Krimin saarto oli vuonna 2015 toteutettu mielenosoitus ja siihen liittyvät saartotoimet, jossa estettiin muun muassa ruuan ja polttoaineen vienti Ukrainasta Krimille sen jälkeen, kun Venäjä alkoi miehittää niemimaata.
Tausta Krimin niemimaa on perinteisesti ollut täysin riippuvainen muusta Ukrainasta muun muassa ruuan toimituksen kohdalla. Ukrainan parlamentti hyväksyi 15. huhtikuuta 2014 julkilausuman, jonka mukaan Krimin niemimaa luokiteltiin väliaikaisesti miehitetyksi alueeksi.
Syyskuussa 2014 Ukrainan tulli alkoi soveltaa tullirajaa Krimin ja muun Ukrainan välillä. Kolme kuukautta myöhemmin Ukraina kielsi matkustamisen rauta- ja maanteitse Krimille.
Kansanedustaja Mustafa Cemilev, Krimin tataarien kansan medžlisin puheenjohtaja Refat Tšubarov ja Krimintataarien maailmanliiton varapuheenjohtaja Lenur Isljamov järjestivät Kiovassa 8. syyskuuta 2015 kokouksen, jossa he julkaisivat Krimiä miehittäville venäläisviranomaisille osoitetun listan vaatimuksia, joihin kuuluivat muun muassa seuraavat:
poliittisten vankien (mm. Nadija Savtšenko ja Oleh Sentsov) vapauttaminen Krimin tataarien medioihin kohdistuvien rajoitteiden purku ja ulkomaalaisten toimittajien vapaa pääsy niemimaalle Krimin tataarien oikeuksia ajavien krimiläisten syytteiden hylkääminen Cemileville, Tšubaroville ja muille asetettujen "maahantulokieltojen" purkaminen
Keskeisiä tapahtumia Itse saarron katsotaan alkaneen 20. syyskuuta 2015, kun joukko Krimin tataareita sekä Oikean sektorin ja Azov-pataljoonan jäseniä alkoi sulkea H'ersonin alueelta Krimille johtavia teitä. Vain muutama tunti saarron alkamisen jälkeen satoja rekkoja oli jäänyt jumiin teille. Aktivistit lupasivat tuolloin, että saartoa jatketaan ainakin vuoden loppuun asti. Saarron alkamispäivämäärä oli valikoitu sen perusteella, että Venäjän presidentti Vladimir Putinin oli tarkoitus pitää muutamaa päivää myöhemmin puhe YK:lle, ja saarron aloittamisella median huomio haluttiin kääntää Krimiin.
Krimin venäläisen miehityshallinnon viranomaiset julistivat niemimaalle hätätilan 22. marraskuuta 2015, kun tuntemattomaksi jääneet sabotoijat katkaisivat niemimaalle johtavat voimalinjat ja noin kaksi miljoonaa ihmistä jäi ilman sähköä. Samaan aikaan sekä Ukraina että Venäjä ilmoittivat, että venäläisen maakaasun toimitus loppuu. Epäselväksi jäi tosin se, kumpi osapuoli päätti tästä ensin.
Krimille johtavat sähkölinjat katkesivat uudestaan 30.–31. joulukuuta välisenä yönä. Syyksi väitettiin yhtäältä myrskytuulta ja toisaalta sabotaasia.
Oikea sektori ilmoitti joulukuussa 2015, ettei se enää osallistu saartoon. Puolueen mukaan päätös tehtiin siksi, että se jätettiin pois saarron järjestäjien yhteisestä päätöksenteosta.
Ukrainan hallituksen määrämät Krimiin kohdistuvat tavaran tuonti- ja vientirajoitukset astuivat voimaan 17. tammikuuta 2016. Aktiiviset saartotoimet loppuivat tämän jälkeen ja muuttuivat sittemmin rajoitusten valvonnaksi.
Krimin miehityshallinto ilmoitti toukokuussa 2022, että saarto saatiin virallisesti päätettyä.
Jälkipyykki ja reaktioita Ukrainan viranomaiset eivät aluksi ilmaisseet hyväksyvänsä saartotoimia, mutteivät myöskään tuominneet niitä. Saarto auttoi lyhyellä aikavälillä Ukrainan viranomaisia puuttumaan muusta Ukrainasta Krimille suuntautuvaan salakuljetukseen ja harmaaseen talouteen. Cemilevin mukan suurin osa salakuljetetusta tavarasta päätyi lopulta Venäjälle, ja hän nousi myöhemmin Ukrainan korruptionvastaisen neuvoston johtajaksi. Ukrainan poliisi valvoi saarron alkamista, muttei juurikaan pyrkinyt estämään sitä. Sen sijaan se kehotti Krimille suuntaavia kuorma-autonkuljettajia noudattamaan mielenosoittajien toiveita niin paljon kuin vain suinkin mahollista. Ukrainassa saartoa on luonnehdittu reaktioksi siihen, ettei maan hallitus reagoinut tarpeeksi näkyvällä tavalla Krimin miehitykseen.
Joukko Krimin tataareja juhli saarron alkamisen vuosipäivää vuonna 2016 Tšonharissa sijaitsevan tienpätkän kohdalla. Mukana oli myös paikallisia viranomaisia ja muita aktivisteja. Tilaisuudessa manattiin Krimin palauttamista Ukrainalle.
Krimin miehityshallinnon johtaja Sergei Aksjonovin mukaan saarron alkaessa sen vaikutukset niemimaan talouteen olivat vähäiset, koska ukrainalaiset tuotteet oli tarkoitus korvata venäläisillä seuraavan kahden viikon aikana. Krimin venäläinen miehityshallinto antoi tammikuussa 2016 julkilausuman, jonka mukaan saarto oli ”kansanmurha krimiläisiä vastaan”.
Lähteet
Luokka:Krimin historia Luokka:Vuoden 2015 mielenosoitukset ja levottomuudet Luokka:Vuoden 2016 mielenosoitukset ja levottomuudet Luokka:Saarrot