Emajoen alue on Virossa Länsi-Virumaalla, Jõgevamaalla, Tartumaalla, Põlvamaalla, Viljandimaalla ja Järvamaalla sijaitseva vesistöalue, joka muodostuu Emajoesta ja sen sivujokien valuma-alueista. Emajoen alue on Narvanjoen vesistöalueen Emajoen valuma-alueessa sen itäinen puolisko, kun läntinen puolisko on Võrtsjärven valuma-alue. Emajoki alkaa Võrtsjärvestä ja laskee Peipsijärveen.
Valuma-alue ja vedenjakajat Emajoen valuma-alueen pinta-ala on 9 628 neliökilometriä (km² ). Emajoki alkaa runsasvetisenä Võrtsjärvestä, jonka valuma-alueen pinta-ala on 3 380 km² . Emajoen valuma-alueen ja Võrtsjärven valuma-alueen erotus on 6 586 km², joka on Emajoen alueen pinta-ala. Jo kuuden kilometrin jälkeen Emajokeen yhtyy pohjoisesta Pedja jõgi, jonka valuma-alue on 2 688 km² . Noin 20 kilometrin jälkeen pääuomaan yhtyy etelästä Elva jõgi, jonka valuma-alue on 451 km² . Muiden lasku-uomien kanssa Emajoen valuma-alue on Elvan kohdalla jo 6 800 km². Jo yläjuoksun lukujen valossa joki on virolaisittain mahtava. Joen hydrologinen mittausasema sijaitsee Tartossa, jossa joen virtaamaksi on mitattu 71,8 kuutiometriä sekunnissa .
Alueen vedenjakaja muodostuu siitä vesistöllisestä rajasta, jonka sisällä virtaava vesi päätyy Emajokeen. Koska Emajoki alkaa Võrtsjärvestä, on Võrtsjärven valuma-alueen raja samalla Emajoen ja Võrtsjärven välinen vedenjakaja alueen länsipuolella. Vörtsjärven pohjoispuolelle ylettyvät Pärnunjoen latvahaarat, mutta siellä vedenjakaja kulkee pääasiassa Pandiveren ylängön poikki. Sieltä laskeutuvat alas Mustvee jõgi, Kullavere jõgi ja eräät pienet ojat, jotka laskevat myös Peipsijärveen. Näiden vedenjakajat ovat Emajoen alueen itärajaa Emajoen suistoon asti. Näiden eteläpuolella kohoaa Vooremaa, josta alkavat eräät Emäjoen sivuhaarat. Samanlainen tilanne on myös Emajoen suiston eteläpuolella. Siellä virtaa Võhandu jõgi, jonka latvahaarat alkavat Haanjan- ja Otepään ylängöiltä. Ylänköjen yli kulkee Emajoen alueen vedenjakaja ja se laskee alas Otepäältä Võrtsjärven luusualle.
Sivujokia
Järviä Emajoessa on rinnakkaisuomassa Luunja järv. Muut järvet voidaan koota sivujokien yhteyteen. Ne sijaitsevat kyseisten sivujokien pääuomassa tai muualla niiden valuma-aluelilla. Kalli jõgi: Kalli järv, Leego järv Ahja jõgi: Erastvere järv, Saesaare paisjärv, Ahijärv, Akste järv, Arojärv, Kiidjärv, Lahojärv, Põlva järv, Võngjärv Agali kraav: Agali järv Mõra jõgi: Roiu järv, Haaslava kalatiigid, Kurepalu järv Porijõgi: Lalli järv, Konsa järv, Aardla järv, Pangodi järv Amme jõgi: Kuremaa järv, Veskijärv, Palamuse paisjärv, Kaiavere järv, Elistvere järv, Pikkjärv, Prossa järv, Raigastvere järv, Saadjärv, Soitsjärv Laeva jõgi: Koogi järv, Laeva järv Ilmatsalu jõgi: Ropka järv, Tüki paisjärv, Rahinge järv, Ilmatsalu paisjärv Elva jõgi: Valgjärv, Kaarnajärv, Karijärv, Keeri järv, Külajärv, Nõuni järv, Viisjaagu järv, Peedu paisjärv, Rootsu järv, Neeruti järv, Keeri järv, Hellenurme järv, Alapikä järv, Söödi lomp, Veskijärv, Vahejärv, Loodi järv, Tamme järv Kavilda jõgi: Verevi järv, Kentsi järv Pedja jõgi: Painküla paisjärv, Jõgeva veskijärv, Sae veskijärv, Puurmani paisjärv, Mällu veskijärv, Härjanurme paisjärv, Tõrve paisjärv, Kamari järv, Kamari veskijärv, Ao järv, Ao paisjärv, Endla järv, Sinijärv Künnapoja: Vorstioru järv
Lähteet
*