Urhea-halli on Helsingin Vallilassa sijaitseva urheiluhalli, joka toimii Suomen Olympiakomitean valtakunnallisen olympiavalmennuskeskuksen kotina. Hallin pinta-ala on yli 14 000 m², josta urheilutiloja on 8 000 m². Lajiharjoittelutilat löytyvät koripallolle, rytmiselle voimistelulle, telinevoimistelulle, yleisurheilulle, painille sekä judolle. Hallissa on lisäksi kaksi voimaharjoittelutilaa, terveys- ja lääkäripalveluita sekä toimisto- ja kokoustiloja.
Hallin omistaa voittoa tavoittelematon Urhea-halli Oy. Helsingin kaupunki omistaa yhtiöstä 28 prosenttia, ja muita osakkeenomistajia ovat Urhea-säätiö, Koripallosäätiö, Suomen Urheiluliitto, Suomen Voimisteluliitto, Kisakallion urheiluopistosäätiö sekä Urheiluopistosäätiö. Hankkeen kokonaiskustannukset olivat noin 35,7 miljoonaa euroa, ja se rahoitettiin Helsingin kaupungin lainoilla, pankkilainalla sekä osakkeenomistajien pääomasijoituksilla.
Tausta
Helsingin kaupunginhallitus varasi marraskuussa 2017 noin 17 000 neliömetrin alueen Vallilasta Urhea-säätiön ja Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiön (HOAS) suunnittelua varten. Alue sijaitsi Mäkelänrinteen uintikeskuksen ja Mäkelänrinteen lukion yhteydessä.
Urhea-halli Oy perustettiin 20. maaliskuuta 2018 hallinnoimaan urheiluhallin rakentamista ja ylläpitoa. Toukokuussa 2018 viisi urheilusäätiötä ja -liittoa – Koripallosäätiö, Urheiluopistosäätiö, Suomen Voimisteluliitto, Suomen Urheiluliitto ja Kisakalliosäätiö – merkitsivät yhtiön osakkeita yhteensä 1,2 miljoonalla eurolla. Helsingin kaupunginhallitus päätti 10. joulukuuta 2018 merkitä 2 000 osaketta 5 euron kappalehintaan eli yhteensä 10 000 eurolla, minkä jälkeen kaupungin omistusosuudeksi tuli 28 prosenttia.
Opetus- ja kulttuuriministeriö sisällytti Urhea-hallin kansallisesti merkittävien liikuntapaikkojen joukkoon vuosien 2020–2023 rahoitussuunnitelmassa. Suomen Olympiakomitea nimesi hankkeen huippu-urheilun merkittäväksi rakennushankkeeksi.
Urhea-halli on osa laajempaa Urhea-kampusta, johon kuuluvat hallin lisäksi Mäkelänrinteen lukio, Mäkelänrinteen uintikeskus ja HOASin 88 opiskelija-asuntoa urheilijoille. Urhea-kampus valittiin opetus- ja kulttuuriministeriön Vuoden Liikuntapaikaksi 2022.
Mäkelänrinteen lukion laajennus- ja perusparannushankkeen kustannusarvio oli alun perin 17 miljoonaa euroa syyskuun 2018 kustannustasossa. Kaupunginvaltuusto hyväksyi lokakuussa 2019 korotetun enimmäishinnan 20,8 miljoonaa euroa, koska tarkempi suunnittelu ja kampusalueen samanaikaiset rakennushankkeet olivat nostaneet kustannuksia.
Rakentaminen
Hallin suunnitteli Arkkitehtitoimisto Tuomo Siitonen Oy ja pääurakoitsijana toimi Jatke Oy. Rakennesuunnittelusta vastasi SS-Teracon Oy ja talotekniikkasuunnittelusta Ramboll Finland Oy. Rakennustyöt alkoivat huhtikuussa 2020, ja halli valmistui kesäkuussa 2021. Halli avattiin virallisesti 3. elokuuta 2021 koripallon Suomi–Tanska-ottelun yhteydessä.
Hallissa on viisi maanpäällistä ja kaksi maanalaista kerrosta. Alimman kellarikerroksen lattia on kymmenen metriä maanpinnan alapuolella. Päähallisalin kattoa kannattelevien teräsristikkopalkkien jänneväli on 41 metriä.
Yleisurheilun 138-metrinen suorarata rakennettiin vanhaan, vuonna 1965 valmistuneeseen Sörnäisten sataman rautatietunneliin, joka oli poistettu käytöstä vuonna 2009. 650-metrinen tunneli kulkee Itä-Pasilasta Vallilaan. Tunnelia hyödynnettiin myös rakennusmateriaalien kuljetuksessa: lähes kaikki elementit tuotiin työmaalle noin 500 metriä tunnelin läpi, mikä ratkaisi ahtaan työmaa-alueen logistiset haasteet. Tunnelin syvempi osuus Mäkelänkadun alla jätettiin kunnostamatta, koska sen rakenteet olivat liian huonokuntoiset taloudellisesti kannattavaan korjaamiseen.
Hallin katolle asennettiin 180 kilowatin aurinkovoimala, joka kattaa huippukuormituksella jopa 23 prosenttia hallin energiantarpeesta.
Rakentamisen aikana kampusalueella työskenteli samanaikaisesti kolme pääurakoitsijaa: Jatke Oy (urheiluhalli), Lujatalo (lukion laajennus ja perusparannus) sekä Rakennusliike K. Karhu (opiskelija-asunnot).
Rahoitus
Rahoitusrakenne
Hankkeen kokonaiskustannukset olivat noin 35,7 miljoonaa euroa ilman arvonlisäveroa. Rahoitus koostui kolmesta pääerästä:
Rahoituslähde Summa (miljoonaa euroa) Helsingin kaupungin laina urheilu- ja ulkoilulaitosrahastosta 8,0 Pankkilaina 18,0 Oma pääoma 9,73 Yhteensä 35,73
Oman pääoman 9,73 miljoonaa euroa koostui osakkeenomistajien sijoituksista sekä Helsingin kaupungin myöntämistä 5 miljoonan euron pääomalainoista, jotka luettiin osakeyhtiölain mukaisesti oman pääoman ehtoisiksi.
Helsingin kaupungin rahoitusosuus
Helsingin kaupunki osallistui hankkeen rahoitukseen usealla eri tavalla.
Osakemerkintä: Kaupunginhallitus päätti 10. joulukuuta 2018 merkitä 2 000 Urhea-halli Oy:n osaketta yhteensä 10 000 eurolla. Merkinnän jälkeen kaupungin omistusosuudeksi tuli 28 prosenttia.
Pääomalainat: Kaupunginhallitus myönsi yhtiölle kaksi oman pääoman ehtoista pääomalainaa yhteensä 5 miljoonaa euroa kahdessa erässä: 2 miljoonaa euroa (päätös 1. huhtikuuta 2019) ja 3 miljoonaa euroa (päätös 2. joulukuuta 2019). Pääomalainat ovat eräpäivättömiä. Korkoa aletaan maksaa kolme prosenttia vuodessa vasta 30 vuoden kuluttua lainan pääoman maksamisesta, ja korkoa voidaan suorittaa ainoastaan, mikäli yhtiön vapaa oma pääoma ylittää tappion. Lainan takaisinmaksu edellyttää kaikkien osakkeenomistajien yksimielistä päätöstä.
Laina urheilu- ja ulkoilulaitosrahastosta: Kaupunginhallitus myönsi 24. kesäkuuta 2019 yhtiölle 8 miljoonan euron lainan urheilu- ja ulkoilulaitosrahastosta. Lainan takaisinmaksuaika on 30 vuotta, ja siihen sisältyy kolmen vuoden maksuton jakso rakentamisen jälkeen. Lainan korko on kulloinkin voimassa oleva peruskorko, joka oli kesäkuussa 2019 nolla prosenttia. Lainan vakuutena on kiinteistön ja vuokraoikeuden panttaus. Kaupungin lainan osuus hankkeen kokonaiskustannuksista oli 22,4 prosenttia; kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalla aiemmin käsitellyissä vastaavissa hankkeissa kaupungin rahoitusosuus oli ollut enimmillään 40 prosenttia.
Kaupungin osakemerkinnän ja pääomalainojen tarkoituksena oli varmistaa, että yhtiöllä on riittävä oma pääoma valtionavustuksen saamiseksi ja pankkirahan varmistamiseksi.
Kaupungin rahoitus luokiteltiin Euroopan unionin valtiontukisääntöjen alaiseksi tueksi. Tuki myönnettiin komission asetuksen (EU) N:o 651/2014 (yleinen ryhmäpoikkeusasetus) 55 artiklan nojalla, joka koskee urheiluinfrastruktuuriin ja monikäyttöiseen vapaa-ajan infrastruktuuriin myönnettävää investointitukea. Tukielementti koostui urheilu- ja ulkoilulaitosrahaston lainan korkotuesta (1 486 141 euroa) ja pääomalainoista (yhteensä 5 000 000 euroa), eli hankkeen kokonaistuki oli 6 486 141 euroa. Summa alitti asetuksen 30 miljoonan euron enimmäisrajan.
Valtion rahoitus
Opetus- ja kulttuuriministeriö sisällytti Urhea-hallin kansallisesti merkittävien liikuntapaikkojen joukkoon vuosien 2020–2023 liikuntapaikkarakentamisen rahoitussuunnitelmassa. Vuonna 2020 ministeriö myönsi liikuntapaikkojen rakentamiseen yhteensä 28,3 miljoonaa euroa, ja Urhea-halli mainittiin kansallisesti merkittävänä avustuskohteena yhdessä Helsingin Olympiastadionin uudistamisen kanssa. Hankekohtaisia avustussummia ei julkaistu.
Urhea-säätiö saa lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriöltä vuosittaisen yleis- ja erityisavustuksen akatemiatoimintaan. Vuonna 2021 avustus oli yhteisesti Urhea-säätiölle ja Kisakalliosäätiölle 925 000 euroa, mikä vastasi noin 37 prosenttia säätiön kokonaistuotoista.
Tontti- ja tilavuokrat
Helsingin kaupunginvaltuusto vahvisti 5. kesäkuuta 2019 maa-alueen vuokraamisen periaatteet. Kaupunki vuokrasi Urhea-halli Oy:lle 4 973 neliömetrin suuruisen tontin Vallilasta 40 vuoden ajaksi. Tontin vuosivuokra on 166 039,73 euroa, mutta vuoden 2028 loppuun saakka yhtiö maksaa 50 prosentin alennettua vuokraa 83 019,86 euroa vuodessa.
Helsingin kaupunki on samalla Urhea-hallin vuokralaisena. Kaupunginvaltuusto päätti 19. tammikuuta 2022 vuokrata Urhea-hallista noin 8 000 neliömetriä Mäkelänrinteen lukion ja muiden kaupungin oppilaitosten liikuntaopetuksen käyttöön 20 vuoden ajaksi. Kokonaisvuokra on enintään 13 103 000 euroa ilman arvonlisäveroa eli noin 655 000 euroa vuodessa.
Omistussuhteet ja hallinto
Osakkeenomistajat
Urhea-halli Oy (Y-tunnus 2904377-6) on voittoa tavoittelematon osakeyhtiö, joka perustettiin 20. maaliskuuta 2018. Yhtiö ei jaa osinkoja, vaan varat käytetään hallin ylläpitoon ja kehittämiseen.
Yhtiön osakkeenomistajia ovat: Urhea-säätiö sr (suurin omistaja) Helsingin kaupunki (28 %) Koripallosäätiö Suomen Urheiluliitto Suomen Voimisteluliitto Kisakalliosäätiö sr Urheiluopistosäätiö
Muiden osakkeenomistajien tarkkoja omistusosuuksia ei ole julkistettu.
Hallitus ja johto
Yhtiön hallituksessa on kymmenen jäsentä. Hallituksen puheenjohtajana toimii Timo Laitinen ja toimitusjohtajana Simo Tarvonen. Hallituksen puheenjohtaja ja toimitusjohtaja kirjoittavat kumpikin yhtiön nimen yksin; muut hallituksen jäsenet kirjoittavat nimen kaksi yhdessä.
Hallituksen jäseniä ovat puheenjohtaja Laitisen lisäksi Riikka Juntunen, Mikko Kivi, Ari Kourilehto, Jan-Erik Krusberg, Matti Kuusela, Anna Ottela, Sanna Pälsi, Olli Segersvärd ja Maria Sillanpää. Krusberg ja Segersvärd ovat olleet hallituksen jäseniä yhtiön perustamisesta eli maaliskuusta 2018 lähtien.
Helsingin kaupunki on nimennyt yhtiön hallitukseen kaksi edustajaansa. Vuoteen 2021 saakka kaupunkia edustivat yksikön päällikkö Osmo Rasimus kaupunkiympäristön toimialalta ja hallintojohtaja Kirsti Laine-Hendolin kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalta. Vuonna 2021 Rasimuksen tilalle nimettiin yksikön päällikkö Sakari Heikkinen.
Urhea-säätiö
Urhea-halli Oy on Urhea-säätiö sr:n tytäryhtiö. Urhea-säätiö perustettiin vuonna 2014 hallinnoimaan vuonna 2003 käynnistettyä Pääkaupunkiseudun urheiluakatemiaa. Säätiön hallituksen puheenjohtajaksi valittiin elokuussa 2024 Timo Laitinen, Valtiokonttorin entinen pääjohtaja ja SLU:n entinen puheenjohtaja. Säätiön hallintoneuvostoon kuuluu 47 jäsentä, jotka edustavat lajiliittoja, oppilaitoksia, kuntia, urheilijoita ja tukipalveluita.
Simo Tarvonen toimii samanaikaisesti sekä Urhea-säätiön että Urhea-halli Oy:n toimitusjohtajana. Tarvonen on toiminut akatemian johdossa sen perustamisesta lähtien, ja hänen nimikkeensä muutettiin toiminnanjohtajasta toimitusjohtajaksi vuonna 2020.
Urhea-säätiön tuotoista 37 prosenttia muodostui vuonna 2021 opetus- ja kulttuuriministeriön yleis- ja erityisavustuksesta (925 000 euroa, yhteisesti Kisakalliosäätiön kanssa). Helsingin kaupunki tuki säätiön akatemiatoimintaa 150 000 eurolla ja Vantaan kaupunki 138 082 eurolla.
Kaksoisroolit
Urhea-hallin hallintoon liittyy useita päällekkäisiä rooleja. Timo Laitinen toimii samanaikaisesti sekä Urhea-halli Oy:n hallituksen puheenjohtajana että Urhea-säätiön hallituksen puheenjohtajana. Simo Tarvonen on samanaikaisesti sekä Urhea-halli Oy:n että Urhea-säätiön toimitusjohtaja.
Juha Ojajärvi johti Urhea-säätiötä sen perustamisesta vuodesta 2014 elokuuhun 2024 saakka, jolloin Timo Laitinen valittiin uudeksi hallituksen puheenjohtajaksi. Ojajärvi on samanaikaisesti Perho Liiketalousopiston rehtori ja toimitusjohtaja. Perho Liiketalousopisto järjestää Urhea-kampuksella urheilijoille suunnattua kaksoistutkintokoulutusta.
Kirsti Laine-Hendolin toimi Helsingin kaupungin edustajana Urhea-halli Oy:n hallituksessa vuodesta 2019. Hänet nimitettiin 12. kesäkuuta 2025 opetus- ja kulttuuriministeriön nuoriso- ja liikuntapolitiikan osaston ylijohtajaksi 1. syyskuuta 2025 alkaen. Ylijohtajana hän johtaa osastoa, jonka toimialaan kuuluvat muun muassa liikuntapolitiikan yhteensovittaminen valtionhallinnossa ja liikuntapaikkarakentamisen rahoitus. Laine-Hendolin toimi aiemmin vuosina 2013–2017 Helsingin kaupungin liikuntajohtajana ja vuosina 2010–2013 opetus- ja kulttuuriministeriön liikuntayksikössä.