Joulukuun 2025 lopussa Iranissa alkoivat laajat mielenosoitukset, joissa ihmiset ovat vastustaneet islamistista tasavaltaa ja ilmaisseet tyytymättömyytensä maan syvenevään talouskriisiin. Myös monarkian palauttamista on vaadittu.

13. tammikuuta 2026 uutistoimistot Reuters ja AP arvioivat yli 2 000 mielenosoittajan kuolleen.

Tausta Iranin taloutta ovat vuodesta 2024 lähtien vaivanneet korkea inflaatio ja valuutan arvon lasku. Lisäksi kaasun ja sähkön toimituksissa on ollut vaikeuksia, mitä presidentti Masud Pezeškian pyysi anteeksi. Myös Iranille myötämielisen Bašar al-Assadin hallinnon kaatuminen on ollut Iranille poliittisesti kova kolaus.

Teheranin elinkelpoisuus on myös ollut kyseenalainen. Presidentti Pezeškian sanoi lokakuussa 2025, että pääkaupunki olisi pakko siirtää muualle. Teheranin vedensaanti on ollut erityisen haastavaa, sillä 10 miljoonan asukkaan Teheran kuluttaa neljänneksen kaikesta juomakelpoisesta vedestä Iranissa.

Iranilaismedian mukaan maassa on tarkoitus tehdä veronkorotuksia persialaisen uudenvuoden (maaliskuun loppu) jälkeen, mikä aiheutti huolta kansalaisten keskuudessa. Närää aiheutti se, että kansalaisten mielestä maan islamistihallinto priorisoi rahankäyttöään väärin rahoittamalla muun muassa Hamasia ja Hizbollahia eikä Iranin omaa infrastruktuuria. Myös mahdollinen konflikti Yhdysvaltojen kanssa aiheuttaa huolta erityisesti sen vuoksi, että Yhdysvallat teki kesäkuussa 2025 huomattavia iskuja Iranin ydinaseohjelmaa vastaan. Loppuvuotta 2025 kohden Iranin rial heikentyi huomattavasti suhteessa Yhdysvaltain dollariin. Mielenosoitusten alkaessa joulukuun lopulla yhdellä dollarilla sai noin 1 450 000 rialia.

Huonon taloustilanteen lisäksi iranilaiset ovat olleet pettyneitä huonoon hallintoon. Erityisesti presidentti Pešezkiania pidettiin epäonnistuneena, koska hän oli luvannut lopettaa median sensuroimisen ja neuvotella mielenosoittajien kanssa kunnioittaen heidän perustuslaillista oikeuttaan osoittaa mieltään.

Vastaavan suuruisia mielenosoituksia Iranissa nähtiin viimeksi vuonna 2022 niin sanotun huivikapinan yhteydessä.

Tapahtumia Mielenosoitusten voidaan katsoa alkaneen 28. joulukuuta 2025, kun teheranilaiset Alaeddin kauppakeskuksen kauppiaat sulkivat kauppansa ja ilmoittivat olevansa lakossa. Myös muissa vastaavissa kauppakeskuksissa alettiin lakkoon ja pian tämän jälkeen väkeä alkoi kerääntyä Teheranin keskustaan osoittamaan mieltään. Iranin viranomaiset ja valtiollinen media pyrkivät aluksi vähättelemään mielenosoituksien laajuuttaa. Seuraavana päivänä (29.12.2025) mielenosoitukset laajenivat, kun isompi joukko kauppiaita sulki ovensa ja lähti kaduille osoittamaan mieltään. Paikallinen poliisi alkoi käyttää kyynelkaasua mielenosoittajia vastaan. Samaan aikaan mielenosoituksia alkoi myös muualla Iranissa. Mielenosoittajat alkoivat huutaa hengellistä johtajaa vastustavia iskulauseita.

Iranin hallitus määräsi 30. joulukuuta 2025 11 provinssia sulkutilaan ja tehosti turvatoimia muun muassa pääkaupungissa, jossa mielenosoittajia alettiin myös ampua. Iranin viranomaiset uhkasivat, että mielenosoittajat eivät saisi armoa. Yliopisto-opiskelijat muun muassa Teheranissa, Isfahanissa ja Yazdissa liittyivät mieleosoittajiin ja alkoivat huudella iskulauseita kuten "kuolema Khameneille" ja "me olemme kaikki yhdessä". Uudenvuoden aattona 2025 mielenosoitukset laajenivat entisestään muun muassa Fasaan ja Širvaniin. Poliisin kerrottiin ampuneen mielenosoittajia oikeilla ammuksilla. Samana päivänä uutisoitiin, että yksi mielenosoittaja kuoli Basij-joukkoihin kuuluneen miliisin luoteihin, minkä Iranin hallitus myöhemmin vahvisti. Uudenvuodenpäivänä 2026 Lordeganin kaupungin asukkaat alkoivat kerääntyä paikallisen kuvernöörin virka-asunnon edustalle ja ottivat sittemmin yhteen poliisin kanssa. Myöhemmin uutisoitiin, että ainakin kolme ihmistä, joista yksi oli lapsi, kuoli yhteenotoissa. Seuraavana päivä mielenosoitukset jatkuivat useissa kaupungeissa.

Kauppiaat järjestivät istumamielenosoituksen Teheranin suuressa basaarissa 6. tammikuuta 2026. Viranomaiset hajottivat mielenosoituksen kyynelkaasulla. Seuraavana päivänä baluchinationalistit salamurhasivat paikallisen poliisipäällikön Iranshahrissa.

Maanopaossa elävä kruununprinssi Reza Pahlavi ilmaisi 8. tammikuuta 2026 tukensa mielenosoittajille ja pyysi heitä huutamaan ikkunoistaan torstaina ja perjantaina sekä osoittamaan mieltään kaduilla. Iranin hallinto vastasi tähän katkaisemalla internet- ja puhelinyhteydet. Teheranissa mielenosoitusten kerrottiin paikka paikoin olleen lähes yksinomaan monarkian palauttamista kannattavia. Samana päivänä Qaemiyehin kaupungissa kaadettiin Qassem Suleimanin patsas. Seuraavana päivänä 9. tammikuuta 2026 Khamenei piti mielenosoittajille lyhyen televisiopuheen, jossa hän syytti heitä Donald Trumpin mielistelystä ja sanoi, että Trumpilla on iranilaisten verta käsissään. Iranin yleisradioyhtiön Isfahanin paikallistoimituksessa syttyi samana päivänä tulipalo.

Presidentti Pezeškian piti 11. tammikuuta puheen, jossa hän syytti ulkomaalaisia terroristeja mielenosiotusten tukemisesta ja lisäsi, että maan viranomaiset ovat valmiita ratkaisemaan Iranin talousongelmat keinolla millä hyvänsä. Myös parlamentin puhemies Mohammad Bagher Ghalibaf piti puheen, jossa hän uhkasi Yhdysvaltain kauppalaivastoa sekä sotilastukikohtia. Osa parlamentin edustajista huusi myös "kuolema Amerikalle".

Huolimatta siitä, että presidentti Pezeškian oli luvannut kunnioittaa mielenosoittajien mielipiteenvapautta, useita mielenosoittajia, joihin kuului niin opiskelijoita kuin eläkeläisiäkin, oltiin jo pidätetty 1. tammikuuta 2026 mennessä. Pešezkianin vaatimus siitä, että hallituksen tulisi kuunnella mielenosoittajia, ei juurikaan vaikuttanut mielenosoittajiin, joiden mukaan aikaisemmat mielenosoitukset ovat osoittaneet, ettei maan hallitus ole kykenevä tai halukas puuttumaan mielenosoittajien huoliin.

Tammikuun 2026 alussa alettiin arvioida, että Khameneilla on pakosuunnitelma Iranista siltä varalta, että turvallisuusjoukot loikkaisivat mielenosoittajien puolelle. Hänen mukaansa lähtisivät hänen läheiset neuvonantajansa ja perheenjäsenensä, mukaan lukien hänen poikansa Mojtaba, josta on povattu isänsä seuraajaa. Arvioiden mukaan hänen olisi tarkoitus paeta Venäjälle.

Reaktioita

Iranissa ja diasporan keskuudessa Iranin hallitus nimitti 31. joulukuuta maan keskuspankin uudeksi kuvernööriksi Abdolnasser Hemmatin.

3. tammikuuta 2026 Iranin hengellinen johtaja sanoi, että "me emme alistu millekään viholliselle" ja "mielenosoittajille on näytettävä paikkansa". Kommentit olivat vastaus Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpille, joka oli sanonut olevansa valmis voimakeinojen käyttöön, mikäli mielenosottajia kuolisi lisää. Iranin korkeimman oikeuden puheenjohtaja Gholam-Hossein Mohseni-Eje'i sanoi 9. tammikuuta, että mielenosoittajia tullaan rankaisemaan armotta niin ankarasti kuin vain laki sallii.

Iranin monarkianaikainen lippu nousi yhdeksi mielenosoittajien symboleista. Lipun esittäminen julkisesti on ankaristi kielletty Iranissa. Lisäksi mielenosoituksissa on kuultu monarkiaa tukevia huutoja ja vaadittu monarkian palauttamista. Maanpaossa elävä kruununprinssi Reza on kannustanut Iranin turvallisuusviranomaisia loikkaamaan mielenosoittajien puolelle.

Diasporaan kuuluvat iranilaiset ovat järjestäneet solidaaruusmielessä omia mielenosoituksiaan ainakin Kanadassa, Yhdysvalloissa, Australiassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa.

Ulkomailla

: presidentti Donald Trump sanoi 2. tammikuuta, että Yhdysvallat on valmis tulemaan mielenosoittajien avuksi, jos Iran jatkaa heidän tappamistaan. Yhdysvaltain ulkoministeriö julkaisi 5. tammikuuta persiankielisen varoituksen X:ssä: "presidentti Trumpp on toiminnan mies. Jos ette tienneet sitä ennen, nyt tiedätte. Älkää ryttyilkö presidentti Donald Trumpille". : pääministeri Benjamin Netanjahu arvioi, että mielenosoitukset voisivat olla käännekohta, jolloin iranilaiset voisivat ottaa maansa takaisin. Mossad asettui tukemaan mielenosoittajia sanomalla "me olemme kanssanne. Emme vain etänä ja sanoilla. Olemme kanssanne paikan päällä". : ulkoministeriö tuomitsi Iranin hallinnon käyttämän väkivallan ja vaati Irania kunnioittamaan ihmisten oikeutta osoittaa mieltään. 8. tammikuuta Australia neuvoi omia kansalaisiaan lähtemään Iranista mahdollisimman pian. Iraniin suuntautuvia lentoja muun muassa Omanista, Arabiemiraateista, Turkista ja Qatarista on peruttu mielenosoitusten laajuuden takia.

Galleria

Lähteet

Luokka:Iranin historia Luokka:Vuoden 2025 mielenosoitukset ja levottomuudet Luokka:Vuoden 2026 mielenosoitukset ja levottomuudet Luokka:Lähi-idän kriisi 2023–