Pauli Kalevi Arola (s. 16. huhtikuuta 1947 Helsinki) on suomalainen opettaja, opettajankouluttaja, tutkija ja tietokirjailija.

Perhe Arolan vanhemmat olivat lämmittäjä-mekaanikko Otto Arola ja Elna Wennström.

Arola avioitui 1972 Pirkko Äikkään kanssa. Heillä on viisi lasta, Tenho, Pauliina, Kristiina, Johanna ja Maria (Maikki).

Opinnot Arola valmistui ylioppilaaksi Töölön yhteiskoulusta vuonna 1965 ja opiskeli Helsingin yliopistossa pääaineinaan Suomen ja Skandinavian historia, kasvatustiede ja sosiologia.Filosofian kandidaatiksi hän valmistui 1975, valtiotieteen kandidaatiksi 1986, kasvatustieteen lisensiaatiksi 1993 sekä filosofian tohtoriksi 2004. Opetusharjoittelun Arola suoritti historiassa ja yhteiskuntaopissa vuosina 1975–1976.Arola, Pauli 2009, Tieteen sivuraide. Suomen kouluhistoriallisen seuran vsk. 2009. 165–167.

Päätoimet Arola toimi Karan yhteislyseon äidinkielen ja historian päätoimisena tuntiopettajana vuosina 1974 –1975 sekä Etelä-Espoon yhteiskoulun historian ja yhteiskuntaopin va. nuorempana lehtorina vuonna 1976. Helsingin I normaalikoulussa hän oli vuosina 1976–1978 historian, yhteiskuntaopin ja kansalaistaidon päätoimisena tuntiopettajana  sekä vuosina 1978 – 1986 vs. lehtorina. Maatalousnormaalikoulun kasvatustieteen (erityisopetus) vs. yliopettajana Arola toimi vuosina 1986 –1987 sekä Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitoksen historian ja yhteiskuntaopin didaktiikan vs. lehtorina vuosina 1991 ja 1992–1993. Vuonna 1987 Arola valittiin Helsingin II normaalikoulun historian, yhteiskuntaopin ja taloustiedon lehtoriksi. Vuonna 2003 koulun sijainti muuttui Viikkiin ja nimi Helsingin yliopiston Viikin normaalikouluksi. Sieltä hän jäi vuonna 2011 eläkkeelle.Norssit 1867 – 1992, Opettajamatrikkeli, 15; Raesmaa, Ritva (toim.)1994. Opettajamatrikkeli 1944 – 1994. Helsingin II normaalikoulun 125-vuotismatrikkeli, 180; Aalto, Sari 2019. Koulu, yliopisto, yhteisö – Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu 2003–2019. Kasvun paikka. Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu 150 vuotta, 309.

Muut toimet Sivutoimisena tuntiopettajana Arola opetti Riihimäen yhteiskoulussa historiaa vuosina 1974–1975,  Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitoksessa luokanopettajakoulutuksen historian didaktiikkaa 1993 sekä ympäristökasvatusta 1995 – 1997. Opettajankoulutuslaitoksen nimi vaihtui soveltavan kasvatustieteen laitokseksi. Siellä hän toimi aikuiskoulutuksen ainedidaktiikan sivutoimisena tuntiopettajana 1995–2009. Arola oli yhteiskunnallisten aineiden opettajien täydennyskouluttajana vuosina 1977–2012 sekä Miljöundervisning i Norden -projektin tutkijana Taideteollisessa korkeakoulussa 1994. Vuosina 1982–1986 Arola oli Kanta-Hämeen kesäyliopiston Historiaa ja kirjallisuutta Pentinkulmalla-seminaarin suunnittelijana ja vetäjänä. Toisena toimijana oli lehtori Marja-Liisa Pynnönen. Arola on luennoinut vuosina 1983 –1986 Opetusministeriön järjestämillä kielikursseilla. Kurssit kohdentuivat vieraiden maiden yliopistoissa ja korkeakouluissa suomen kieltä ja kulttuuria opiskeleville.Koivula, Heidi 2007. Pentinkulman perilliset. Väinö Linnan seura 1977–2007, 80 – 81; Arola, Pauli 1996. Environmental conflicts - the blind spot of the school system 1996. Conflicting interests in the use of natural resources - a Nordic school development project on environmental education. Nordic Council of Ministers, 3 –34.

Toiminta tiedeyhteisössä Arola oli Suomen kasvatuksen ja koulutuksen historian seuran hallituksen jäsen vuosina 2008–2018, varapuheenjohtaja 2008–2018. Suomen kasvatuksen ja koulutuksen historian seura ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura toteuttivat vuonna 2013 Minun koulumuistoni-keräyksen. Arola oli keräyksen keskeinen ideoija, suunnittelija ja organisoija. Kasvatuksen historian ja filosofian verkoston johtoryhmän jäsen Arola oli vuosina 2007–2017 sekä sen puheenjohtaja 2009–2013. Edelleen hän oli Tilaushistoriakeskus ry:n hallituksen jäsen vuosina 2012–2019, varapuheenjohtaja 2013–2018.Merimaa, Erkki, Seura kasvatuksen ja koulutuksen historian parissa jo 80 vuotta. Suomen kasvatuksen ja koulutuksen historian seuran vsk 2015 s. 208; Ainedidaktiset symposiumit Helsingin yliopistossa1991--2010; Kasvatuksen historian verkoston vuosikertomukset 2011--2013. Suomen kasvatustieteellisen seuran jäsentiedotteet; Historiedidaktik i Norden,konferenssijulkaisut 1990 --1999.

Hallintotyö Arola oli varajäsenenä tai jäsenenä Helsingin I normaalikoulun johtokunnassa vuosina 1985 – 1986, Maatalousnormaalikoulun johtokunnassa 1986 – 1987, Helsingin yliopiston aineenopettajakoulutuksen neuvottelukunnassa 1998 – 2000, Helsingin yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan tiedekuntaneuvostossa 2000 – 2003, Helsingin yliopistokollegiossa 2003 sekä Helsingin yliopiston käyttäytymistieteellisen tiedekunnan tiedekuntaneuvostossa 2004 – 2011.

Muita tehtäviä Ylioppilastutkintolautakunnan historian ja yhteiskuntaopin sensorina Arola oli vuosina 1996–2017 sekä Kansalaisvaikuttaminen opettajankoulutuksessa -hankkeen ohjausryhmän jäsen 2004–2006. Järjestöjen hallitusjäsenyyksiä Arolalla on ollut Historian ja yhteiskuntaopin opettajien liitossa vuosina 1977–1980, Suomen harjoittelukoulun opettajat ry:ssä 2004 –2006, Lopen luonnonystävät ry:ssä 2020 –2022 sekä Riihimäen seudun luonnonsuojeluyhdistys ry:ssä 2023–. Helsingin yliopiston lehtorit ry:n hallituksen asiantuntijajäsenenä puheoikeuksin Arola oli vuosina 2004–2011.Rantala, Jukka ja Salminen, Jari (toim.) 2006. Kansalaisvaikuttamisen edistäminen koulussa ja opettajankoulutuksessa. Historiallis-yhteiskuntatiedollisen kasvatuksen tutkimus- ja kehittämiskeskuksen tutkimuksia 5, 171.

Tunnustukset Historian ja yhteiskuntaopin opettajien liitto valitsi Arolan Vuoden historianopettajaksi 2003. Arola sai Suomen Tiedeseuran antaman tunnustuspalkinnon menestyksellisestä opettajan toiminnasta 2005. Suomen valtion myöntämän Valtion virka-ansiomerkin Arola sai 2008. Ehdokkaana Eino Kaila-palkinnon saajaksi hän oli 2010.

Pedagogiset näkemykset Arolalle yhteiskunnallisten aineiden opettaminen on ollut kansalaisten kasvattamista. Se ilmeni hänen opetustyössään ja julkaisutoiminnassaan, kun kouluyhteisön merkitys korostui kansalaiseksi kasvamisessa. Esimerkkinä Viikin normaalikoulun Aktiivinen kansalainen -hanke, joka tuki vuosina 2003–2006 kansalaisaktiivisuuden kehittämistä tähtäävää valtioneuvoston politiikkaohjelmaa ja Kansalaisvaikuttaminen opettajankoulutuksessa -hanketta.Arola, Pauli 1993, Yhteiskuntaelämään opettaminen. Yhteiskuntatieto koulussa, 80–86; Arola, Pauli (toim. ja kirj.) & Sallila, Pekka (toim.) 2007. Koulussa kansalaiseksi. Kansanvalistusseura; Arola, Pauli Onko kansalaisuudesta yhteiskuntaopin eheyttäjäksi? Kleio 4/2011, 9–11.

Julkaisutoiminta Arola on julkaissut artikkeleita ammattilehdissä, tieteellisiä tutkimuksia, oppikirjoja sekä kirjallisuus- ja tietokirja-arvosteluja. 1970- ja 1980-luvuilla hän teki radion opetusohjelmia ja oli mukana Valtion AV-keskuksen opetuselokuvahankkeissa. 2000-luvun alussa hän oli tekemässä television Etälukio-sarjaa. Tieteellinen julkaisutoiminta on kohdistunut kasvatuksen, historian, politiikan ja muistitiedon tutkimukseen sekä ainedidaktiikkaan. Arola on pyrkinyt selvittämään kansalaiskasvatuksen taustana olevia poliittisia intressejä.  Muistitiedon avulla hän on tutkinut yhteiskunnan muuttumisen luomia kokemuksia. Omia kannanaottoja edustavat ajatelmat. Tieteellisten ja yleissivistävien julkaisujen määrä on noin 290. Eläkeaikana Arola on työskennellyt vapaana kirjoittajana ja tutkijana.

Valikoima julkaisuja

Historia koulussa. Castrén, Matti J., Ahonen, Sirkka; Arola, Pauli;.Elio, Keijo; Pilli, Arja. Yliopistopaino 1992. Yhteiskuntatieto koulussa. Arola, Pauli; Elio, Keijo; Huuhtanen Taina; Pilli, Arja. Yliopistopaino 1993. Historieundervisningen och samhällskrisen i Finland 1900 –1918. Historididaktikk i Norden 6. Historiemedvetandet - teori og praksis. Nordisk konferens om historiedidaktik 1996. Historiedidaktik i Norden 1996, 195 –202. Tavoitteena kunnon kansalainen : koulun kansalaiskasvatuksen päämäärät eduskunnan keskusteluissa 1917-1924. Väitöskirja. Helsingin yliopisto 2003. Maailma muuttui - muuttuiko opetus? s. 10–34. Teoksessa Kohti tulevaa menneisyyttä. Löfström, Jan (toim). PS-Kustannus 2002. Oppilasitsehallinnon pitkä marssi: kokeilu Helsingin normaalilyseossa 1910-1939. s. 257–270. Teoksessa Esseitä historiallis-yhteiskunnallisesta kasvatuksesta. Löfström, Jan; Rantala, Jukka ja Salminen, Jari (toim.); Historiallis-yhteiskuntatiedollisen kasvatuksen tutkimus- ja kehittämiskeskus, 2004. "Kirkkokansan nousu" vuonna 1922 –  kansanliike vai poliittista ohjailua? s. 142 –164. Koulu kansakuntaa rakentamassa. Kuikka, Martti T. ym. (toim.); Suomen kouluhistoriallinen seura 2005. Koulussa kansalaiseksi. Opettaja ja aktiivinen koulukulttuuri. Sallila, Pekka (toim.); Arola, Pauli /toim ja kirj.); ym. Kansanvalistusseura 2007. Komitea murroksen keskellä. Maalaiskansakoulun opetussuunnitelmakomitea 1912–1924, s. 147–163. Teoksessa: Kuikka, Martti T.  ym . (toim.) 2007. Mikael Agricolasta opin ja tutkimuksen tielle 2006. Suomen kouluhistoriallinen seura 2007. Towards the New Equilibrium – Citizenship Education in the European Union. In: Loima, Jyrki (Ed.) 2008 Facing The Future. Devenloping Teacher Education. Palmenia Helsinki University Press, 83 –88. Muuttuva yhteiskunta tarvitsee uuden koulun. Peruskoulun  opetussuunnitelmakomitea 1970 ja yhteiskunnan muuttuminen. s. 29 –53. Teoksessa: Kauranne,  Jouko (toim.) Koulutuksen aatteita, rakenteita ja toimijoita. Suomen kouluhistoriallinen seura 2008. Kansalaiskasvatus 2010-luvun paikallisena haasteena, s. 35–40. Teoksessa: Juuti, Kalle – Kallioniemi, Arto – Seitamaa-Hakkarainen, Piritta – Tainio, Liisa – Uitto, Anna (toim.). Ainedidaktiikka moninaistuvassa maailmassa. Ainedidaktiikan symposium 2010. Helsingin yliopiston      Opettajankoulutuslaitoksen tutkimuksia 332, 2011. Palkkatyö, yrittäjyys ja tulevaisuus. Työelämä peruskoulun opetussuunnitelman  murroksessa 1970 – 2004, s. 152–170. Teoksessa: Kauranne, Jouko (toim.) Koulutus yhteiskunnallisen muutoksen airueena. Suomen Kouluhistoriallisen Seuran vuosikirja 2011. Vuosisadan koulumuistot keruun kohteena. s. 1–15. Teoksessa: Säntti, Janne (toim.) 2015. Koulumuistot – kokemuksia koulusta, tutkimusta muistelusta. Suomen kasvatuksen ja koulutuksen historian seuran vuosikirja 2015. Puutteen sukupolvet. Minun koulumuistoni-keruun köyhyyskertomukset, s. 66 –89.Teoksessa: Säntti, Janne (toim.) 2015. Koulumuistot – kokemuksia koulusta, tutkimusta muistelusta. Suomen kasvatuksen ja koulutuksen historian seuran vuosikirja 2015. Oppikouluun vai ei? Muistoja oppikouluun siirtymisestä 1920–1970-lukujen Suomessa, s. 37–71. Teoksessa: Säntti, Janne (toim.)  Suomen kasvatuksen ja koulutuksen historian seuran vuosikirja 2015.   Veli Vatanen 1856–1923: kulkumies, josta tuli työväenliikkeen legenda. Samuli Parosen seura ry. 2023. Januksen kahdet kasvot. Ajatelmia.  Samuli Parosen seura ry. 2025. Suuri Rantatie: ajatuksia tien varrelta. Samuli Parosen seura ry. 2026

Oppikirjoja

Kymppiluokan yhteiskuntaoppi. Pauli Arola. Otava 1986. Yhteiskunta 9. Pauli Arola, Jorma Heiskanen. Kirjayhtymä 1991. Avain yhteiskuntaan. Taloustieto. Perus- ja jatkokurssi. Pauli Arola, Eero Waronen.  Kirjayhtymä 1994. Kronos 1. Ihminen, ympäristö ja kulttuuri. Pauli Arola, Lasse Hongisto, Pirjo West. Kirjayhtymä 1994. Kronos 2. Eurooppalainen ihminen. Pauli Arola, Lasse Hongisto, Pirjo West. Kirjayhtymä 1994. Kronos 3. Kansainväliset suhteet. Pauli Arola, Lasse Hongisto, Pirjo West. Kirjayhtymä 1995. Kronos 4. Suomen historian murroskausia. Pauli Arola, Lasse Hongisto, Pirjo West. Kirjayhtymä 1995. Seitsemän sanaa. Pieni kirja kristinuskosta. Pauli Arola, Pirkko Arola, Otava 2000. Kansalainen ja talous. Timo Lindholm, Pauli Arola, Kimmo Jalonen, Sirkka Kauppinen. Edita 2005.