Ruotsin kulttuurikaanon () on luettelo 109 perinteisestä ruotsalaista kulttuuria määrittävästä kohteesta muun muassa kirjallisuuden, musiikin, keksintöjen ja historiallisten lakien joukossa. Sen laatiminen kirjattiin Kristerssonin hallituksen hallitusohjelmaan, ja Lars Trädgårdhin johtama komitea luovutti mietintönsä 2. syyskuuta 2025 kulttuuriministeri Parisa Liljestrandille. Ehtona kulttuurikaanoniin valitsemiselle oli, että kohteet ovat vähintään 50 vuotta vanhoja.
Hallituksen mukaan tarkoituksena on helpottaa ruotsalaisen kulttuurin omaksumista ja vahvistaa demokraattisia arvoja. Kulttuurikaanonin laatimista kuitenkin myös arvosteltiin. Länsipohjalaisten ja ruotsinsuomalaisten järjestöt kritisoivat sitä, että vähemmistöjä ei otettu riittävästi mukaan selvitystyöhön. Tutkijoita edustavan ammattiliiton puheenjohtaja kritisoi päätöstä käyttää rajallisia varoja kulttuurikaanonin laatimiseen. Ruotsin akatemia kieltäytyi osallistumasta kulttuurikaanonin laatimiseen. Akatemian sihteeri Mats Malm totesi kaanonin laatimisen olevan vallankäyttöä, joka ei kuulu akatemian tehtäviin.
Kulttuurikaanonissa on mukana suomenruotsalaisen Edith Södergranin runo ”Triumf att finnas till...”. Kohteet pienoiskuva|Peppi Pitkätossu Inger Nilssonin näyttelemänä. pienoiskuva|Lasse Lucidor pienoiskuva|Richard Bergh – Nordisk sommarkväll pienoiskuva|Evert Taube pienoiskuva|Ingmar Bergman pienoiskuva|Neiti Julie pienoiskuva|Pyhä Birgitta pienoiskuva|Jokaisenoikeudet pienoiskuva|Vadstenan luostari pienoiskuva|Strykjärnet, tunnettu teollisuusrakennus Norrköpingissä pienoiskuva|Svenska Akademiens ordbok pienoiskuva|Vaasahiihto Kertomakirjallisuus C. J. L. Almqvist – Det går an (1839, suom. Käy laatuun) August Strindberg – Giftas (1884, suom. Naimakauppoja) Selma Lagerlöf – Gösta Berlingin taru (1891) Johan Turi – Muitalus sámiid birra (1910, suom. Kertomus saamelaisista) Karin Boye – Kallokaiini (1940) Astrid Lindgren – Peppi Pitkätossu (1945) Vilhelm Moberg – Maastamuuttajat (1949) Katarina Taikon – Katitzi (1969) Maj Sjöwall ja Per Wahlöö – Den vedervärdige mannen från Säffle (1971, suom. Komisario Beck tähtäimessä)
Runous Lasse Lucidor – Skulle jag sörja då vore jag tokot Carl Michael Bellman – Drick ur ditt glas (Fredmanin 30. epistola) Anna Maria Lenngren – Några ord till min kära dotter, i fall jag hade någon (1798) Erik Johan Stagnelius – Vän, i förödelsens stund Edith Södergran – Triumf att finnas till... (teoksesta Septemberlyran, 1918) Pär Lagerkvist – Det är vackrast när det skymmer (teoksesta Kaos, 1919) Nils Ferlin – Stjärnorna kvittar det lika (teoksesta En döddansares visor, 1930) Gunnar Ekelöf – Eufori (1941) Tomas Tranströmer – Den halvfärdiga himlen (1962) Sonja Åkesson – Äktenskapsfrågan I–II (teoksesta Husfrid, 1963) Kuvataide, arkkitehtuuri ja muotoilu Albertus Pictor – Härkebergan kirkon kalkkimaalaukset, Enköping (1480-luku) Gripsholmin linna muotokuvakokoelmineen, Strängnäs David Klöcker Ehrenstrahlin omakuva Självporträtt med allegorier (1691) Tukholman kuninkaallinen linna (Nicodemus Tessin nuorempi ja Carl Hårleman, 1700-luku) Richard Bergh – Nordisk sommarkväll (1900) Carl Larssonin ja Karin Larssonin taiteilijakoti Lilla Hyttnäs, Falun Hilma af Klint – Målningarna till templet (1905–1915) Elsa Beskow – Tomtebobarnen (1910, suom. Tonttulan lapset) Tukholman kaupungintalo (Ragnar Östberg, 1923) Öyvind Fahlström – Sitting... Six months later, version A (1962) Musiikki Johan Helmich Roman – ”Drottningholmsmusiken” (1744) Alice Tegnér – Sjung med oss, Mamma! (1892) Hugo Alfvén – ”Midsommarvaka” (1903) Kolme äänitettä pelimanni Hjort Anders Olssonilta Lars Sikku ja Frida Johansson – ”Flyttningssång” ja ”Till kåtan och hemmet” Evert Taube – Calle Schewens vals (1931) ja Möte i monsunen (1935) Lars-Erik Larsson – ”Förklädd gud” (1940) Karl-Birger Blomdahl – Aniara-ooppera (1959) Jan Johansson – Jazz på svenska (1963) Allan Pettersson – ”7. sinfonia” (1967) Teatteri ja elokuva Drottningholmin linnateatteri (Carl Fredrik Adelcrantz, 1766) Frida Stéenhoff – Lejonets unge Sundsvallin teatterissa (1897) August Strindberg – Uninäytelmä (1902) Victor Sjöström – Ajomies (1921) Karl Gerhard – Den ökända hästen från Troja (revyystä Gullregn, 1940) Birgit Cullberg – Neiti Julie -baletti (1950) Ingmar Bergman – Seitsemäs sinetti (1957) Stefan Jarl – Dom kallar oss mods (1968) Nils Poppe – Fars lille påg (Franz Arnoldin ja Ernst Bachin saksalaisen näytelmän pohjalta) Suzanne Osten ja Per Lysander – Medeas barn Opetus- ja tietokirjallisuus Pyhän Birgitan ilmestykset (1492) Olaus Magnus – Pohjoisten kansojen historia (1555) Kristiinan omaelämäkerta Carl von Linné – Flora Lapponica (1737) Emanuel Swedenborg – Drömboken (1744) Viktor Rydberg – Fädernas gudasaga (1898) Carl Grimberg – Svenska folkets underbara öden (1913–1939) Ellen Key – Barnets århundrade (1900, suom. Tulevaisuuden kasvatus) Alva Myrdal ja Gunnar Myrdal – Kris i befolkningsfrågan (1934, suom. Väestökysymyksen kriisi) Dag Hammarskjöld – Vägmärken (1963, suom. Kiinnekohtia) Laki ja oikeus Maunu Eerikinpojan maanlaki (1350) Vuoden 1734 laki Painovapausasetus (1766) Julkisuusperiaate Vuoden 1809 hallitusmuoto Oikeudenkäyntikaari (1948) Euroopan ihmisoikeussopimus (1950) Rikoskaari (1965) Vuoden 1974 hallitusmuoto Jokaisenoikeudet Uskonto Husabyn kirkko (1000-luku) Vadstenan luostari (1384) Horologium Mirabile Lundense (1423) Christiern Pedersen – Malmön virsikirja (1528) Kustaa Vaasan Raamattu (1541) Konventikkeliplakaatti (1726) Marstrandin synagoga (1782) Carl Boberg – ”O store Gud” (1885) Naispappeus (1958) Ingmar Bergman – Talven valoa (1963) Talous Falunin kuparikaivos (1400-luku) Ruotsin keskuspankki (1668) Isojako (1749) Elinkeinovapaus (Johan August Gripenstedt, 1864) Norrköpingin teollisuuskeskittymä (1800-luvun loppu) Harsprångetin vesivoimala Luulajanjoessa (1900) Kansaneläke (1913) Saltsjöbadin sopimus (1938) Älmhultin Ikea (Ingvar Kamprad, 1958) Aviopuolisoiden erillisverotus (1971) Keksinnöt Mårten Triewaldin höyrykone (1728) Carl von Linné – Systema Naturae (1735) Tabellverket (Pehr Wargentin, 1756) Kaakeliuuni (Fabian Wrede ja Carl Johan Cronstedt, 1767) Oikeusasiamies (1809) Götan kanava (Baltzar von Platen, 1832) Nobelin palkinto (Alfred Nobel, 1901) Kuulalaakeri (Sven Wingquist, 1906) Saab 37 Viggen (1967) Isyysvapaa (1974) Julkinen valta ja kansallinen kulttuuri Uppsalan yliopiston Gustavianum-rakennus (1620-luku) Vuoden 1634 hallitusmuoto (Axel Oxenstierna) Lappikodisilli (1751) Svenska Akademiens ordbok (1786) Fredrik Ferdinand Carlson – Läsebok för folkskolan (Norstedts, 1868) Ruotsin valtiopäivätalo (Helgo Zettervall ja Aron Johansson, 1905) Brunnsvikin kansanopisto (1906) Vaasahiihto (1922) Per Albin Hanssonin kansankotipuhe (1928) Sveriges Radion pääkonttori (Erik Ahnborg ja Sune Lindström, 1962)
Lähteet
Katso myös Tanskan kulttuurikaanon Aiheesta muualla Kulttuurikaanonkomitean mietintö Kulttuurikaanon-hankkeen kotisivu, joka sisältää tiedot hankkeesta ja muun muassa lähetetyt ehdotukset.
*