Suomen tie- ja vesirakennustyöläisten liitto oli vuosina 1906–1925 toiminut tie-, rata-, satama- ja kanavatyömailla työskennelleiden ammattiliitto, joka kuului Suomen Ammattijärjestöön. Liittoon oli järjestäytynyt noin 1 000–1 500 työläistä. Vuonna 1925 liitto yhdistyi Suomen Rakennustyöväen Liittoon.

Liittoon järjestäytyneet olivat valtion työntekijöitä, joiden asema työmarkkinoilla oli heikko. Alalla oli paljon määräaikaisia työsuhteita ja työttömyyttä. Työt tietyllä paikkakunnalla loppuivat yleensä projektien valmistuttua.Ala-Kapee 1982, s. 187. Ammattiosastot olivat usein lyhytikäisiä. Myös liittotoimikunta vaihtoi paikkakuntaa usein toisin kuin muut SAJ:n liitot, joilla oli pysyvä kotipaikka.

Liiton kotipaikaksi valittiin Joensuu vuonna 1907. Vuoden 1909 liittokokouksessa toimikunta päätettiin siirtää Seinäjoelle, kun ratatyöt alkavat. Vuonna 1910 liittotoimikunta päätettiin pitää Seinäjoella niin kauan, kun jäseniä on paikkakunnalla tarpeeksi. Joulukuussa 1911 toimikunnan kotipaikaksi vaihtui Savonlinna ja syksyllä 1913 Hiitola. Myöhemmin kotipaikka oli Iisalmi.Yhdistysrekisteri: Suomen tie- ja vesirakennustyöläisten liitto Patentti- ja rekisterihallitus, luettu 22.11.2025

Perustamisvuonna järjestöön liittyi 1 416 työläistä ja se oli SAJ:n kuudenneksi suurin liitto. Jäsenmäärä laski seuraavina vuosina ja alitti 1 000 vuonna 1909. Jatkossa jäsenluku vaihteli välillä 1 000–1 500, paitsi vuonna 1917, jolloin alan järjestäytyminen kasvoi nopeasti muiden liittojen tavoin ja jäseniä oli 3 729.Ala-Kapee & Valkonen 1982, s. 792–795.

Kivityöntekijöitä kuului TVL:n ohella Suomen Kivityöntekijäin Liittoon.

Historia Liitto aloitti toimintansa loppuvuonna 1906Ala-Kapee 1982, s. 171. Punkaharjulla pidetyssä edustajakokouksessa. Ensimmäiset osastot aloittivat toimintansa Savonlinnassa ja Ylivieskassa. Liitto järjesti ylimääräisen edustajakokouksen huhtikuussa 1907 Tampereella, liittyi SAJ:hin heinäkuussa ja piti varsinaisen liittokokouksen elokuussa Joensuussa. Vuonna 1908 liittoon kuului 28 osastoa.

Liitto omisti Jakokosken työväentalon, joka päätetiin myydä vuonna 1910. Senaatti vahvisti liiton sairausapurahaston säännöt lokakuussa 1911. Liiton puheenjohtaja kivityömies Kalle Elo kuoli Savonlinnan-Pieksämäen radanrakennustyömaalla helmikuussa 1912, kun kivenlohkare putosi hänen päälleen poraustöiden yhteydessä. Loppuvuonna 1912 alalla oli liiton keräämän tilaston mukaan 798 työtöntä.

Viipurin läänin maaherra vapautti liiton omaisuuden myymis- ja hukkaamiskiellon alaisuudesta helmikuussa 1919. Huhtikuussa 1919 liitto piti ylimääräisen edustajakokouksen Iisalmessa. Kokous päätti alkaa maksaa avustuksia jäsenten perheille, joiden huoltaja oli sisällissodan seurauksena teloitettu, kaatunut tai vankileirillä. Päätös kuulumisesta SDP:hen purettiin.

Etsivä keskuspoliisi vangitsi liiton puheenjohtaja Kalle Toppisen kesällä 1923. Liittotoimikunta piti toimenpidettä poliittisena vainona ja lähetti asiasta vastalauseen sisäasiainministerille.

Vuonna 1924 SAJ:n rakennusala koottiin teollisuusliittoperiaatteen mukaisesti Suomen Rakennustyöväen Liittoon, johon liittyivät perustettaessa Suomen Maalarintyöntekijäin Liitto, Suomen Kivityöntekijäin Liitto, Suomen Puutyöntekijäin Liiton kirvesmiehet ja rakennuspuusepät sekä Suomen Saha-, Kuljetus- ja Sekatyöväen Liittoon kuuluneet rakennusaputyöläiset ja rakennusaineteollisuuden työntekijät.Valkonen 1982, s. 701. Tie- ja vesirakennustyöläisten liiton edustajakokous päätti yhdistymisestä rakennustyöväen liittoon Iisalmen työväentalolla kesäkuussa 1925. Fuusio toteutui syksyllä, jolloin SRL:ään siirtyi 922 työläistä sekä liiton 80 000 markan omaisuus.

Osastot

1 Hali (Pielisjärvi) 1 Näpinlahti (191x–1917) 2 Savonlinna 2 Seinäjoki 2 Aholahti 2 Haapakoski 3 Mutala 3 Kaarlahti 4 Raivattalan rautatierakennustyöläisten ao. (Hiitola) 5 Vuonislahti 5 Teuva (19xx–1911) 5 Joroinen 5 Haapakylä 6 Perälä (Teuva) 6 Huopalahti (Fredriksberg) 7 Harja (Kauhajoki) 7 Pieksämäki (1911–19xx) 7 Hiekkamäki (Mietoinen) (19xx–1920) 7 Liete (Suolahti) (192x–192x) 8 Nurmes 8 Savonlinna (1911–1913) 9 Rahkee (190x-1909) 9 Ilmajoki 9 Koskenkorva 9 Venetmäki (Pieksämäki) (1913–191x) 9 Kintaus (1917–1920) 10 Uimaharju 10 Veijola (Hiitola) 11 Myrsky (19xx–1912) 11 Jyväskylä (1913–19xx) 12 Lanepudas (190x–1909) 12 Metsälahti (Laukaa) (1914–19xx) 13 Nuija (Kaakamo) 13 Laurila 13 Lievestuore (1913–19xx) 14 Tervola (190x–1909) 14 Kristiina (1909–1914) 15 Kaltimo 15 Anttila 16 Aro (Kauhajoki) 16 Leppälahti (Leppävesi) (1913–19xx) 17 Kaskinen 18 Muurala 18 Kallislahti (1911–19xx) 18 Maavesi (191x–1913) 18 Palokki (Pieksämäki, 1913–19xx) 19 Punkaharju 19 Niemisjärvi (19xx–1916) 19 Petäjävesi (1917–19xx) 20 Kylänlahti 20 Lehtoniemi (Taipaleen kanava) 20 Varkaus (1906–192x) 21 Louepudas (Tervola) 21 Vuonislahti (1910–19xx) 21 Rättijärvi 22 Jaatila 22 Kainasto (Kauhajoki) 22 Sauvamäki 22 Asunta (1917–19xx) 23 Korkala (Rovaniemi) 23 Äystö (Teuva) 23 Kohiseva 23 Raasuli (19xx–1916) 23 Keuruu 24 Ylipaakkola (Tervola) 24 Pentikkälä (Kuolemajärvi) (1914–1916) 24 Vesanka (1917–1920) 24 Ylivieska (192x–192x) 25 Harju 25 Ristilä (Hankasalmi) (1913–19xx) 25 Matkaselkä (19xx–192x) 26 Koivisto (19xx–1917) 26 Raisio (19xx–192x) 27 Lieksa 28 Palosaari (Tervola) 28 Vääksyn kanava 28 Kaltimon kanava (19xx–1910) 28 Vesijärven kanava 28 Enso (1916–19xx) 29 Tervola 29 Raahe 30 Märäjälahti 30 Metsäkylä (Uusikirkko) (1914–191x) 30 Haitermaa (19xx–1917) 31 Jäppilä (Uusikirkko) (1914–191x) 31 Kontioleppälahti (191x–19xx) 32 Ino (Uusikirkko) (1914–1916) 32 Alatornio (191x–19xx) 33 Alakylä (Pyhäjärvi Vpl) (19xx–1917) 34 Aittojärvi (Kiuruvesi) (19xx–192x) 38 Pitkäjärvi 38 Iisalmi (1917–19xx) 39 Salmijärvi (191x–1917) 39 Kelkkala (19xx–192x) 40 Kajaani (19xx–192x) 42 Vuorimajärvi (1917–19xx) Elisenvaara Harjankylä (Kauhajoki, 7:n haaraosasto) Humaljoki (19xx–1916) Jepua Jorma Juustila (1917–19xx) Jyväskylän-Pieksämäen radanrakentajat (1913–19xx) Kalmankylä (Joroinen 1911–19xx) Kaskinen Kauranlammi Kiviniemi Kiuruvesi (1917–19xx) Koivukylä Kolkontaipale Konnanlammi Kontiolahti Kontiomäki Korhola Kotka Käkisalmi Loimola Metsolahti Mieto (Kurikka) Myllypelto Naantali (1920–192x) Noittermaa Petäjärvi Ruokolahti Saimaan kanava Salmenkylä (Pyhäjärvi) Seinäjoen-Kristiinan radan työläiset Seinäjoen Myllymäen haaraos. (1910–19xx) Siikajoki Sirsjärvi Tiukka Tuomikylä (Ilmajoki) Uusikaupunki Varistaipale (Heinävesi) Vinkkilä Vättilä (19xx–1913) Ylivesi (19xx–1914)

Puheenjohtajat Otto Vesa 190x–1908 O. Holopainen 1908–19xx M. Karvinen Kalle Elo 19xx–1912 E. Jouhikainen 1912–191x August Hynynen 1913–1914 Emil Halonen 1914–1915 F. A. Salmivuori 1915–1916; ; ; Juho Salmi 1916 Konsta Tallgren 1916–19xx Toivo Visanen 1922–192x

Sihteerit (luottamusmiehet) Severi Kurkinen 1906–1909 Santtu Vuorio 1909–1912 Oskari Ikonen 1912–1917 Akseli Lehtinen 1917–191x Emil Halonen 1919–192x Kalle Pekka Toppinen 1922–192x

Lähteet

Viitteet

Luokka:Lakkautetut suomalaiset ammattiliitot Luokka:Suomen rautatieliikenne Luokka:Suomen tieliikenne Luokka:Suomen vesiliikenne