asemansa edustajana. Isän maallistuneen suvun sijasta Kafka samastui äitinsä sivistyneeseen, vauraaseen sukuun, johon kuului juutalaisuuden eri ilmentymien edustajia. Ropponen näkee Kafkan teosten taustalla eurooppalaista antisemitismiä. Kafka tosin ei ollut uskonnollinen vaikka olikin kiinnostunut juutalaiuuden eri muodoista ja sai vaikutteista juutalaisesta satuperinteestä ja sen komiikasta. Teoksia voikin tulkita komiikan kautta, ja kerrotaan Kafkan naureskelleen kirjoittaessaan. Ropponen muistuttaa kuitenkin että Kafkan huumori on toisenlaista kuin amerikkalaisen televisioviihteen tilannekomiikka, johon nykysukupolvi on kasvanut.
”Kirje” sisältää yhtymäkohtia Kafkan tuotantoon, esimerkiksi siten että siinä on Kafkan teoksia hallitseva kolmijako: päähenkilön todellisuus on orjamainen, ja sitä hallitsee isän mielivaltainen maailma, mutta kaiken ulkopuolella on vapaa tila. ”Kirjeen” lopulla on kuvitteellinen repliikki, jossa isä haukkuu poikaa syöpäläiseksi. Syöpäläinen esiintyy Kafkalla jo proosatekstissä "Häävalmisteluja maalla", jonka päähenkilö vertaa itseään syöpäläiseen. Novellissa ”Muodonmuutos” sana on heti ensimmäisessä lauseessa, jossa päähenkilö Gregor Samsa muuttuu syöpäläiseksi.
Lähteet
Luokka:Saksalaiset kirjat Luokka:Vuoden 1919 kirjat