Latvia on väkilukuunsa lähden melko monikielinen: maassa, jossa on 1,8 miljoonaa asukasta, tavataan Ethnologuen mukaan viittä elävää kieltä. Maan asukkaista 100 % on lukutaitoisia.
Latvia ja latvialainen viittomakieli Latvian perustuslain mukaan maan ainoa virallinen kieli on latvia. Neuvostoliiton miehityksen aikana latvian kieli oli vaikeuksissa, kun Latviaan muutti isoja määriä venäläisiä, valkovenäläisiä ja ukrainalaisia, ja Latviaa pyrittiin venäläistämään. Vuonna 1989 vain 56 % neuvostotasavallan asukkaista ilmoitti puhuvansa latviaa äidinkielenään. Vuonna 1999 säädetyn kielilain mukaan valtion tulee tukea latvian kielen käyttöä kaikissa virallisissa yhteyksissä. Koska latvia on Latvian virallinen kieli, se on myös maan EU-jäsenyyden myötä yksi Euroopan unionin virallisista kielistä.
Nykyään latviaa osaa arviolta noin 90 % maan asukkaista. Äidinkielisiä puhujia on 64,3 %. Latvia on maan koulujen ensisijainen opetuskieli. Tästä voivat poiketa yksityiset koulut sekä julkiset koulut, mikäli opetusta annetaan kansalliselle vähemmistölle. Näissä tapauksissa latviaa pitää kuitenkin opettaa koulussa ja oppilaan täytyy osallistua latvian kielen taitoa mittaavaan kokeeseen.
Helmikuussa 2024 Latvian perustuslaillinen tuomioistuin linjasi, että viranomaisten vaatimus latvian kielen perusteiden (väh. A2-tasolla) osaamisesta pysyvän oleskeluluvan saamiseksi ei riko perustuslakia. Kielitaitovaatimuksesta voidaan poiketa esimerkiksi iän tai terveydentilan perusteella. Kielitaidon puute, joka painottuu vanhempaan väestöön, on vaikuttanut erityisesti Latvian venäläisiin, jotka eivät Neuvostoliiton miehityksen päätyttyä hankkineet Latvian kansalaisuutta. Oleskelulupien rauetessa tällaisia henkilöitä on määrätty poistumaan maasta oma-aloitteisesti tai karkotettu.
Vuoden 1999 kielilain mukaan valion tulee tukea viittomakielen käytön kehittymistä Latvian kuurojen yhteisön keskuudessa.
Liivin ja latgallin kielet Liivin lasketaan olevan Latvian ainoa alkuperäiskieli ja valtiovallalla on velvollisuus tukea kielen käyttöä ja suojelua. Kielen puhujamäärät ovat romahtaneet 1900-luvulta lähtien eikä suurin osa liiviläisistä osaa kieltään. Kiinnostus kieltä kohtaan on perinteisesti ollut Virossa ja Suomessa asuvien harrastelijoiden ja aktiivien varassa.VVK (2003): s. 12 2000-luvulla myös liiviläisten kiinnostus kuolleeksi laskettua kieltä kohtaan on herännyt ja kieltä on pyritty elvyttämään.
Latgallia puhuu noin 164 500 henkilöä. Sen puhuma-alue sijoittuu Latvian itäosiin ja se jakautuu omiin murteisiinsa. Vaikkakin vuoden 1999 kielilaki ei laskekaan latgallia omaksi kielekseen, vaan latvian kielen variantiksi, laki velvoittaa valtiota suojelemaan sitä ja tukemaan sen kehitystä historiallisista syistä. Vuonna 2023 Latvian asukkaista 1,3 % ilmoitti äidinkielekseen latgallin.
Vieraat kielet Vuoden 1999 määrittelee, että kaikki muut Latviassa tavattavat kielet latviaa ja liiviä lukuun ottamatta lasketaan vieraiksi kieliksi. Valtio turvaa kuitenkin kaikkien oikeuden omaan äidinkieleensä ja rahoittaa erilaisten yhdistysten toimintaa tämän turvaamiseksi.VKK (2003): s. 9
Neuvostomiehityksen jäljiltä Latviassa on huomattavia venäjää, valkovenäjää ja ukrainaa puhuvia vähemmistöä. Venäjä oli vuonna 2023 Latvian toisiksi puhutuin (37,7 % koko väestöstä) äidinkieli. Ukrainaa puhuu 1,7 % ja valkovenäjää 1,2 % maan asukkaista.
Vuonna 2003 merkittävät Latviassa tavattavat vieraat kielet jakautuivat seuraavasti:VVK (2003): s. 9–11 KieliPuhujamääräVenäjä665 000Valkovenäjä18 000Puola11 500Ukraina~ 7300Liettua~ 3000Viro~ 1400Jiddiš~ 1000 Kaikista vieraista kielistä latvialaiset ymmärtävät eniten venäjää (93,1 %) ja englantia (64 %). Saksan kielellä on pitkä historia nykyisen Latvian alueella, ja saksalaiset olivat näkyvä vähemmistö aina toiseen maailmansotaan asti, kun maan saksalaisväestö karkotettiin. Neuvostomiehityksen päätyttyä saksan kieli koki väliaikaisen kukoistuskauden ja negatiiviset asenteet kieltä kohtaan vähenivät. 2020-luvulla saksa on noussut nopeasti suosituksi vieraaksi kieleksi maan kouluissa: lukuvuonna 2023–2024 sitä opiskeli noin 40 000 henkilöä, mikä oli 44 % kasvua vuodentakaiseen.
Lähteet
Viitteet
*