Nepalin mielenosoitukset olivat korruption ja nepotismin vastaiset mielenosoitukset, jotka alkoivat 8. syyskuuta 2025 samanaikaisesti lähes koko maassa Koska mielenosoittajat ovat pääsääntöisesti edustaneet nuorempaa polvea, mielenosoituksia on kutsuttu myös Z-sukupolven mielenosoituksiksi. Mielenosoitukset kestivät syyskuun 13. päivään, jolloin ne rauhoittuivat uuden pääministerin nimityksen jälkeen.
Taustaa Nepal on ollut tasavalta vuodesta 2008, jolloin maa luopui monarkiasta. Tyytymättömyys epävakaaseen ja korruptoituneeseen poliittiseen järjestelmään on ollut laajaa. Myös Nepalin taloudellinen tilanne on heikentynyt viime vuosina. Inflaatio on ollut voimakasta, ja elintarvikkeiden sekä polttoaineen hinnat ovat nousseet.
Noin joka viides nepalilaisnuori on työtön ja moni on muuttanut pois maasta paremman tulevaisuuden toivossa. Ulkomailla työskentelevien nepalilaisten rahalähetykset ovat muodostaneet lähes neljänneksen maan bruttokansantuotteesta.
Maassa oli nähty laajoja mielenosoituksia jo aiemmin vuonna 2025. Keväällä nepalilaiset opettajat osoittivat mieltään liki kuukauden ajan ja vaativat opetusta koskevan lain etenemistä. Maaliskussa monarkistit olivat vaatineet mielenosoituksissaan hindumonarkian palauttamista. Monarkistien mielenosoituksissa kuoli kaksi ihmistä.
Tapahtumat Mielenosoitukset saivat sytykkeensä 8. syyskuuta 2025 poliisiväkivallasta. Poliisin voimankäytön seurauksensa 19 ihmistä menetti henkensä ja satoja loukkaantui.
Mielenosoituksia lietsoi Nepalin viranomaisten päätös estää pääsy lähes kaikille sosiaalisen median sivustoille. Mielenosoittajien mielestä kielto oli hallituksen keino hiljentää korruptiota ja nepotismia vastustavat kansalaiset. Mielenosoitukset olivat erityisen näkyviä Katmandussa, mutta ne levisivät myös muihin kaupunkeihin.
Mielenosoituksilla ei ollut keskitettyä johtoa, mutta useat nuorista koostuvat kollektiivit mobilisoivat mielenosoittajia jakamalla tietoa sosiaalisessa mediassa. Mielenosoittajilla oli kaksi päävaatimusta: sosiaalisen median rajoitusten poistaminen ja virkamiesten korruptoituneiden käytäntöjen lopettaminen.
Hallituksen kriisikokouksen jälkeen sosiaalisen medioiden esto päätettiin purkaa 9. syyskuuta. Tällöin pääministeri Khadga Prasad Oli erosi. Samana päivänä mielenosoittajat polttivat Katmandussa sijaitsevan Nepalin parlamenttitalon maan tasalle ja juhlivat tulipalon ympärillä.
Olin tilalle tuli 12. syyskuuta väliaikaiseksi pääministeriksi Sushila Karki. Yhdeksi väliaikaishallinnon johtohahmoksi nousi myös entinen valtion sähkönjakelun johtaja Kulman Ghising.
Mielenosoituksissa kuoli kaikkiaan 72 ihmistä. Loukkaantuneita oli yli 2 000. 12. syyskuuta kuolleiden määrä oli ollut ainakin 51:een. Tähän lukuun sisältyy ainakin 21 mielenosoittajaa ja 3 poliisia. Lisäksi 12 500 vankia karkasi vankiloista ympäri maan. Entisen pääministeri Jhala Nath Khanalin vaimon, Rabi Lakshmi Chitrakarin, on mediassa laajalti väitetty kuolleen mielenosoituksissa. Todellisuudessa hänet vietiin sairaalaan palovammojen vuoksi, ja syyskuun 17. päivä hänen on raportoitu olevan toipumassa.
Ulkonaliikkumiskiellot peruttiin 13. syyskuuta, kun mielenosoitukset olivat laantuneet ympäri maata.
Väliaikainen pääministeri Karki on muun muassa ilmoittanut, että kuolleiden mielenosoittajien perheille maksetaan rahallisia korvauksia. Nepalin ylimääräiset yleisvaalit on määrä pitää maaliskuussa 2026. Mielenosoitusten johtohahmo Sudan Gurung on ilmoittanut asettuvansa ehdolle.
Lähteet
Luokka:Vuoden 2025 mielenosoitukset ja levottomuudet Luokka:Nepalin historia