Orajõgi (myös Põlgaste jõgi, Põlva jõgi) on Viron Võrumaalla Võrussa ja Põlvamaalla Kanepissa ja Põlvassa virtaava 46 kilometriä pitkä Ahja jõen sivujoki.
Joen kulku Orajõgi alkaa Mustjan kylässä suoraksi kaivettuna johto-ojana, jota kutsutaan paikallisesti Mustajõeksi. Alue sijaitsee noin 100 metriä mpy. Johto-oja on leveä kuin kanava ja se onkin kaivettu suomaalle. Eteläpuolisten turvetuotantoalueiden kuivatusvedet laskevat täällä jokeen. Vasta kahdeksan kilometrin jälkeen joki saapuu kaltevammalle alueelle ja saa ennen Mustajõen kylää luontaisesti mutkittelevan kulkunsa. Tilsin kylässä joki alkaa meanderoiden kääntyä kohti itää, ja sillä on jokilaaksossaan jäänteenä vanhoja juoluoita. Tilsissä on joenvarressa kolme järveä. Kõrbjärv sijaitsee uoman vieressä ja laskee siihen lyhyttä suo-ojaa myöten. Pikkjärv laskee jokeen Tilsi ojaa myöten alempana. Alimpana Vardjassa sijaitsee suon laidassa pieni Vardja järv.
Nyt joki kääntyy pohjoiseen kohti Põlvaa. Sitä seuraa molemmilla puolilla kylätiet, jonka haja-asutus seuraa joenrantoja hieman ylempänä. Pragin kylässä on joki padottu lammeksi. Täällä on aikaisemmin toiminut vesimylly (). Jokilaakson niityllä on siellä täällä pieniä lampia ja toisinaan joki haarautuu rinnakkaisuomiksi. Hieman ennen Põlvaa jokeen yhtyy vasemmalta lännestä tuleva Tännassilma oja, joka on toinen merkittävistä sivuojista. Sen alapuolella on joessa pato ja padon yläpuolella 400 metriä pitkä ja kapea patolampi. Joki saapuu nyt Põlvan taajama-alueelle, jossa se kääntyy alittaen Võrun maantien. Sillan jälkeen siihen yhtyy oikealta ja etelästä tuleva suurin sivuoja Peri oja. Põlvassa joki alittaa Kanepin ja Räpinan välisen tien ja laskee valuma-alueensa suurimpaan järveen Põlva järveen. Se on tekojärvi, jonka luusuaan kehätien kohdalle on rakennettu säännöstelypato (Põlva pais) tasaamaan järven vedenpinnan korkeutta.
Kaupungin jälkeen joki jatkaa kohti pohjoista. Sen vastarannoilla kohoavat matalat mäet (Hiihanna mägi, Oodsi mägi), joiden välistä joki virtaa. Joki alittaa Tartto–Koidula-rautatien ja saapuu Himmasten länsipuolelle. Siihen yhtyy vasemmalta puolelta Leppoja, joka alkaa Taevaskojan takaa. Täälläkin esiintyy joenrannoilla devonikauden hiekkakivipaljastumia, jotka ovat tehneet Ahja jõen lähialueen rannat kuuluisiksi . Orajõen yhtymäkohta Ahja jõella sijaitsee 45,1 kilometriä sen suistosta yläjuoksulle. Jokilaakso sijaitsee alle 40 metriä mpy..
Luontoarvoja Orajõen kalastoa ei tunneta kovin hyvin. Joessa suoritettujen koekalastuksien perusteella joessa esiintyy ainakin 13 kalalajia: hauki, ahven, särki, lahna, salakka, allikkosalakka, törö, mutu, kivisimppu, kymmenpiikki, kivennuoliainen, rantanuoliainen, pikkunahkiainen ja harjus. Purotaimen ei enää esiinny joessa. Joen vapaata liikkumista haittaavat viisi jokipatoa (Põlva, Raudsilla, Meemaste, Poio, Kunsa pais), jotka eristävät kalakannan kuuteen jokiosuuteen. Põlvan kaupungin jätevedet ovat rasittaneet joen alajuoksua vuosikymmenet, mutta tämä vaihe on ohi jätevesien puhdistamisen tehostuttua.
Valuma-alue Yleistä Orajõgi sijaitsee Narvanjoen vesistöalueen Emajoen valuma-alueella, jonka Ahja jõen valuma-alueeseen se kuuluu. Sen valuma-alueen pinta-ala on , joka on Ahja jõen valuma-alueesta.
Valuma-alueen ylimmät osat sijaitsevat Otepään ylängön rinteillä ja sieltä on laskusuunta alas pohjoiseen. Jolla on pudotusta noin 40 metriä. Orajõgi kuuluu Ahja jõen valuma-alueeseen ja siellä se jää Ahja jõen ja Lutsu jõen väliin. Orajõen luoteispuolella sijaitsee Ahja jõen vedenjakaja, sitten lännessä, lounaassa, etelässä ja kaakossa virtaa Võhandu jõen valuma-alue, joka laskee Peipsijärveen. Orajõen koillisouolella sijaitsee Lutsu jõen valuma-alue.
Sivu-uomia Orajõen sivu-uomia on vesistöviranomaisen tietokannassa 14 ja niiden koko vaihtelee suuresti . Alla olevaan taulukkoon on koottu niistä suurimmat. ”Joen pituus” tarkoittaa sivu-uoman pääuoman kokonaispituutta. ”Virtaamalla” tarkoitetaan sivu-uoman keskivirtaamaa (MQ) ja ”valuma-alue” on sen valuma-alueen pinta-alaa. Taulukon lähteet on esitetty taulukon alla, ja ne on solukohdennettu rivin oikeassa sarakkeessa riveittäin. lasku-uomannimi pääuomankohta etäisyysAhja jõelle joenpituus(km) virtaama(MQ)(m³/s) valuma-alue(km²) lähteet Eoste kraav Eosten kylä 0 2 2,2,2,2,–,– Leppoja Himmaste 4 2,2,–,–,–,2 Plaki oja Himmaste 4 4 5 2,2,2,2,–,2 Oodsi oja Põlva 6 6 7 2,2,2,2,–,2 Järvsuu oja Põlva 10 1 2,2,2,2,–,– Ähnioro oja Rosma 10 2 2,2,2,2,–,– Peri oja Rosma 11 17 25 2,2,2,2,–,2 Tännassilma oja 14 13 21 2,–,2,2,–,2 Kämo kraav 21 2 2,–,2,2,–,– Tilsi oja Tilsi 28 5 9 2,2,2,2,–,2 Laanõniidü peakraav Roosi 36 5 16 2,2,2,2,–,2 Laheniidü kraav Roosi 38 2 2,2,2,2,–,– Lahemõtsa kraav Roosi 40 1 2,2,2,2,–,– Rabametsa kraav 42 2 5 2,–,2,2,–,2 Miilimäe kraav 44 4 5 2,–,2,2,–,2 Lähteet: 1 = tieto luettu sivu-uoman omasta artikkelista, 2 = Keskkonnaportaalista virtaveden omista tiedoista,
Järviä Orajõen pääuomassa sijaitsee kaksi järveä: Kundsa järv (2 ha), ja Põlva järv (36 ha). Lisäksi pääuoman vieressä ovat Kõrbjärv (12 ha) ja Vardja järv (2 ha). Sivu-uomien järviä ovat Tilsi ojassa sijaitseva Pikkjärv (24 ha), Ost'ojassa Meste järv (1 ha), Tännassilma ojassa Kunna järv (1 ha) ja Peri ojassa Peri järv (1 ha). Myös Järvsuu ojassa ja Eoste kraavissa on padottuja tekolampia.
Huomautukset
Lähteet
Luokka:Põlvamaa * Luokka:Viron joet