Juutalainen sosialismi on poliittinen ja yhteiskunnallinen liike, joka syntyi 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa ja ajoi juutalaisten työntekijöiden oikeuksia ja hyvinvointia sosialististen periaatteiden pohjalta. Se pyrkii käsittelemään luokkataisteluun, antisemitismiin ja kansalliseen identiteettiin liittyviä kysymyksiä laajempien sosialististen ideologioiden yhteydessä.
Juutalaiset omaksuivat erityisesti Länsi-Euroopassa tapahtuneen sosialismin kehityksen, joka vetosi joihinkin oikeudenukaisen yhteiskunnan rakentamisena, kun taas toisia viehätti sen vallankumouksellinen luonne. Osa juutalaisista näki sosialismin vastauksena antisemitsimiin, mutta oli myös juutalaisia, jotka näkivät siinä keinon päästä eroon juutalaisesta perinnöstään ja palvella "ihmisten veljeyden" asiaa. Sosialismi oli erityisen vetovoimaista juutalaisille, jotka halusivat jättää geton taakseen, ja jotka pettyneinä 1800-luvun liberalismin hitaasen edistykseen olivat valmiita omaksumaan uuden yleimaailmallisen uskon.
Juutalaiset ovat liittyneet näkyvästi sosialistiseen liikkeeseen aivan sen alkuvaiheista lähtien. Saint-Simonin ensimmäisten opetuslasten pieni piirissä 1830-luvulla toimivat Péreiren veljekset Isaac ja Emelie. Kahdesta saksanjuutalaisesta, Karl Marxista ja Ferdinand Lassallesta tuli sosialismin historiassa hallitsevia hahmoja. Juutalaiset oolivat näkyvässä asemassa sosiaalidemokraattisen puolueen johdossa, jossa huomattavimpia esimerkkejä ovat Paul Singer sekä Victor Adler. Sosialistisen agitaation elpyminen 1890-luvulla löysi hedelmällisen toimintakentän juutalaisten työläisten keskuudessa. Vuonna 1897 perustettiin Liettuan ja Puolan juutalainen työväenliitto.
Katso myös Juutalainen vasemmisto
Lähteet
Luokka:Uskonto ja politiikka Luokka:Sosialismin suuntaukset Luokka:Juutalaisuus ja yhteiskunta