pienoiskuva|Michelangelon Mooses-veistos (1513) San Pietro in Vincoli -kirkossa Roomassa. Mooseksen historiallisuus on perustunut Raamattuun sekä arveluun, jonka mukaan Mooses eli 1500-luvun eaa. ja 1200-luvun eaa. välisenä aikana, mahdollisesti Ramses II:n hallituskaudella 1279 eaa.–1213 eaa.Holm-Nielsen, Svend & Noack, Bent & Achen, Sven Tito: Raamattu ja sen kulttuurihistoria, 1. osa, s. 266, suom Aarre Lauha, Aimo T. Nikolainen, Antero Sinisalo, Otava 1970, Hart, Michal H.: Ihmiskunnan 100 suurinta, art. Mooses, Artefakti 1979,

Mooseksen historiallisuus alkoi herättää keskustelua jo 1600-luvulla, jolloin Thomas Hobbes (1588–1679) pyrki kumoamaan väitteen, että viidellä Mooseksen kirjalla olisi yhteinen kirjoittaja.Sinai 2017, s. 2 Myöhemmin myös väitteet juutalaisten exoduksesta eli Egyptistä tapahtuneesta paosta sekä Mooseksen historiallisuudesta on asetettu kyseenalaisiksi.

Moosekseen viittaavia muita tekstejä tai arkeologisia lähteitä ei ole löydetty, joten tiedot Mooseksesta perustuvat vain Raamattuun.Burgh, Theodore: "Moses" teoksessa McNeill, William H. (toim.): Berkshire Encyclopedia of World History. Berkshire Publishing Group, 2016. Viitattu 17.5.2022.Meyers, Carol: Exodus, s. 5–6. Cambridge University Press, 2005.Pickard 2013, s. 17 Toora oli pitkäaikaisen toimitustyön tulos, ja yleensä sen lopullisen version katsotaan muodostuneen Babylonin vankeuden päättymisen jälkeen Jerusalemissa 600-luvulla eaa. Tarinat kertovat siten yleisimmän arvion mukaan 600 vuotta aiemmin tapahtuneista asioista. Niissä on silti elementtejä, jotka osoittavat egyptiläisen kulttuurikontekstin tuntemusta.Rendsburg, G.A.: "Moses the Magician", teoksessa Levy, T. & Schneider, T. & Propp, W. (toim.): Israel's Exodus in Transdisciplinary Perspective. Quantitative Methods in the Humanities and Social Sciences. Springer, 2015.

Joidenkin tutkijoiden mielestä Mooseksen hahmo ei ole pelkästään myöhempien kirjoittajien keksintöä."Moses", teoksessa The Concise Oxford Dictionary of the Christian Church. Oxford University Press, 2013. Viitattu 17.5.2022. Grossman, Maxine: "MOSES" teoksessa Berlin, Adele (toim.): The Oxford Dictionary of the Jewish Religion. Oxford University Press, 2011. Viitattu 17.5.2022. Ronald Hendelin mielestä ainakin Mooseksen egyptiläisperäinen nimi ja tämän avioliitto midianilaisen naisen kanssa ovat aitoja. On ehdotettu, että kertomuksella exoduksesta ja Mooseksesta on historiallinen pohja, johon kuitenkin kollektiivisessa muistissa on sekoittunut myyttisiä motiiveja ja teemoja.

Katso myös

Jeesuksen historiallisuus Abrahamin historiallisuus Muhammedin historiallisuus

Lähteet

Viitteet

Luokka:Juutalaisuuden historia