pienoiskuva|Sorsia lepäämässä kosken rannassa heinäkuussa 2010. Lahankosken vesivoimalaitos on Uudellamaalla Pornaisten Lahassa sijaitseva vesivoimalaitos, joka on toiminnaltaan jokivoimalaitos.
Lahankoski Vesihallituksen vuonna 1980 julkaisemassa Koski-inventoinnissa ilmoitetaan kosken pituudeksi 280 metriä ja pudotukseksi 14,5 metriä. Kosken valuma-alueen pinta-ala on noin 580 neliökilometriä ja kosken keskivirtaama on noin 5,6 kuutiometriä sekunnissa (m³/s). Joen huippuvirtaama voi nousta 53 m³/s.
Kun Mustijoessa on paljon vettä, leviää virtaus ylemmälle kallioreunuksille ja kohdalle muodostuu kolmemetrinen vesiputous.
Voimalaitos ja pato Kosken ensimmäinen vesivoimala toimi kartanon vesimyllyssä vuodesta 1892 aina 1960-luvulle saakka, jolloin vesiturbiini hajosi. Koski virtasi vapaana aina vuoteen 2010 saakka, jolloin uusin vesivoimalaitosta alettiin rakentamaan. Yläpuolisen vesimyllyn vierestä alkoi uittoränni, jota pitkin tukit uitettiin kosken alapuolelle. Sen käyttö päättyi vuonna 1955, jolloin viimeinen uitto järjestettiin.
Uusi voimalaitos rakennettiin valmiiksi vuonna 2010 ja se otettiin käyttöön 2011. Vesi otetaan alemman kalliokynnyksen päältä putkeen, joka seuraa oikeaa rantaa myllyn alapuolelle ja vanhan voimalaitoksen purkukanavaan rakennettuun konehuoneeseen. Siellä sijaitsee yksi Kaplan-turbiini, jonka kapasiteetti on 535 kilowattia ja arvioitu vuosituotanto 2,2 gigawattituntia. Putouskorkeus on noin 10 metriä. Johtuen Mustijoen vaihtelevista virtaamista, käy voimalaitos täydellä kapasiteetilla noin kolme kuukautta vuodessa ja osateholla puoli vuotta. Vuosituotannoksi saadaan keskimäärin kaksi gigawattituntia. Tuotettu sähkö johdetaan maakaapelilla viereiseen 20 kilovoltin sähkölinjaan yleiseen käyttöön.
Voimalan lupaehdoissa määrätään, että vettä saa johtaa vesiturbiinille vain silloin, kun padon yläpuolella on vettä vähintään 41,0 metriä (N60), ja samalla joen virtaama padon yläpuolella on yli 1,2 m³/s. Muulloin on vesiturbiini pidettävä suljettuna. Kalatiehen on juoksutettavan veden lisäksi päästettävä voimalan ohitse juoksutusputkeen vähintään 0,2 m³/s vettä, tai jos vettä virtaa joessa vähemmän, niin koko joen virtaama.
Kalatie Vuonna 2010, kun voimalaitosta uudistettiin, jätettiin padon keskelle varaus mahdolliselle kalatielle. Voimalaitospadon vasemmassa reunassa on aukko, joka on toistaiseksi suljettu setillä. Aukon leveys on metri ja sen kynnys sijaitsee 40,0 metriä mpy. (N60). Oikeus on määrännyt, että voimalaitoksella on kalatien sallimisvelvoite. Kun kalatie on olemassa, on voimalan luovutettava sille korvauksetta vettä 0,5 m³/s ajalle 15.4.–15.6. ja 15.8.–15.11. Silloin voi ohijuoksutusputken sulkea.
Historiaa pienoiskuva| Senaatin kartasto vuosilta 1870–1907, Pornaisten karttalehti (vasen yläkulma). Kulttuurihistoriaa Vuosina 1855–1856 julkaistussa Kalmbergin kartastossa sijaitsi joen varressa Lahan kylä (”Laha by”), jossa oli kaksi maatilaa ja niillä yhteensä 9 manttaalia. Karttaan ei ole merkitty Lahankoskeen vesimyllyjä. Sen sijaan vuosina 1870–1907 julkaistussa Senaatin kartastossa (katso kartta oikealla) on kosken etelärannassa kaksi vesimyllyä, joiden väliin oli rakennettu silta. Lahan kartanon vesimyllyn rakensi kauppaneuvos August Eklöf vuonna 1892. Siihen asennettiin kaksi kiviparia ja samalla kaksi tasavirtageneraattoria. Niiden tuottamaa sähkö kuluttivat kartano ja lähiympäristön taloja. Sähköntuottaminen päättyi 1960-luvulla, kun vesiturbiinit jäätyivät halki. Kosken rakentamiseksi ja vesivoiman käyttämiseksi antoi Uudenmaan Kuvernööri päätöksensä heinäkuussa 1912, mutta siitä valitettiin ja Keisarillinen Senaatti antoi asiasta oman päätöksen heinäkuussa 1914. Asian päätöksestä ei ole tarkempaa tietoa, mutta vuonna 1912 August Eklöf kuoli ja samalla lopetti kosken länsirannalla ollut raamisaha toimintansa. Sahan kohdalla toimi kupsenkyläläisten omistama vesimylly. Siihen liittyy koskessa näkyvä betoninen ”kistu”. Kistun vieressä sijaitsi myös tukkien uittoränni. Vuonna 1919 julkaistussa Helsingin seudun taloudellisessa kartassa on Lahassa enää toinen vesimylly, mutta mitään laitoksia ei rannassa erotu. Vuoden 1936 taloudellisessa kartassa on koskessa taas kaksi vesimyllyn karttamerkkiä. Toinen myllyistä on ylemmässä koskessa pohjoisrannalla ja toinen jälkimmäisessä koskessa länsirannalla. Vuonna 1956 julkaistussa peruskartassa näkyy ensimmäisen kosken pohjoisrannassa meijeri ja toisen kosken länsirannassa vesimylly. Meijerin kohdalla joen ylittää silta. Vesi johdettiin vesimyllyyn laudoista rakennettua ruuhta pitkin. Sen tilalle rakennettiin 1952 puuputki, jonka halkaisija oli 1,2 metriä. Vesiturbiinin tehoa kasvatettiin 85 hevosvoimaan (62,5 kilowattia). Vedenpinnan korkeudesta kertoo jotakin se, että koskien välisessä suvannossa olisi toisinaan kaksi saarta. Joen uomat on ilmeisesti syvennetty, sillä rannoilla on kivikon karttamerkit vuoden 1974 kartassa. Uomat ovatkin suoria ja tasaleveitä. Vuoden 1989 kartassa ennen siltaa on merkitty kalliokynnys ja sillan jälkeen toinen kynnys. Silloin saari on kasvanut kiinni pohjoisrantaan.
Uuden voimalaitoksen lupahakemukset Lahakosken padon ja voimalan uusimista yritettiin jo vuonna 1999, jolloin saatiin Länsi-Suomen vesioikeudelta kieltävä päätös. Hakija valitti tästä Vaasan hallinto-oikeuteen, joka päätti huhtikuussa 2000 palauttaa asia vesioikeuden tilalle tulleelle Länsi-Suomen ympäristölupavirastolle uudelleen käsittelyä varten. Virasto antoi tälle asialle joulukuussa 2002 kielteisen päätöksen. Tästäkin päätöksestä valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen, joka hyväksyi valituksen. Hallinto-oikeus palautti asian tammikuussa 2004 lupavirastolle hyväksyttäväksi ja lupamääräysten asettamista varten. Asiaa haluttiin käsitellä vielä Korkeimmassa hallinto-oikeudessa, mutta valituslupa evättiin kaikilta kesäkuussa 2005. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto antoi luvan Lahankosken padon uusimiseen ja voimalaitoksen rakentamiseen lokakuussa 2006. Tästä valitettiin ja lopulta Korkeimmassa hallinto-oikeudessa asiaa käsiteltiin ja lupamääräyksiin tehtiin kaksi muutosta. Se antoi päätöksensä helmikuussa 2009.
Katso myös Mustijoen vesistöalueen kosket ja padot Luettelo Suomen vesivoimalaitoksista
Lähteet
Aiheesta muualla scubari eli M _ ~¨: Lahankoski. Pornainen, Finland (YouTube), 2015 THE LAHANKOSKI WATERFALLS (valokuvia), kuvakulmilla.com
Luokka:Pornaisten rakennukset ja rakennelmat Luokka:Mustijoen keskiosan alue Luokka:Suomen padot Luokka:Suomen vesivoimalat