Uusi Julfa (, ) on Isfahanin kaupunginosa Iranissa. Paikka tunnetaan vanhasta armenialaisesta yhteisöstään. Uuden Julfan armenialaiset pakkosiirrettiin paikalle 1600-luvun alkupuolella alkuperäisestä Julfasta nykyisessä Azerbaidžanissa. Paikkakunta kukoisti 1600-luvulla, jolloin asukkaita oli kymmeniä tuhansia ja armenialaiset toimivat etenkin kauppiaina. Uusi Julfa taantui kuitenkin myöhemmin huippukaudestaan monien armenialaisten muuttaessa muualle Iraniin esimerkiksi Teheraniin ja ulkomaille. Nykyisin Uudessa Julfassa asuu muutamia tuhansia armenialaisia, mutta yhteisö on edelleen elinvoimainen. Yhteisön uskonnollinen keskus Vankin katedraali.
Maantiede thumb|vasen|Si-o-se Polin silta. Uusi Julfa sijaitsee Iranin Isfahanin kaupungin lounaislaidalla Zayandarudjoen etelärannalla. Historiallisesti Uutta Julfaa yhdisti muuhun kaupunkiin neljä siltaa, joista kolme on edelleen pystyssä. Vankin katedraali on kaupunginosan tärkein kirkko ja muita kirkkoja on nykyisin 12.
Historia thumb|vasen|Vankin katedraali. Alkuperäinen Julfa oli nykyinen Culfa Azerbaidžanin Nahitševanissa. Paikkaa asuttivat 1500-luvulla armenialaiset ja allkujaan pienestä kylästä oli tullut huomattava kaupan keskus. Armenialaisia kauppiaita toimi etenkin silkkikauppiana. Silkkiä myytiin Kaukasian ja Persian suunnalta Eurooppaan. 1600-luvun alussa safavidihallitsija Abbas I soti Osmanien valtakuntaa vastaan. Hän oli edennyt osmanien hallitsemille maille vuosina 1603 ja 1604 mukaan lukien Julfaan. Kun sotaonni kääntyi ja osmanit ryhtyivät vastahyökkäykseen Abbas I määräsi alueen viljelmien tuhoamisen ja väestön pakkosiirrot Persiaan. Julfa hävitettiin maan tasalle lokakuun ja marraskuun välillä 1604. Julfan armenialaiset kauppiaat päätyivät Isfahaniin, jossa he saivat maita Zayandarudin oikealta rannalta. Abbas I luovutti maat armenialaisille siirtolaisille vuonna 1619. Kauppiaina armenialaiset vaurastuivat nopeasti ja he alkoivat rakennuttaa loistelijaita taloja ja kirkkoja. Armenialaisten asuttama kaupunginosa tuli tunnetuksi Uutena Julfana () tai lyhyemmin vain Julfana () vanhan Julfan mukaan. Kun italialainen matkailija Pietro Della Valle vieraili Isfahanissa vuosien 1617–1619 välillä hän mainitsi armenialaisten rakennuttaneen 10 kirkkoa. Uusi Julfa oli lähes yksinomaan armenialaisten asuttamaa aluetta. Heitä asui aluksi myös muualla Isfahanissa, mutta uskonnolliset kiistat saivat Abbas II:n määräämään kaikki kaupungin armenialaiset muuttamaan Uuden Julfan alueelle. Uuden Julfan asukasluku oli sen ensimmäisinä vuosikymmeninä eri ulkomaalaisten matkailijoiden mukaan noin 10 000 henkilöä noin 2 000:ssa perheessä. Myöhemmin 1660-luvulla John Chardin sanoi asukasluvun lolleen noin 30 000 ja perheitä olleen 3 400–3 500. John Fryer mainitsee 1670-luvulla 6 000 perhettä. Yhteisön kulta-aikaa olivat Abbas I:n ja Abbas II:n valtakaudet. Heidän jälkeensä armenialaisten tilanne huononi kuitenkin merkittävästi. Monet armenialaiset kauppiaat alkoivat lähteä Uudesta Julfasta ulkomaille. Suuren muuttoaallon aiheutti afgaanien hyökkäys Isfahaniin vuonna 1722.
Afgaanit verottivat Uuden Julfan armenialaisia raskaasti. Tilanne ei juuri muuttunut Nadir Šahin vallattua kaupungin afgaaneilta ja hänen kuoltuaan seurasi sisällissota ja nälänhätä. 1770-luvulla tehdyssä väestönlaskennassa laskettuja armenialaisia oli Uudessa Julfassa vain 1 517. Vuoden 1789 väestönlaskennassa armenialaiset omistivat 360 rakennusta ja muslimit 150. Monet rakennuksista olivat hylättyjä. Paikkakunta oli menettänyt arviolta noin 80 % väestöstään. Persian tilanne rauhoittui kuitenkin kun vuonna 1794 Mohammad Khan Qajar kukisti viimein kilpailijansa aloittaen Qajar-dynastian valtakauden. Verotus keveni tulvien hallitsijoiden valtakausilla ja yhteisöä suojeltiin valtaansa väärinkäyttäviltä virkamiehiltä ja uskonnollisilta fanaatikoilta. 1900-luvun alussa Uuden Julfan asukasluku oli 3 367. Yhteisöllä oli omat koulunsa ja he harjoittivat myös esimerkiksi armenialaista julkaisutoimintaa. Monia armenialaisia oli mukana perustuslailliseen monarkiaan johtaneessa perustuslaillisessa vallankumouksessa vuosina 1905–1911. Toisaalta muuttoliike Uudesta Julfasta jatkui. Monia armenialaisia muutti uuteen pääkaupunki Teheraniin, josta tuli uusi Iranin armenialaisten keskus. Toisen maailmansodan jälkeen armenialaisia muutti myös Neuvostoliittoon ja sen Armenian neuvostotasavaltaan. Vuonna 1952 Uuden Julfassa asui 4 675 armenialaista. Iranin vallankumouksen jälkeen vuonna 1979 vähemmistöjen oikeudet määriteltiin tarkasti uudessa perustuslaissa. Armenialaiset saivat kaksi varattua paikkaa Iranin parlamenttiin, toinen pohjoisen ja toinen etelän armenialaisille. Irakin–Iranin sodassa satoja Uuden Julfan armenialaisia palveli Iranin armeijassa.
thumb|Armenialainen hautausmaa. Uudessa Julfassa on edelleen elinvoimainen armenialainen yhteisö, joskin armenialaisia on muuttanut edelleen Armeniaan ja esimerkiksi Yhdysvaltoihin. Armenialaisen yhteisön lukumäärä on nykyisin muutamia tuhansia. Eräiden arvioiden mukaan heitä on 4 500 kun koko Iranissa armenialaisia on noin 60 000–80 000. Yhteisön uskonnollinen keskus on Vankin katedraali. Katedraali on Armenian apostolisen kirkon Isfahanin hiippakunnan keskus. Hiippakunta käsittää Uutta Julfaa laajemman alueen. Uuden Julfan armenialainen yhteisö vietti 400-vuotispäiväänsä vuonna 2005.
Lähteet
Luokka:Isfahan