Etelä-Amerikan metsät ovat maa-alueita Etelä-Amerikassa, joita hallitsevat usean metrin korkuiset puuvartiset kasvit.
Vuonna 2020 Amazonin alueella oli 779 miljoonaa hehtaaria ja muualla Etelä-Amerikassa 65 miljoonaa hehtaaria metsää FAO:n maailmanlaajuisen metsävarojen arvioinnin mukaan.
Metsätyypit
Etelä-Amerikan metsät voidaan jakaa lukuisiin eri ekoalueisiin. Laajimmalle levinnet metsätyypit ovat trooppinen sademetsä, trooppinen koskea lehtimetsä, trooppinen vuoristokasvillisuus, trooppinen kuiva metsä ja subtrooppinen kostea metsä.
Amazonin alue on maailman suurin trooppisen sademetsän alue. Amazonin ja Tyynenmeren metsien pinta-ala on yli neljä miljoonaa neliökilometriä. Tällä laajalla alueella voidaan erottaa ainakin 10–20 erilaista kasvillisuustyyppiä, jotka vaihtelevat useista tiheiden kosteiden ikivihreiden metsien yhdistelmistä mangrovemetsiin ja tulvaniittyihin. Amazonin altaan sydämessä ja länsirannikolla sataa valtavia määriä (yli 3 000 mm, jopa 8 000 mm). Muualla sademäärä on 1 000–3 000 mm, ja talvella on usein lyhyt kuiva jakso. Yleisin sademetsätyyppi kasvaa jonkin verran kuivemmissa oloissa Amazonin altaalla ja Keskisen Andien itäisillä juurella. Se on monikerroksinen metsä, joka voi olla jopa 40 metriä korkea. Useimmat puulajit ovat ikivihreitä, mutta lyhyen kuivan kauden aikana lehtien määrä vähenee huomattavasti. Tärkeimmät heimot ovat bignoniakasvit, malvakasvit, tyräkkikasvit ja mulperikasvit.
Trooppista kuivaa metsää edustavat Brasilian caatinga ja Argentiinan chaco.
Andeilla kasvavien vuoristometsien tyyppiä määrittävät kaksi päätekijää: sademäärä ja korkeudesta riippuva lämpötila. Puuraja on 3200–3800 metrissä. Kuivimpien osien metsiä kutsutaan piikkimetsiksi.
Subtrooppista kosteaa metsää kasvaa lähinnä Atlantin rannikolla, Brasilian eteläosissa, Argentiinassa ja Uruguayssa.
Metsätalous Etelä-Amerikka on yksi maailman johtavista alueista istutusmetsätaloudessa. Sen osuus maailman selluntuotannosta on noin 31 prosenttia. Aktiivisimpia maita ovat Brasilia, Uruguay, Chile ja Paraguay. Chilessä on ollut pitkään myös sahateollisuutta.
Metsäkato Etelä-Amerikan metsäkato johtuu pääosin kaupallisesta maanviljelystä ja erityisesti soijan viljelystä ja lihakarjan kasvatuksesta.
Lähteet
*