pienoiskuva|Carl Eneas Sjöstrand kuvasi turkulaisen Henrik Gabriel Porthanin patsaan (1864) jalustan sivureliefiin Aura-neidon, joka on vasemmanpuoleisen reliefin oikeanpuoleinen hahmo.
Aura-neito tai lyhyemmin Aura oli Suomen varhaisin henkilöitymä 1800-luvun alkupuolelta ja Suomi-neidon esimuoto. Aura-neitoa pidettiin koko Suomen henkilöitymänä etenkin Ruotsissa ja muissa Skandinavian maissa, joissa hänet rinnastettiin muiden Pohjoismaiden naispuolisiin henkilöitymiin. Suomessa Aura yhdistettiin lähinnä vain Turkuun.
Aura-neito sai nimensä Turun halki virtaavasta Aurajoesta. Hahmon takana on Aurajoen jokijumaluus, jota vaalittiin antiikin jokijumaluuksien pohjalta Turun akatemian piirissä. Seppelöidyn neidon hahmossa tämä jokijumaluus kuvattiin Henrik Gabriel Porthanin puheen sisältävässä vihkosessa vuodelta 1782.
Ruotsin kirjallisuuteen Auran toi runoilija Bengt Lidner runossaan "Ode till finske soldaten" vuodelta 1788. Siinä hän käyttää Turun porvaristosta nimitystä ”Du Auras Folk”, ’sinä Auran väki’. Lidnerin vaikutuksesta ruotsalainen Per Henrik Ling julkaisi vuonna 1810 poliittisen runon "Gylfe", jossa hän kuvaa Venäjän Ruotsilta ryöstämää Suomea Aura-morsiamena ja Ruotsia Gylfe-kuninkaana. Runoteos sai Ruotsissa paljon julkisuutta ja teki Aurasta siellä koko Suomen henkilöitymän. Suomea kutsuttiin Ruotsin lehdistössä jopa ”Auran maaksi”, ja runoilijat kirjoittivat ”Auran rannoista” Suomen rantoihin viitatessaan. Myös Ruotsissa tuolloin oleskelleet suomalaiset alkoivat käyttää nimitystä.
Suomessa Auraa pidettiin Ruotsista poiketen vain turkulaisena henkilöitymänä. Aura-neito kuvattiin esimerkiksi vuonna 1812 julkaistun Turun akatemian muistomitalin takapuolella lyyran kanssa sekä vuosina 1817–1818 julkaistussa Aura-kalenterissa.
Runotar Aura alkoi Suomessa unohtua, kun yliopisto siirrettiin Turusta Helsinkiin. Ruotsissa Aura väistyi Suomen henkilöitymänä 1800-luvun lopulla. Hänet korvasi Suomen henkilöitymänä Suomi-neito, jossa on paljon Auran piirteitä.
Lähteet
Luokka:Kansallishenkilöitymät Luokka:Suomen kansallissymbolit Luokka:Turun historia