Väinö Henrik Pekkola (27. marraskuuta 1880 Pornainen – 12. heinäkuuta 1953 Yläne) oli suomalainen luonnontutkija ja Turun yliopiston preparaattori.Ylioppilasmatrikkeli 1902, matrikkelinumero 2799150 vuotta, Uusi Suomi, 28.11.1930, nro 322, s. 2, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 25.08.202550-vuotias. Väinö Pekkola, Uusi Aura, 27.11.1930, nro 322, s. 5, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 25.08.2025
Väinä Pekkolan vanhemmat olivat kansakoulunopettajat Henrik Johan Pekkola ja Anna Maria Sparvin. Pekkola kävi Jyväskylän lyseota 7 luokkaa ja lähti sitten merille, mutta palasi sitten takaisin Jyväskylään ja suoritti yksityisoppilaana ylioppilastutkinnon vuonna 1902.
Pekkola harjoitti muutamia vuosia luonnontieteellisiä opintoja Helsingin yliopistossa ja lähti sitten laajalle tutkimusmatkalle Egyptiin päätyen viimein Khartumiin Niilin varrelle, jossa hän työskenteli lähes kahdeksan vuotta Sudanin tieteellisen instituutin palveluksessa etupäässä ihmis- ja eläinloisten tutkijana. Tämän työn tuloksiin kuului muun muassa Turun yliopistolle lunastettu 5 000 preparaatin kokoelma. joka sisälsi kaikki tärkeimmät troopillisissa seuduissa ihmisiä ja eläimiä rasittavat tautien aiheuttajat. Näiltä vuosilta olivat peräisin myös ne runsaat ja monipuoliset Pekkolan nisäkäs-, lintu-, matelija-, kala- ja hyönteiskokoelmat, jotka sittemmin hajaantuivat eri yliopistojen ja oppikoulujen kokoelmiin. Lähdettyään kotimatkalle Sudanista Pekkola joutui ensimmäisen maailmansodan aiheuttamien passivaikeuksien tähden viettämään pidemmän aikaa Kairossa. Kun kotiinpääsy näytti lykkäytyvän epämääräiseen tulevaisuuteen, hän otti kersantin arvolla ja luutnantin paikalla laboraattorin toimen Palestinan rintamalla toimineessa kenttälaboratoriossa ja hän tuli näin ottaneeksi osaa ympärysvaltojen Palestinan sotaretkeen. Suomeen palattuaan Pekkola otti toimintansa aloittaneessa Turun yliopistossa vastaan vuonna 1922 yliopiston preparaattorin toimen.
Göteborgin museossa on Pekkolan käärme-, lintu- ja kalakokoelma. Turun yliopiston eläintieteellisissä kokoelmissa on Pekkolan kerääminä 160 afrikkalaista lintua, 200 Niilin kalaa ja noin 3 000 hyönteistä sekä joukko nisäkkäitä, matelijoita ja sammakkoeläimiä. Afrikan matkastaan Pekkola julkaisi matkakirjan Kairosta Niilin latvoille (WSOY 1921).
Väinö Pekkola oli naimisissa vuodesta 1926 Leena Heikuran kanssa. Väinö Pekkolan veli oli kirjailija ja jääkärikapteeni Sulo-Weikko Pekkola ja sisar opettaja ja kirjailija Helmi Pekkola.
Julkaisuja Kairosta Niilin latvoille. WSOY 1921 Rusakon ja tavallisen jäniksen sekasikiöstä (Lepus Europaeus Pall. L. x Timidus L.) Lounais-Suomessa. Turun yliopiston julkaisuja, Sarja A, VI, 8. Turku 1938
Lähteet
Aiheesta muualla Suomalainen tutkija Sudanista. Kahdeksan vuotta Afrikassa ollut suomalainen kuvaa kokemuksiaan. Arabialaisten keskuudessa englantilaisvastaisia virtauksia, vaikkakaan kapinoita ei ole sattunut, Uusi Suomi, 05.08.1920, nro 177, s. 1, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot Yliopistomme eläintieteelliset kokoelmat odottavat metsämiestemme ja muidenkin myötämielisyyttä, Uusi Aura, 07.03.1926, nro 65, s. 5, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot Luonnon ihmeitä kuvastelee Turun Yliopiston eläintieteellinen museo vaikuttavasti. Rikassisältöinen aarteisto, jossa pelkkien hyönteisten yksilömäärä on 250,000—300,000, Turun Sanomat, 10.02.1935, nro 39, s. 5, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot Turun yliopiston eläintieteellisen laitoksen aarteisiin kuuluvat m. m. ainoat Suomessa tavatut rusakon ja suomalaisen jäniksen sekasikiöt. Uudet ihastuttavat linturyhmät täydentävät museon moninaisia kokoelmia. Haastatteluhetki yliopiston preparaattorin Wäinö Pekkolan työhuoneessa, Uusi Aura, 30.09.1937, nro 263, s. 1, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot Jäniksen ja rusakon sekasikiöitä tavattu neljä Turun ympäristöltä. Tärkeimmät sekasikiö-ominaisuudet huomataan vasta luustossa, Uusi Aura, 16.04.1939, nro 101, s. 5, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot Wäinö Pekkola : Rusakon ja tavallisen jäniksen sekasikiöstä Lounais-Suomessa, Metsästys ja kalastus, 01.10.1939, nro 10, s. 3, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Luokka:Suomalaiset eläintieteilijät Luokka:Suomalaiset kirjailijat Luokka:Vuonna 1880 syntyneet Luokka:Vuonna 1953 kuolleet