Carlos Henrique Raposo (s. 2. huhtikuuta 1963 Porto Alegre, Rio Grande do Sul, Brasilia), tunnetaan yleisesti nimellä Carlos Kaiser, on brasilialainen huijari ja uransa lopettanut jalkapalloilija. Kaiser onnistui yli vuosikymmenen kestäneen uransa aikana allekirjoittamaan sopimuksen useiden jalkapallojoukkueiden kanssa, vaikka hänen taitonsa olivat kaukana jalkapallon ammattilaistason tasosta.
Kaiserin pelipaikka oli suurimman osan urastaan hyökkääjä, mutta hän ei koskaan urallaan pelannut virallista jalkapallo-ottelua, maalien tekemisistä otteluissa puhumattakaan. Kaiserin lähimmäksi jäänyt tilanne kun hän oli joutua pelaamaan virallisessa pelissä päättyi punaiseen korttiin lämmittelyn aikana. Kaiser peitteli hänen puutteelliset taidot jalkapallon parissa välttelemällä virallisissa otteluissa pelaamista ja seurojen yhteisissä harjoituksissa käymistä, väärennetyillä loukkaantumisilla, tiheillä joukkueenvaihdoilla sekä muilla huijauksilla ja juonilla.
Kaiser on kertonut omasta urastaan laajasti muun muassa useissa haastatteluissa, podcasteissa ja telvisio-ohjelmissa. Kaiser saanut elämänsä aikana lukuisia lempinimiä, kuten ”O Maior Malandro do Futebol Mundial” () ja ”O melhor jogador de futebol, que não joga futebol” (). Lisäksi Kaiseriä on kutsuttu Brasilian jalkapallon Forrest Gumpiksi. The Guardian on kutsunut Kaiseria ”jalkapallohistorian suurimmaksi huijariksi”.
Merkittävä osa Kaiserin uran ja muunkin elämän asioista on hänen itsensä kertomia. Kaiserin urasta on kuitenkin olemassa lukuisia todisteita, kuten valokuvia, haastatteluita hänestä hänen uransa ajalta ja lehtiartikkileita Kaiserista hänen uran ajalta. Osa Kaiserin kertomista asioista on kuitenkin todennäköisesti enemmän tai vähemmän liioiteltuja tai kokonaan keksittyjä. Lisäksi eri lähteissä saatetaan kertoa hieman eri tavalla Kaiserin urasta ja hänen muusta elämästä. Jotkut lähteet kertovat, että Kaiser olisi pelannut urallaan muutamia kymmeniä virallisia otteluita ja tehnyt urallaan ainakin yhden maalin virallisissa otteluissa.
Lapsuus ja junioriura Carlos Henrique Raposo syntyi 2. huhtikuuta 1963 Porto Alegren kaupungissa, Rio Grande do Sulin osavaltiossa, Brasiliassa. Raposon itsensä mukaan hänet adoptoitiin taaperoikäisenä. Raposo on kertonut, että hän ei muista omia biologisia vanhempiaan eikä hän ole ikinä myöhemmällä iällä tavannut heitä. Raposo muutti Rio de Janeiroon adoptiovanhempiensa kanssa. Raposon mukaan hänen adoptioäitinsä oli alkoholisti ja hänen adoptioisänsä oli suhteellisen varakas, joka suurimmaksi osaksi elätti perhettä.
Raposon omien sanojen mukaan hänen adoptioperheensä oli ollut suhteellisen köyhä, vaikka hän ja hänen adoptioperheensä asuivat suhteellisen rikkaalla asuialueella ja hänen adoptioisänsä oli suhteellisen varakas. Asuinalueella sijaitsi jopa yksi Rio de Janeiron kalleimmista kouluista, ja se on yksi kaupungin paikoista, jossa käy eniten turisteja. Toisaalta Raposon väite, että hänen adoptioperheensä olisi ollut köyhä voi pitää hyvinkin paikkansa, koska Raposon lapsuudessa 60- ja 70-luvuilla noin 60 prosenttia Brasilian väestöstä oli köyhiä. Lisäksi hänen alkoholisti adoptioäitinsä kanssa eläminen saattoi olla henkisesti rankkaa, jolloin hänestä saattoi tuntua, että lapsuus olisi ollut köyhänä elämistä, vaikka näin ei oikeasti olisi ollut.
Raposon mukaan hänen adoptioäitinsä ei välittänyt hänestä lainkaan ja äiti yritti tehdä hänelle usein pahoja ja kieroja juttuja. Tämän takia Raposo pitänyt adotioäidistään yhtään, eikä hänellä ollut hänen adoptioäitiinsä ikinä hyviä välejä. Raposo on kertonut The Sunille, ettei juo alkoholia, koska hän on joutunut elämään lapsuudessa alkoholisti adoptioäitinsä kanssa. Roposo olisi halunnut tulla aikuisena liikunnanopettajaksi, eikä jalkapalloilijaksi. Raposon mukaan hänen adoptiovanhempansa kuolivat hänen ollessaan noin 13-vuotias.
Raposon mukaan hänen adoptiovanhempansa järjestivät hänelle pääsyn paikallisen jalkapalloseura Botafogon nuorisoleirille yhdeksän vuoden iässä. Raposo ei olisi halunnut pelata jalkapalloa muulloin kuin rennosti hänen kavereidensa kanssa lapsena, mutta Raposon mukaan hänen koko adoptioperheensä, erityisesti adoptioäiti, painosti häntä, että hänestä pitäisi tulla ammattijalkapalloilija. Raposo pelasi lopulta Botafogon nuorisojoukkueessa vuosina 1972–1973.
Raposon mukaan hänen adoptioäitinsä neuvotteli Flamengon kanssa sopimuksen, jossa Raposo pääsisi/joutuisi pelaamaan tietyn ajan Flamengossa. Sopimuksen olisi voinut purkaa, mutta tällöin olisi pitänyt maksaa Raposon perheelle kallis sakko. Toisen tarinan mukaan Raposon ystävä toi hänet pelaamaan Flamengoon. Lopulta Raposo pelasi Flamengon nuorisojoukkueessa vuosina 1973–1979.
Lempinimi ”Kaiser” Raposo sai nuoruudessaan lempinimen ”Kaiser” väitetyn saman kaltaisuuden saksalaisen jalkapalloilijan Franz Beckenbauerin kanssa, jonka yksi lempinimi oli ”Der Kaiser” (). Kaiserin ystävä Luiz Maerovitch väittää puolestaan, että Raposon lempinimi olisi tullut brasilialaisen olutbrändin Kaiserin olutpullosta.
Ura Ensimmäiset vuodet (1979–1985)
Kaiserin jalkapallotaidot eivät olleet kuitenkaan täysin puutteellisia, ja hän osoitti aluksi lupauksia mahdollisesti tulevaisuudessa lahjakkaasta pelaajasta pelatessaan nuorten sarjoissa. Vuonna 1979 Kaiser teki vaikutuksen meksikolaisen seuran Puebla FC:n kykyjenetsijöihin Flamengon harjoituksissa ja seura teki sopimuksen hänen kanssaan. Kaiser vapautettiin kuitenkin muutamia kuukausia myöhemmin pelaamatta Puebla FC:ssä yhtäkään ottelua.Smyth 2021, s. 8–67
Kaiserin palattua Puebla FC:stä Brasiliaan hän aloitti ammattilaisuran jalkapalloilijana. Kaiser ”halusi olla jalkapalloilija, mutta hän ei halunnut pelata jalkapalloa”. Kaiser siirtyi Botafogoon, jossa hän pelasi vuosina 1979–1981. Kaiser huijasi muun muassa keskustelevansa lelumatkapuhelimellaan muiden seurojen kanssa puhumalla väitetysti englantia, jotta hän saisi lisää aikaa seurassa, vaikka hän ei pelaisi lainkaan virallisia otteluita. Kaiser jäi myöhemmin kiinni huijauksesta kun Botafogon lääkäri, joka osasi hyvin englantia, paljasti, että Kaiser oli huijannut eikä hän ollut oikeasti keskustelut muiden seurojen kanssa englanniksi. Botafogon jälkeen Kaiser palasi pelaamaan Flamengoon ja pysyi seurassa vuosina 1981–1983, suurimman osan ajasta huijaten, että hän oli loukkaantunut.
Kaiser on väittänyt pelanneensa Argentiinassa Talleres de Córdoba ja Club Atlético Independiente -joukkueissa. Hän väitti pelanneensa Independientessä vuosina 1983–1985 ja tulleensa joukkueeseen ystävänsä ”Alejandron” toimesta, joka oli puolestaan argentiinalaisen jalkapalloilijan Jorge Burruchagan ystävä. Kaiser väitti olleensa osa Independienten joukkuetta, joka voitti sekä vuoden 1984 Copa Libertadoresin että vuoden 1984 Intercontinental Cupin. Kaiser on sanonut toisinaan olevansa argentiinalainen pelaaja Carlos Enrique, joka oli aidosti osa Independienten joukkuetta vuonna 1984.
Bangu Atlético Clubessa ja Ranskassa pelaaminen (1985–1987) Vuosina 1985–1986 Kaiser pelasi Bangu Atlético Clubessa. Vuonna 1986 Kaiser muutti väitetysti Eurooppaan ja liittyi silloin Ligue 2:ssa pelaavaan Gazélec Ajaccioon, jossa hänen ystävänsä pelasi. Gazélec Ajaccion esittelytilaisuudessa seura järjesti harjoitukset seuran fanien kanssa. Peläten jäävänsä kiinni hänen todellisista taidoistaan, Kaiser laukoi tarkoituksellisesti kaikki pallot yleisölle ja tervehti heitä sekä suukotteli hänen paidassa olevaa seuran merkkiä.Smyth 2021, s. 14–245
Kaiser ei koskaan pelannut tässäkään seurassa virallista ottelua, ja hän palasi Brasiliaan jo seuraavana vuonna. Vaikka Kaiser ei pelannut seurassa yhtään ottelua, Kaiseriin ystävystynyt toimittaja kirjoitti hänestä lehteen artikkelin, jossa väitettiin, että Kaiser oli pelannut Gazélec Ajaccionissa kahdeksan kautta ja että hän oli joukkueen paras maalintekijä. Pelatessaan Ranskassa Kaiser valehteli ymmärtävänsä ja osaavansa puhua sujuvasti ranskaa.
Kaiserin ystävä, Fabio ”Fabinho” Barros, joka pelasi urallaan Gazélec Ajaccionissa neljä vuotta, on väittänyt kuitenkin, että Kaiser ei ikinä pelannut Gazélec Ajaccionissa tai edes koskaan käynyt seuran kotikaupungissa Ajacciossa, Korsikan saarella. Barros on kertonut, että seurassa pelaamisen sijaan he ottivat valokuvia Kaiserista Gazélec Ajaccion pelipaita yllään, jonka Barros oli antanut hänelle lahjaksi. Barros on kertonut, että Kaiser käytti myöhemmin näitä valokuvia sekä väärennettyä pelaajakorttia ”todisteena” jalkapallo ajastaan Ranskassa.
Paluu Brasiliaan ja lähin tilanne joutua kentälle pelaamaan (1987–1988) Palattuaan Brasiliaan Kaiser pelasi vuosina 1987–1988 jälleen Flamengossa. Tämän jälkeen Kaiser palasi vuonna 1988 Bangu Atlético Clubeen, jossa hän valehteli olevansa loukkaantunut, ettei hän joutuisi pelaamaan. Kaiserin mukaan seuran pääsponsori ja -tukija Castor de Andrade kyllästyi kuitenkin katsomaan Kaiseria vain harjoittelemassa. Erään ottelun aikana Coritiballea vastaan Castor käski joukkueen valmentajaa Moisésisia pelauttamaan Kaiseria, koska joukkue oli häviöllä 2–0.
Kaiserin omien sanojensa mukaan kun häntä lähetettiin lämmittelemään, hän näki vastapuolen joukkueen kannattajaryhmän huutavan pelaajille solvauksia ja alkoi tapella heidän kanssaan, mistä hän sai välittömästi punaisen kortin osallistumatta edes varsinaiseen otteluun. Ottelun jälkeen Kaiser valehteli Andradelle, että kannattajat kutsuivat häntä varkaaksi ja ”pitkätukkaiseksi homoksi”. Kaiserille annettiin hänen itsensä mukaan anteeksi ja hän sai seuralta kuuden kuukauden jatkosopimuksen.
Kaiserin kertoman tilanteen aiteutta on kuitenkin epäilty. Tribuna Expresson tekemän tutkimuksen mukaan yksinkertainen tiedonhaku netistä kuitenkin paljastaa, ettei Kaiserin kuvailemaa tilannetta ikinä tapahtunut. Kaiser väittää, että tappelu tapahtui ottelussa, jonka Bangu oli häviämässä Coritiballe 2–0. Expresson tutkimuksien mukaan kuitenkaan koko 1980-luvun ajan Coritiba pääsi kahden maalin johtoon vain kerran, vuonna 1986 Copa Libertadoressa. Kaiser on kuitenkin kertonut, että hän on pelannut Bangu Atlético Clubessa vuonna 1988. Lisäksi Kaiser väittää, että Bangun valmentajana toimi Moisés, vaikka silloin seuran valmentajana toimi Paulo César Carpegiani.
Viimeiset vuodet (1988–1994) Kaiser pelasi Bangu Atlético Clubenin jälkeen Fluminensessa vuosina 1988–1989. Seurassa hän käytti tutun loukkaantumishuijauksensa ohella myös leikkimatkapuhelintaan teeskennelläkseen hylkäävänsä muiden seurojen tarjouksia ja hän väitti olevansa onnellinen seurassa. Kaiser jäi lopulta kiinni, kun apuvalmentaja huomasi, että hän ei oikeasti keskustelut muiden seurojen kanssa. Fluminensen jälkeen Kaiser liittyi vuonna 1989 Vasco da Gamaan, jossa hänen tehtävä oli ensisijaisesti auttaa joukkuetoveria voittamaan alkoholiongelma, koska Kaiser ei juonut alkoholia ja hänellä oli yleisesti maine hyvänä ihmisenä.
Vasco da Gamassa vietetyn lyhyen ajan jälkeen Kaiser liittyi Yhdysvalloissa silloin Yhdysvaltain neljänneksi korkeimmalla sarjatasolla United States Interregional Soccer Leaguessa pelaavaan El Paso Sixshootersiin. Hän pelasi seurassa lopulta vuosina 1989–1990. El Paso Sixshootersissa vietetyn ajan jälkeen Kaiser palasi pelaamaan Brasiliaan Rio de Janeirolaiseen America Football Club -joukkueeseen. Hän pelasi joukkueessa lopulta vuosina 1990–1991.Smyth 2021, s. 224–334
Vuosien aikana Kaiserille oli tullut yhä vaikeammaksi saada sopimuksia jalkapalloseurojen kanssa. Kaiser pelasi jälleen kerran Botafogossa vuosina 1991–1992. Hän oli pelannut seurassa jo aikaisemmin, ensimmäisen kerran jo hänen junioriurallaan. Viimeiseksi seurakseen Kaiser pelasi Camaquãssa sijaitsevassa Guarany Futebol Clubessa vuosina 1992–1994. Brasilialainen jalkapalloilija Alexandre Torres on kertonut, että Kaiser loi yleensä joukkueessa hauskan, iloisen ja kevyen tunnelman jonka takia hänestä tuli pidetty ja hauska pelaaja muiden pelaajien keskuudessa.
Huijauskeinot ja muut taktiikat