Kaarlo Einari ”Eikka” Nieminen (13. huhtikuuta 1899 Tottijärvi – 9. heinäkuuta 1956) oli suomalainen näyttelijä ja teatteriohjaaja. Hän näytteli ja ohjasi enimmäkseen työväen näyttämöillä vuodesta 1919 alkaen.
Ura Eikka Niemisen vanhemmat olivat tehtaalainen Kalle Nieminen ja Fanny Finska. Hän opiskeli näyttämöopastuskursseilla Tampereella. Niemisen ensimmäinen näyttelijänkiinnitys oli Nokian Työväen Näyttämölle 1919–1921, jota seurasi Mäntän Työväen Näyttämö 1921–1924. Niemisen ensimmäinen ohjaajankiinnitys oli Myllykosken Työväen Näyttämölle 1924–1926, minkä jälkeen hän vaihtoi teatteria ahkeraan. Pitkärannan Työväen Näyttämöllä Nieminen viihtyi vuodesta 1929 vuoteen 1933. Toisen maailmansodan aikana hän ohjasi Iisalmen Yhteisteatterissa. Savon Maaseututeatterissa hän aloitti 1945.Kotimaisia näyttämötaiteilijoita 1930, s. 207Teatterin maailma 1950, s. 204
Niemisen huomattavimpia tehtäviä näyttämöllä olivat Mark-Arron (Vallankumous), Asmodeus (Paholaisen voittaja), Kaunis Toni (Voitettuja sydämiä), Turkka (Tukkijoella), Puosu (Laivan kannella), Koikale (Nuori mylläri) ja Jeppe Niilonpoika. Nieminen ohjasi muun muassa näytelmät Niskavuoren nuori emäntä, Daniel Hjort, Pohjalaisia, Tukkijoella, Seitsemän veljestä, Anna Liisa ja Kalle Aaltosen morsian.
Lähteet
Viitteet
Luokka:Suomalaiset näyttelijät Luokka:Suomalaiset teatteriohjaajat Luokka:Vuonna 1899 syntyneet Luokka:Vuonna 1956 kuolleet