Venäjä järjesti kansanäänestyksen Ukrainalle kuuluvalla Krimin niemimaalla 16. maaliskuuta 2014, minkä seurauksena se alkoi väittää, että paikalliset olisivat ilmaisseet halunsa liittyä Venäjään. Kansanäänestyksen tuloksen ovat tunnustaneet vain muutamat Venäjälle myötämieliset maat.

Tausta Niemimaan väestö on muuhun Ukrainaan verrattuna venäläisempää, mikä johtuu Neuvostoliiton vuonna 1944 toteuttamasta Krimin tataarien karkotuksesta. Karkotuksen jälkeen alueelle siirrettiin 51 000 uudisasukasta, joista suurin osa oli venäläisiä. Vuonna 1954 Krimin niemimaa siirrettiin Venäjän SFNT:ltä osaksi Ukrainan SNT:tä.

Helmikuun 2014 lopulla Ukrainan vallankumouksen aikana venäläisjoukot tunkeutuivat Krimin alueparlamenttiin, jonka jälkeen sen hallitus erotettiin ja uusi Venäjälle uskollinen hallitus aloitti toimintansa. Se teki päätöksen järjestää kansanäänestyksen alueen liittämisestä osaksi Venäjää 25. maaliskuuta. Venäjä kielsi aluksi osallisuutensa tapaukseen. Igor Girkinin kertoman mukaan hänen johtamansa venäläisjoukot joutuivat "keräämään" aluevaltuutettuja ja "pakottaa heitä äänestämään". Kansanäänestyksen ajankohtaa muutettiin vielä pariin otteeseen maaliskuun eri päiviin, kunnes päivämääräksi lopulta valikoitui 16. päivä.

Kiovalainen tuomioistuin pyörsi Venäjälle uskollisen hallituksen päätöksen kansanäänestyksestä 4. maaliskuuta. Samalla se mitätöi Sergei Aksjonovin nimityksen Krimin hallituksen johtoon.

Krimin tataarien medžilis ilmoitti boikotoivansa kansanäänestystä. Kansanäänestystä edeltävä kampanjointi oli yksipuolista ja ainoastaan Venäjä-mielistä. Keskeinen taktiikka oli leimata Ukrainan senhetkinen hallitus uusnatsien johtamaksi. Varsin pian sen jälkeen, kun kansanäänestyksen järjestämisestä ilmoitettiin, ukrainalaiset televisiokanavat blokattiin Krimillä. Vapautunut tila täytettiin ainakin osittain venäläisillä kanavilla. BBC:n raporttien mukaan Venäjää vastustava osapuoli joutui myös väkivallan kohteeksi.

Kansanäänestyksessä äänestäjiä pyydettiin valitsemaan jommasta kummasta vaihtoehdosta toinen. Äänestyslipuke oli kolmikielineen: VaihtoehtoSuomeksiVenäjäksiUkrainaksiKrimintataariksi1Kannatatteko Krimin jälleenyhdistymistä Venäjän kanssa kaikkine Venäjän federaation federaatiosubjektin oikeuksin?Вы за воссоединение Крыма с Россией на правах субъекта Российской Федерации?Ви за возз'єднання Криму з Росією на правах суб'єкта Російської Федерації?Русие Федерациону субъекти акъларында Къырым Русиеге къошулмасына разысынъыз?2Kannatatteko Krimin tasavallan vuoden 1992 perustuslain palauttamista ja statusta osana Ukrainaa?Вы за восстановление действия Конституции Республики Крым 1992 года и за статус Крыма как части Украины?Ви за відновлення дії Конституції Республіки Крим 1992 року і за статус Криму як частини України?Сиз Къырым Джумхуриетининъ 1992 сенеси ичюн Анаясасы амельге кечирильмеси ве Къырым Украина къысмы оларакъ статусы ичюн?

Tulokset Koska kansanäänestys järjestettiin erikseen Krimin autonomisessa tasavallassa sekä Sevastopolissa, niiden tulokset on esitetty erillään. VaihtoehtoKrimin autonominen tasavaltaSevastopolÄäniäOsuus äänistä (%)ÄäniäOsuus äänistä (%)1 (osaksi Venäjää)1 233 00296,77262 04195,602 (osaksi Ukrainaa)31 9972,5192503,37Hylättyjä ääniä90972810Ääniä yhteensä1 274 096274 101Äänioikeutettuja1 533 208306 258Lähde: Kremlin mukaan niemimaan äänioikeutetuista 84 prosenttia kävi äänestämässä.

Reaktioita Aksjonov väitti kansanäänestyksen jälkeen, että huolimatta Krimin tataarien boikoteista heistä 40 % oli käynyt äänestämässä. Kansanäänestyksen vuosipäivää juhlitaan venäläismiehittäjien aloitteesta kansallisena juhlapäivänä.

Ukrainan virkaa tekevä presidentti Oleksandr Turtšynov julkaisi kannanoton, jonka mukaan kyseessä oli farssi ja Venäjän asevoimien suorittama rikos Ukrainan valtiota vastaan. Ukrainan perustuslain mukaan kaikista valtion maa-alueiden muutoksista päätetään koko maan kattavassa kansanäänestyksessä.

Galleria

Lähteet

kansanäänestys 2014 Luokka:Vuoden 2014 politiikka