Yhdysvallat, Ranska ja Yhdistynyt kuningaskunta suorittivat 14. huhtikuuta 2018 sarjan ohjusiskuja, jotka kohdistuivat kemialisiin aseisiin liittyviin kohteisiin Bašar al-Assadin halitsemassa Syyriassa. Iskut olivat vastaus runsaasti siviilejä tappaneeseen Duman kemikaali-iskuun, josta epäiltiin Syyrian hallintoa.
Tausta Syyriassa on käyty monimutkaista sisällissotaa vuodesta 2011 alkaen. Sodassa oli paljon osapuolia ja liittoumia: al-Assadin hallinto, erinäisiä kapinallisryhmiä ja ulkomaita. Syyria liittyi kemiallisten aseiden kieltosopimukseen vuonna 2013. YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmalla 2118 27. syyskuuta 2013 Syyrialle asetettiin velvoitteita, kuten sen kemiallisten aseiden varastojen tuhoaminen. Al-Assadin hallinto on kuitenkin tämänkin jälkeen toistuvasti käyttänyt kemiallisia aseita sotatoimissaan, ja siviilit ovat kärsineet pahasti. Yhdysvallat iski ohjuksin vastauksena kemiallisesta iskusta huhtikuussa 2017. Pelkästään vuodessa sen jälkeen Syyriassa oli tapahtunut yli 20 kemiallista iskua.
7. huhtikuuta 2018 Duman kaupungissa Syyriassa tapahtui epäilty kaasuisku, jossa kuoli raportoidusti ainakin 40 ja vaikutuksista kärsi mahdollisesti jopa 1 000 ihmistä. Silminnäkijöiden mukaan ainakin yksi Syyrian ilmavoimien Mi-8-helikopteri pudotetti kaksi kloorikaasua sisältävää tynnyripommia.
Yhdysvallat, Ranska ja Iso-Britannia syyttivät Syyrian hallintoa kemiallisten aseiden käytöstä, kuten aikaisempienkin tapausten kohdalla. Syyrian hallitus sekä sen tärkeimmät liittolaiset Venäjä ja Iran kiistivät syytökset. Venäjä jopa väitti Britannian lavastaneen kaasuiskun. Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvoston kokouksessa 10. huhtikuuta pohdittiin, miten reagoida Syyrian kemialliseen iskuun. Venäjä ja länsimaat torppasivat toistensa ratkaisuehdotukset, joten tulosta ei saatu. Länsimaat alkoivat pohtia sotatoimia Syyriaan, ja presidentti Donald Trump vihjaili ja uhkaili ohjusiskuista julkisuudessa.
Sotatoimet pienoiskuva|Yhdysvaltojen B-1B-pommikone Al Udeidin lentotukikohdassa ennen iskulentoa. Ranska, Iso-Britannia ja Yhdysvallat toteuttivat ilmaiskut 14. huhtikuuta 2018 sotalaivoilta, sukellusveneistä ja lentokoneista laukaistavilla risteilyohjuksilla.
Neljä Britannian kuninkaallisten ilmavoimien Tornado GR4 -konetta ja neljä Eurofighter Typhoon -hävittäjää lensivät Kyprokselta RAF Akrotirista käsin. Tornadot laukaisivat yhteensä kahdeksan Storm Shadow -risteilyohjusta. Kuninkaallisen laivaston hävittäjä HMS Duncan oli valmiudessa antamaan ilmatorjuntaa.
Ranskan laivasto oli lähettänyt itäiselle Välimerelle osaston, johon kuuluivat fregatit Cassard, Jean de Vienne, Aquitaine, Auvergne ja Languedoc sekä tankkeri Var. Niistä Languedoc ampui kolme MdCN-risyeilyohjusta.
Ranskan ilmavoimat osallistui iskuihin viidellä Rafale B- ja neljällä Mirage 2000-5F -hävittäjällä, kahdella E-3F-AEW&C-koneella sekä kuudella C-135FR-ilmatankkerilla. Rafalet laukaisivat yhteensä yhdeksän SCALP EG -risteilyohjusta. Ranskalaiskoneet lensivät tukikohdistaan Ranskasta ilmatankkauksen avulla.
Kaksi Al Udeideidin lentotukikohdasta Qatarista lentänyttä Yhdysvaltain ilmavoimien B-1B Lancer -pommikonetta laukaisivat yhteensä 19 JASSM-risteilyohjusta. Niitä suojasivat hävittäjälentokoneita ja tukivat KC-10 Extender -tankkerit sekä yksi Merijalkaväen elektronisen sodankäynnin kone EA-6B Prowler, jotka kaikki lähtivät Al Dhafran lentotukikohdasta Arabiemiraateista. Lisäksi ilmassa oli muitakin ilma-aluksia esimerkiksi tiedustelua varten.
Yhdysvaltain laivaston ohjushävittäjä USS Laboon ampui seitsemän ja ohjusristeilijä USS Monterey 30 Tomahawk-risteilyohjusta Punaiseltamereltä, ja ohjushävittäjä USS Higgins 23 Tomahawkia pohjoiselta Persianlahdelta. Ydinsukellusvene USS John Warner ampui kuusi Tomahawkia Välimereltä.
Yhdysvaltain puolustusministeriön mukaan yhteensä 105 ohjusta ammuttiin niin, että ne osuivat kohteisiinsa noin kello neljältä aamuyöllä Syyrian aikaa (UTC+3). 76 ohjusta osui Barzahin tutkimuslaitokseen Damaskoksessa. Tutkimuslaitoksessa on kehitetty kemiallisten ja biologisten aseiden teknologiaa. 24 ohjusta osui kemiallisten aseisen varastopaikkaan Him Shinshariin Homsin lähellä. Seitsemän ohjusta osui varastobunkkereihin Him Shinsharin lähellä. Yhdysvaltojen mukaan isku heikensi merkittävästi Syyrian kykyjä liittyen kemiallisten aseisiin. Satelliittikuvat näyttivät tuhot kohteissa.
Yhdysvaltalaisen kenraalin Kenneth McKenzien mukaan syyrialaiset yrittivät ampua ohjuksia alas 40 ilmatorjuntaohjuksella käyttäen ballistista lentorataa ja ilman ohjausta. Hänen mukaansa nuo lopulta maahan pudonneet ilmatorjuntaohjukset aiheuttivat vaaran sivullisille.
Reaktioita pienoiskuva|Raunioita ohjusiskun jäljiltä Syyrian hallinnon mielestä iskut rikkoivat kansainvälistä lakia.
Yhdysvaltain, Ranskan ja Britannian oikeutus iskuille oli heikentää al-Assadin hallinnon kemiallisten aseiden kykyjä ja ehkäistä uusia hyökkäyksiä Syyriassa sekä ylläpitää kansainvälistä kemialllisten aseiden kieltoa. Kansainvälisen oikeuden näkökulmasta ilmaiskut olivat kyseenalaisia. YK:n peruskirja sallii sotilaallisen voimankäytön itsepuolustuksessa sekä turvallisuusneuvoston päätöksellä myös laajemmin kansainvälistä turvallisuutta taatessa. Ilmaiskut toteutettiin kuitenkin omin päin hyökkäyksellisenä toimena, vaikka tarkoitus olikin puolustaa syyrialaisia.
Venäjän edustaja väitti, että ilmaiskut kohdistuivat lentokenttiin sekä teollisuus- ja tutkimuslaitoksiin. Hänen mukaansa Syyrian pääosin neuvostoaikainen ilmatorjunta tuhosi 71 risteilyohjusta.
Euroopan unioni ja Nato sekä useat näiden jäsenmaat ilmaisivat tukensa iskuille.
Lähteet
Aiheesta muualla
Luokka:Vuoden 2018 konfliktit Luokka:Syyrian sisällissota Luokka:Ilmataistelut ja -operaatiot Luokka:Yhdysvaltain sotahistoria Luokka:Yhdistyneen kuningaskunnan sotilasoperaatiot Luokka:Donald Trumpin presidenttikausi Luokka:Ranskan sotahistoria