Radiokuuluttaja on suorassa radiolähetyksessä esiintyvä puhuja, joka tiedottaa tulevista ohjelmista ja muista radiokanavan ajankohtaisista asioista varsinaisten radio-ohjelmien välillä. Hän kertoo päättyneen ja seuraavan ohjelman tiedot, äänilevyjen välissä edellisen ja seuraavan kappaleen tekijätietoja. Radiokuuluttaja ottaa puheellaan lähetyksen haltuunsa, jos se keskeytyy esimerkiksi teknisen häiriön tai muun yllättävän tapahtuman vuoksi. Kuuluttaja pyrkii siis eri tavoin varmistamaan radiolähetyksen sujuvan ja kuulijaa miellyttävän jatkuvuuden (englanniksi käytetäänkin nimitystä continuity announcer). Vastaava ammatti televisiossa on televisiokuuluttaja.
Sekä televisio- että radiokanavilla kuuluttajista ollaan paljolti luovuttu tai luopumassa. Nykyajan makuun ylikorrektisti puhuva, jopa suoraan paperista lukeva radiokuuluttaja korvataan usein vapaammin jutustelevalla radiojuontajalla, etukäteen tallennetuilla automaattikuulutuksilla tai esimerkiksi pelkällä kanavan tai ohjelman tunnussävelellä, jonka jälkeen seuraava puhuja esittelee itse itsensä ja ohjelmansa.
Radiokuuluttajat ovat olleet tavallisempia epäkaupallisessa ja vakavasävyisemmässä yleisradiotoiminnassa, kun taas kaupalliset radiokanavat ovat suosineet vapaampaa jutustelua ja muunlaisia siirtymiä ohjelmajaksosta toiseen. Kuuluttajat olivat etenkin radiotoiminnan alkuvuosikymmeninä usein anonyymejä ”yhtiön ääniä” niin, ettei heidän nimiään lähetyksissä tai ohjelmatiedoissa kerrottu, kun taas juontajatyyppiset radioäänet on nimetty ja yritetty nostaa jonkinlaisen julkisuuden henkilön asemaan kuuntelijoiden pitämiseksi kanavalla. Nykyajan radiojuontajien odotetaan olevan aktiivisia myös sosiaalisessa mediassa. Tosin ennen television valtakautta, 1920-luvulta 1950-luvulle, myös radiokuuluttajista tuli usein julkisuuden henkilöitä, ellei radioyhtiön itsensä toimesta niin viihdelehdistön esiin nostamina.
Radiokuuluttajalta on perinteisesti edellytetty kanavan lähetyskielen erittäin huoliteltua ja neutraalia puhetapaa, myös vieraiden kielten mahdollisimman oikeaa ääntämistä, ajantajua, aikataulujen hallintaa ja radioon sopivaa äänenväriä, jossa kuuluu innostus ja ystävällisyys. Helsingin Sanomat luetteli vuonna 1938 Italian radion kuuluttajakriteerit: miellyttävä ääni, selvä ääntäminen, rauhallinen ja luonnollinen äänenpaino, varmuus ja päättäväisyys, hyvä yleissivistys, taito ääntää vieraskielisiä nimiä, kirjailijoiden ja säveltäjien pääteosten tuntemus sekä tahdikkuus ja itsehillintä.
Radion alkuvuosikymmeninä 1920-luvulta alkaen esimerkiksi Britannian yleisradioyhtiön BBC:n kuuluttajilla ja muilla radioäänillä oli merkittävä asema kaikkien murrealueiden kuulijoiden totuttamisessa ”standardienglantiin” eli Lontoon alueen keski- ja yläluokkaiseen puhetapaan, josta käytetään nimitystä received pronunciation tai arkikielessä BBC English.
Kuuluttamo Kuuluttamo eli kuulutuskoppi on pieni äänieristetty radiostudio, jossa radiokuuluttaja työskentelee yksin mikrofoneineen ja tarvittavine tekstitietoineen päivän ohjelmasta. Aiemmin niitä luettiin paperilta, nyt myös tietokoneelta. Aiemmin kuuluttamon vieressä sisäikkunan takana työskenteli lähetystarkkailija, mutta 1900-luvun lopulta alkaneen digitalisoitumisen myötä siirryttiin kustannussyistä usein niin sanottuun yksinkäyttöön, jossa kuuluttaja huolehtii tietokoneohjattujen laitteiden avulla myös ulos lähtevän äänen laadusta.
Radiokuuluttajat Suomessa Radiokuuluttaja-ammattinimikettä on Suomessa käyttänyt vain Yleisradio, joka oli vuoteen 1985 maan ainoa radiotoiminnan harjoittaja. 1900-luvulla se käytti kuuluttajia kaikilla kanavillaan (yleisohjelma, rinnakkaisohjelma ja ruotsinkielinen riksradion). Kun kaupallinen ”paikallisradiotoiminta” alkoi Suomessa 1985, Ylekin joutui miettimään radiotarjontaansa ja radioilmaisua uusiksi. Ylen radiouudistus 1990 loi kolme suomenkielistä kanavaa, joista pisimpään käytti kuuluttajia Yle Radio 1, vuoteen 2025 asti.
Yleisradion alkuvuosina radiokuuluttajat myös lukivat uutisia, selostivat studion ulkopuolelta tehtäviä ulkolähetyksiä ja vastaanottivat esiintyjiä. Jos vieras myöhästyi tai peruutti tulonsa viime tingassa, kuuluttaja saattoi improvisoida pitkäänkin kertomalla vaikka omista ulkomaanmatkoistaan. Kaikki lähetykset olivat suoria, joten usein hengähdystaukoja ei juuri jäänyt.
Ennen juontaja-termin käyttöönottoa 1960-luvun loppupuolelta alkaen radiokuuluttajalla saatettiin tarkoittaa myös radio-ohjelman äänessä olevaa toimittajaa, haastattelijaa, reportteria tai radiokeskustelun vetäjää. Toinen juontajaa edeltänyt termi sekä radiossa että televisiossa oli ”spiikkeri” ().”Markku (Veijalainen), joka esiintyy elokuvan speakerina ja ’juontajana’ -- osoittautuu tässäkin tehtävässään erittäin sopivaksi;--”
Radiokuuluttajia valittaessa Yle ilmoitti asiasta työpaikkailmoituksella muun muassa Ylioppilaslehdessä. Vahvimmilla olivat kieltenopiskelijat ja musiikin harrastajat. Hakijoilta vaadittiin hyvää yleistietoa, ja pääsykokeissa piti osata lausua oikein klassisen musiikin vieraskielisiä nimiä ja termejä, kuten ooppera Gianni Schicchi.
Yleisradion radiokuuluttajia Viittein merkittyjen lähteiden lisäksi nimiä poimittu Yle Radio 1:n vuosina 2001–2011 ylläpidetystä keskusteluketjusta Kuuluttajat, johon eräät kuuluttajat ovat itsekin osallistuneet.
Timo Asikainen Jari Aula 1982–2026 Carl-Erik Creutz 1939–1976 Pertti Eerola 1973–2003 Alexis af Enehjelm 1926–1939 Lars Eriksson 1946–1972 Pentti Fagerholm 1956–1998Pentti Fagerholm on kuollut. Yle Uutiset, Kulttuuri. Yleisradio. Leif Fredriksson 1963–1968 Matti Gustafson 1963–1974 Charlotta Hagfors Maaria Holma, 1999–2025 Hellevi Härkönen 1988–2014 Lauri Itäkannas –2005 Ebba Jacobson-Lilius 1929–1948 Olli Kari Kalevi Kilpi Hilkka Koskiluoma 1940 Tuija Kurvinen, 2001–2025 Kauko Käyhkö Jalmari Laine 2018–2025
Maija-Kaarina Lehtovaara, myöhemmin Saloranta 1968–2000 Elina Lepola Asta Leppä Sirkka Liimatainen 1958–1959 Timo Lipponen, 2000-vuosikymmen Knud Möller, 1950-luvun alku? Tuomas Niemelä 2018–2025 Jari Nyman n. 2000 Veronica Ollila 1966–2001 Sirkka Osmala Lauri Paavola 1968–1993 Saara Palmgren Ritva Pelkonen 1986–2001 Heikki Puskala 2007–2025 Kaisu Puuska-Joki 1935–1972 Maija Rankama 1949–1980 Kaisa Ranta 2023–2025 Markus Rautio 1926–1956 Juha Salomaa 2012–2024 Eero Salovuori
Ann-Kristin Schevelew Olavi Sipilä 1980–2010 Miira Sippola Tuire Skurnik, aik. Lukander 1963–1967; 1977–1984 Kristian Slotte, 1960-luvun alku Marketta Sonninen 2002–2014 Mirjami Suonio 1944–1967 Laura Talja Matti Tamminen 1945–1959 Tatu Tamminen Timo Teräsvuori 1988–2025 Joni Timonen 2022–2025 Ursula Uotinen 1980–2007 Eero Vallila 1956–1958 Marja Vehkanen Nils Winberg, 1960-luvun alku Hanna Visapää Carita Väliaho Sirkka Zongor Jommi Õunap 1967–2003
Lähteet
Luokka:Media-alan ammatit Luokka:Yle