pienoiskuva|Venetsian Pyhän Markuksen basilikan mosaiikissa kuvataan pyhimyksen ruumiin kuljettamista kirkkoon Translaatio (lat. translatio ’siirtäminen’) tarkoittaa katolisen kirkon perinteessä pyhimyksen jäännösten siirtämistä lopulliselle paikalleen, usein hänelle omistettuun kirkkoon tai kappeliin.
Translaatioon saattoi keskiajalla liittyä näyttäviä rituaaleja, joissa pyhimyksen jäännösten ylös kaivamista ja kuljettamista seurasivat suuret kansanjoukot. Translaatiopäiviä voidaan viettää kirkon kalenterissa vuotuisina pyhimysten muistopäivinä. Suomessa tärkeimpiä tällaisia päiviä oli ”kesä-Heikki” eli Pyhän Henrikin translaatiopäivä 18. kesäkuuta, jolloin muistettiin Henrikin jäännösten siirtämistä Turkuun.
Jotkin translaatiopäivät säilyivät suomalaisissakin kalentereissa 1800-luvulle saakka, ja niiden mukaan saatettiin antaa jopa lapsille nimiä. ”Erik Translatus” -nimellä, jonka päivä kalentereissa oli 24. tammikuuta, kastettiin orimattilalainen torpparinpoika vielä 1865, ja Aleksis Kiven Seitsemän veljestä -romaanissa Juhanin hartaasti odotetulle poikalapselle ehdotetaan useita komeita nimiä: ”Yksi tahtoi häntä Ranssiksi, toinen Florentiniksi, kolmas Erik Translatukseksi, mutta Venla Immanueliksi.”
Lähteet
Luokka:Katolisen kirkon käytännöt