Kaj Wilhelm Laurell (25. marraskuuta 1920, Vaasa – 23. huhtikuuta 1967, Iggesund, Ruotsi) oli suomalainen SS-vapaaehtoinen, joka oli mukana vuosina 1944–46 Suomessa toimineessa saksalaismielisessä vastarintaliikkeessä.
Sotavuodet
Talvisodan aika
Talvisodan syttyessä 18-vuotias Laurell oli Tykistön koulutuskeskuksessa aina helmikuuhun 1940 asti. Sen jälkeen hänet siirrettiin rintamapalvelukseen ErP 35:een.
Jatkosodan aikana SS-joukoissa ja edelleen Suomen armeijassa
Laurell värväytyi Suomalaiseen SS-pataljoonaan keväällä 1941 Vaasassa.
Waffen-SS:stä paljon kirjoittaneen suomalaisen toimittajan Mark Parlandin kokoaman aineiston mukaan:
Laurell palasi suomalaisen SS-vapaaehtoisten pääjoukon mukana Suomeen lokakuussa 1943. Sen jälkeen hän taisteli Suomen rintamalla 15. prikaatin joukoissa. Sodan loppuvaiheessa hänet komennettiin suomalaiseksi yhdysupseeriksi SS-joukkoihin.
Lapin sodan aikaan ja sen jälkeen vastarintamiehenä
Laurell siirtyi lokakuussa 1944 saksalaisten puolelle ja edelleen Saksaan. Saksalaisten joukoissa hän palveli SS-vuoristodivisioona Nordissa, SS-Hauptamtissa ja Sonderkommando Nordissa. Hän sai ilmeisesti vakoojan ja vastarintamiehen koulutuksen. Syksyllä 1944 hän oli SD:n luutnantti Hans Seidlin kanssa Tempus (December 1, 2006) The SS Hunter Battalions: The Hidden History of the Nazi Resistance Movement 1944-5 perustamassa Pohjois-Suomeen useita radioasemia ja asekätköjä. Lisäksi hän kuului Saksassa syyskuun 1944 välirauhan jälkeen perustettuun Suomi-liittoon.
Pakolaisena Ruotsissa ja edelleen Venezuelassa
Kaj Laurell palasi Suomeen toukokuussa 1945. Valpo epäili häntä ja Unto Parvilahtea sekä kahta muuta valtiopetoksesta. Laurell oli kuitenkin siinä vaihteessa siirtynyt Ruotsiin, jossa hän joutui Hudiksvallin lähellä olleelle Saltvikin pakolaisleirille, josta hänet siirrettiin edelleen Agön saaren pakolaisleirille. Avioiduttuaan Agön pakolaisleirille hän siirtyi välttääkseen Suomeen karkotusta vaimonsa kanssa Venezuelaan, jossa hän oli rakennustöissä Maracaibon lähellä ja edelleen Ruotsin lähetystön autonkuljettajana Caracasissa. Hän oli vielä työnjohtotehtävissä Venezuelan öljykentillä ennen kuin palasi 1960-luvulla Ruotsiin.
Lähteet
Luokka:Vuonna 1920 syntyneet Luokka:Vuonna 1967 kuolleet Luokka:Suomalaiset SS-sotilaat Luokka:Ruotsinsuomalaiset henkilöt